Kalatalouden Keskusliiton ympäristöohjelma

Kala- ja rapukantoja hyödynnetään ja vesistöjä hoidetaan luonnonvarojen kestävän käytön periaatteiden mukaisesti. Kalastuslain 1 §:n mukaisesti on pyrittävä mahdollisimman suureen pysyvään tuottavuuteen siten, että myös tulevien vuosien kalansaalis turvataan. Kalakantojen hyödyntämisessä ei harjoiteta yli eikä alikalastusta. Kalavesien hoito ja kalakantojen monipuolisuus turvataan ja huolehditaan luonnonmukaisten Iisääntymisalueiden säilyttämisestä.

Ympäristökuormituksen vähentäminen

Järjestö vaikuttaa omalta osaltaan kalastuslainsäädännön, vesilainsäädännön ja muun norminannon kehittymiseen siten, että luonnon kestävä käyttö otetaan huomioon. Järjestö tukee toimenpiteitä ja myötävaikuttaa omalta osaltaan, että kalavesien tilaa heikentäviä päästöjä vähennetään niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin, yhteistyössä viranomaisten ja ympäristöjärjestöjen kanssa. Paikallis- ja aluetasolla on tavoitteena, että kalastusalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmien uusimisen yhteydessä otetaan entistä enemmän huomioon kalavarojen kestävän käytön periaatteet - kalavesien-kaavoitus- erilaisten kalastajien ja kalastusmuotojen tarpeisiin. Kestävän käytön mukainen kalastus vähentää myös ravinteita vesistöistä. Tehokas kalastus on vesistön tasapainoisen kehityksen eräs osatekijä.

Monimuotoisuuden turvaaminen

Varaamalla käyttö- ja hoitosuunnitelmiin yhteistyössä eri tahojen kanssa erityyppisiä vesibiotooppeja kalastamisen ja muunlaisen vesistön hyödyntäminen ulkopuolelle, turvataan eri kalalajien tarvitsemia erityislisääntymisalueita. Nämä rajatut alueet mahdollistavat myös luonnonmukaisen vesikasvuston ja siinä elävän pieneläimistön säilymisen.

Erityisesti uhanalaisten lajien (Saimaan lohien ja nieriän) osalta käyttö- ja hoitosuunnitelmissa tarvitaan suoja-alueita ja kalastusmääräyksiä. Pohjanlahteen laskevien jokien alkuperäisten lohikantojen hyödyntämisen tulee perustua kansainvälisen Itämeren kalastuskomission lohensuojeluohjelmaan (SAP).

Tehollisessa kalavesien hyödyntämisessä ja kalastuselämysten tarjonnassa tarvitaan myös kalojen ja rapujen istutuksia. Istutuksissa tulee pyrkiä käyttämään vesistön omaa kalakantaa tai kantaa, joka on alueellisesti mahdollisimman lähellä alkuperäistä. Istutuksissa tulee käyttää kantoja, jotka eivät levitä haitallisia kala- ja rapusairauksia.

Uusien lajien kotiuttamisessa on noudatettava erityistä varovaisuusperiaatetta. Rapukantoja kehitetään laajapohjaisen valmistelun kautta laaditun valtakunnallisen ohjelman ja kalastusalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmien mukaisesti.

Kalavarojen talteenotto

Kalastuksella otetaan talteen luontaisesti uusiutuvaa kotimaista luonnonvaraa. Ammattikalastajia ohjataan tekemään ekologisesti järkeviä ja energiaystävällisiä kalusto- ja pyydyshankintoja. Saaliin hyväksikäytössä on etusija ruokakalalla, mutta myös rehukalastus on hyväksyttävää, milloin kalastus kohdistuu kalalajeihin, joiden tehokkaalla kalastamisella voidaan vesistöistä poistaa ravinteita ja ylläpitää kalaston tasapainoa.

Hoitokalastus on tehokas tapa poistaa ravinteita vesistöista ja sitä voidaan tai joudutaan tekemään myös ammattimaisesti. Kalastusmahdollisuuksien järjestelyissä noudatetaan myös kestävän käytön periaatteita.

Toteutus

Ympäristöohjelmaa toteutetaan järjestön jäsenkuntaan ja myös muihin kalastajiin kohdistuvalla koulutus- ja valistustoiminnalla yhteistyössä kala- ja vesiviranomaisten sekä ympäristö- ja luontojärjestöjen ja muiden yhteiskumppanien kanssa. Järjestö tuottaaja välittää koulutus- ja informaatiomateriaalia ympäristötyössä tarvittavaan toimintaan.

Paikallistasolla ympäristöohjelman toteuttaminen tarkoittaa sitä, että kalastusalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmissa määritellään kalavesien hoidon ja käytön suuntaviivat ja että näitä linjauksia myös noudatetaan. Kalastusalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmien painoarvoa lisätään, jotta kaikissa vesistöihin kohdistuvissa huomattavimmissa toimissa otetaan huomioon käyttö- ja hoitosuunnitelmissa määritellyt kala- ja rapuvarojen kestävään käyttöön liittyvät toimenpiteet.

Kala- ja rapuvesien käyttö- ja hoitosuunnitelmassa aluetasolla tehdyt Iinjaukset tulee ottaa huomioon myös kunnallisessa ja sitä laajemmassa kaavoituksessa.