| Vuosi: 2007 | 2008 | 2009 | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 Tammikuu
Helmikuu
Maaliskuu
Huhtikuu
Toukokuu
16.05. Kalabongausviikko huipentuu viikonloppuna
16.05. Fiskbongningsveckan kulminerar under veckoslutet
10.05. Kalabongausviikko alkaa maanantaina
10.05. Fiskbongningsveckan börjar!
Kalabongausviikko huipentuu viikonloppuna
Maanantaina käynnistynyt kalabongausviikko huipentuu tulevana viikonloppuna. Alkuviikon aikana kisaan on ilmoitettu 19 eri kalalajia. Yleisin kalalaji on ahven.
Yli 77 % kalabongaukseen eli fongaukseen osallistuneista kalastajista on onnistunut saamaan saaliikseen ahvenen. Seuraavaksi tavallisimmat saaliskalat ovat tällä hetkellä särki ja lahna. Yksilömäärissä mitattuna ahven on vasta neljännellä sijalla. Runsaimman kalan kärkipaikkaa hallitsee kuore. Fongattujen lajien joukossa on tuttuja kaloja. Loppuviikosta listalle nousee varmasti vähemmän tunnettuja lajeja.
Kalatalouden Keskusliiton järjestämä kalabongausviikko jatkuu sunnuntaihin saakka. Kisan edistymistä ja saalislajien kertymistä voi seurata osoitteessa www.ahven.net/bongaafisu. Pyytämänsä kalalajit voi ilmoittaa kisaan sunnuntai-iltaan klo 24. Kaikkien saaliinsa ilmoittaneiden kesken arvotaan kolme kalastustarvikesettiä, jotka sisältävät hienoja kotimaisia vieheitä. Lahjoittajina ovat Finlandia Uistin, Kuusamon Uistin ja Rapala.
Lisää Kalabongausviikosta ja vinkkejä lajikalastukseen:
toiminnanjohtaja Markku Myllylä, Kalatalouden Keskusliitto p. 0400 601 965
tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto p. (09) 6844 5914
Fiskbongningsveckan kulminerar under veckoslutet
Fiskbongningsveckan som inleddes på måndag kulminerar kommande veckoslut. Under början av veckan har 19 fiskarter anmälts till tävlingen. Den vanligaste fisken är abborre.
Över 77 % av fiskarna som anmält sina fångster har fått abborre som fångst. De nästvanligaste arterna är för tillfället braxen och mört. Mätt i antal individer så kommer abborren först på en fjärde plats, medan den talrikast fångade arten är nors. De fångade fiskarna som hittills anmälts har hört till våra allmännaste fiskarter, men vid slutet av veckan dyker säkert mer sällsynta fiskar upp på listan.
Fiskbongningen som arrangeras av Centralförbundet för Fiskerihushållning fortsätter fram till söndag. Du kan följa med hur tävlingen fortskrider och vilka fiskarter som hittills bongats på nätet på www.ahven.net/bongaafisu. De fiskar du bongar under den här tiden kan du anmäla ända till söndag kväll klockan 24. Bland alla som anmält sina fångster lottar vi ut tre fina inhemska fiskeredskapsset, donerade av Finlandia Uistin, Kuusamon Uistin och Rapala.
Tilläggsuppgifter om fiskbongsningsveckan:
fiskeribiolog Mikael Ahlström, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel. (09) 6844 5922
informatör Tapio Gustafsson, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel. (09) 6844 5914
Kalabongausviikko alkaa maanantaina
Kalabongausviikko käynnistyy maanantaina 13.5. ja huipentuu sunnuntaina 19.5. Bongaukseen voi osallistua osoitