Ahven.net - Tiedotteet

Valtakunnallisten kalastusaluepäivien pääteemana on kalastuslakiuudistus. Lakiuudistus on edennyt maa- ja metsätalousministeriön virkamiesten valmisteluun ja uuden lain linjaukset kiinnostivat kuulijoina olleita kalastusaluetoimijoita.

Kalatalouden Keskusliiton järjestämien Valtakunnallisten kalastusaluepäivien avauspuheessaan maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen painotti alueellisen kalatalouden ohjauksen ja järjestämisen pysymistä jatkossakin kalatalousalueiden hallinnassa. Sen sijaan alueiden määrää tulisi jatkossa vähentää ja niiden tulisi olla nykyistä suurempia ja ammattimaisesti hoidettuja yksiköitä, muistutti Koskinen.

Päivien pääteemana on kalastuslain uudistaminen. Ylijohtaja Pentti Lähteenoja maa- ja metsätalousministeriön kala- ja riistaosastolta esitteli uunituoreen kalastuslakityöryhmän mietinnön, jossa on esitetty linjauksia uuteen kalastuslakiin. Uuden kalastuslain valmistelu etenee siten, että maa- ja metsätalousministeriön kala- ja riistaosasto valmistelee virkatyönä mietinnön pohjalta esityksen uudeksi kalastuslaiksi perusteluineen ja se valmistunee vuoden 2013 aikana.

Kalastusaluetoimijoita palkittiin

Kalastusaluepäivillä palkittiin kalastusaluetoiminnassa ansioituneita henkilöitä Kalatalouden Keskusliiton johtokunnan myöntämillä mitaleilla ja ansiomerkeillä.

Kalastusaluemitalit saivat Etelä-Kallaveden kalastusalueen puheenjohtaja Paavo Kankkunen Pohjois-Savosta ja Viinijärven kalastusalueen hallituksen puheenjohtaja Seppo Karttunen Pohjois-Karjalasta.

Kalatalouden Keskusliiton kultaisen ansiomerkin suuriarvoisesta työstä Suomen kalatalouden kehittämisessä Pohjois-Päijänteen kalastusalueen puheenjohtaja Matti Honkanen Keski-Suomesta

Kalatalouden Keskusliiton Helsingissä 15.–16.2. järjestämillä 24. Valtakunnallisilla kalastusaluepäivillä vesien omistajat ja heidän edustajansa kokoontuvat kuulemaan kalastuslakiuudistuksen etenemisestä sekä keskustelemaan kalatalouden ajankohtaisista aiheista. Osanottajia kalastusaluepäivillä on 320 kaikkialta Suomesta.

Lisätietoja kalastuslain uudistuksesta ja kalastusaluepäivien ohjelmasta:
toiminnanjohtaja Markku Myllylä, Kalatalouden Keskusliitto puh. 0400 601 965
järjestöjohtaja Risto Vesa, Kalatalouden Keskusliitto, puh. 0400 507 832

Sivun alkuun

Ennätyskalarekisteriin 10 uutta Suomen ennätystä

Suomesta pyydettyjen ja ennätyskalalautakunnassa viimeisen vuoden aikana käsiteltyjen 10 ennätyskokoisen lajin joukossa on kaksi uutta kalalajia: kaukomailta saapunut sarda ja isosimppu sekä uudet rapulajit: liejutaskurapu ja rantataskurapu.

Uusia ennätyskaloja ovat harjus 2,47 kg, härkäsimppu (meri) 0,924 kg, isosimppu 0,380 kg, sarda 2,15 kg ja vimpa 0,66 kg sekä pienistä, alle sata grammaa painavista lajeista kolmipiikki 9,4 cm, viisipiikki 5,1 cm, nahkiainen 46,6 cm sekä liejutaskurapu 2,23 cm ja rantataskurapu 3,3 cm.

Turska puuttuu listalta

Kalojen 2000-luvun SE-listalla on nyt 73 kalalajia, yksi nahkiaislaji ja kuusi rapulajia. Listalta puuttuu edelleen ihan tavallisia kaloja, kuten peledsiika ja turska. Turska oli 1980-luvulla yleinen kala Suomen vesillä, mutta katosi sitten lähes kokonaan. Viime vuosina turskia on jälleen tavattu vesiltämme, mutta yksilöt ovat olleet pienikokoisia verrattuna Atlantilla eläviin lajikumppaneihin. Turskan ilmoitusraja on 3,0 kiloa.

SE-kalojen lisäksi lautakunta kerää tietoja muistakin isoista kaloista ja ravuista. Kaikki lautakunnalle ilmoitetut tiedot talletetaan ennätyskalarekisteriin, joka on netissä osoitteessa www.vapaa-ajankalastaja.fi/ennatyskala. Ennätyskalojen ilmoituslomakkeita ja ohjeita löytyy lisäksi osoitteesta: www.ahven.net/ennatyskalat.

Lisätietoja Suomen ennätyskaloista ja ennätyskalarekisteristä:
Tiedottaja Jaana Vetikko, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, puh. 050 525 7806
Tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5914

Sivun alkuun

Tio nya finska rekord i rekordfiskregistret

Bland de tio rekordfiskarna som fångades i Finland i fjol och som anmäldes till rekordfisknämnden finns det två arter som inte har funnits på listan tidigare: ryggstrimmig pelamid som är en tillfälligt gästande art i våra vatten samt rötsimpa. På listan finns också två kräftarter som är nya: slamkrabba och strandkrabba.

Nya finska rekord har satts av harr 2,47 kg, hornsimpa (hav) 0,924 kg, rötsimpa 0,380 kg, ryggstrimmig pelamid 2,15 kg och vimba 0,66 kg samt av små arter som väger under 100 gram storpigg 9,4 cm, bäckspigg 5,1 cm, nejonöga 46,6 cm samt slamkrabba 2,23 cm och strandkrabba 3,3 cm

Torsken saknas från listan

På 2000-talets rekordlista finns nu 73 fiskarter, en nejonögsart och sex kräftarter. Från listan saknas ännu bland annat riktigt vanliga fiskar, så som peledsik och torsk. Torsken var ännu under 1980-talet en mycket allmän fisk i våra vatten, för att sedan försvinna så gott som helt. Under senare år har torsken igen blivit allmännare, men individerna är små i jämförelse med sina artfränder i Atlanten. Anmälningsgränsen för torsk är satt till 3,0 kilo.

En lista över 2000-talets finska rekordfiskar och -kräftor hittar ni på http://www.ahven.net/rekordfiskar.

Nämnden samlar förutom information om nya rekordfiskarna också in uppgifter om andra stora fiskar och kräftor. All till nämnden anmäld information sparas i rekordfiskregistret. Registret finns på adressen www.vapaa-ajankalastaja.fi/ennatyskala. Anmälningsblanketter och anvisningar finns på adressen www.vapaa-ajankalastaja.fi/ennatyskala och www.ahven.net/ennatyskalat.

Mer information om Finlands rekordfiskar och rekordfiskregister:
Informatör Jaana Vetikko, Finlands Fritidsfiskares Centralorganisation, tel. 050 525 7806
Informatör Tapio Gustafsson, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel. (09) 6844 5914

Sivun alkuun

20.01. Madeaika on taas ovella
20.01. Laksäsongen står för dörren

Madeaika on taas ovella

Sydäntalven herkku, made, on arvostettu kala. Made on alkanut liikkua kohti kutupaikkojaan ja kalastajat ovat valmiina virittämään pyydyksiään jään alle. Heikko jäätilanne kuitenkin haittaa kalastajia.

Made kutee keskellä talvea helmikuussa. Toinen samanlainen erikoisuus kalastossamme on härkäsimppu. Kaloja yhdistää kutuajan lisäksi niistä saatava herkullinen mäti.

Kalatalouden Keskusliiton mukaan mateet uivat pyydyksiin jo nyt, mutta paras sesonki alkaa parin viikon kuluttua. Mateen kysyntä on tällä hetkellä suurta, mutta heikosta jäätilanteesta johtuen kalastajat eivät ole saaneet madetta pyydettyä.

Jäällä liikkujan on nyt syytä olla erittäin varovainen. Eteläisellä merialueella jäätä on vain suojaisimmilla alueilla ja ne ovat vielä hyvin hauraita. Etelä- ja Keski-Suomen järvillä tilanne on hyvin samansuuntainen. Jopa Lapissa jäät ovat vuodenaikaan nähden ennätysohuita.

Mateen voi pyydystää turvallisesti kaupan tai kauppahallin tiskiltä. Mateenmäti ja blinit kuuluvat kokeneempien herkkusuiden iltamenuun. Sen sijaan madekeiton valmistaminen ei ole vaikeaa. Vinkkejä madeherkkujen valmistukseen löydät osoitteesta: http://www.ahven.net/opetusmateriaali/talouskalalajit/kalat/made_2.html

Lisää madesesongin tilasta:
tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto www.ahven.net, puh. (09) 6844 5914

Sivun alkuun

Laksäsongen står för dörren

Midvinterns delikatess, laken, är en uppskattad fisk. Laken har börjat röra sig mot sina lekplatser och fiskarna står redo med sina redskap. Det svaga isläget försvårar ändå fisket.

Laken leker i motsats till många av våra andra fiskar mitt i vintern, i februari. En annan dylik fisk är hornsimpan. Förutom att bägge fiskarna leker på vintern har de också både en utsökt rom.

Enligt Centralförbundet för Fiskerihushållning har laken redan nu börjat simma in i fångstredskapen, men den bästa fiskesäsongen infaller om några veckor. Efterfrågan på lake är för tillfället stort, men det svaga isläget försvårar ändå fisket.

De som rör sig på isarna just nu ska vara mycket försiktiga. På de södra havsområdena finns det is bara på de mest skyddade platserna och isarna är ännu mycket svaga. Till och med i Lappland är isarna rekordtunna för årstiden.

Tryggast är det att införskaffa sin lake från butiken eller saluhallen. Lakrom och blinier hör till läckergommarnas kvällsmeny. Vill man pröva på något mer vardagligt är det laksoppa som gäller. Tips för hur du ska tillreda dina egna lakdelikatesser hittar du på adressen: http://www.ahven.net/undervisningsmaterial/fisk/fiskarter/lake.html

Mer information om laksäsongen:
informatör Tapio Gustafsson, Centralförbundet för Fiskerihushållning www.ahven.net, tel. (09) 6844 5914

Sivun alkuun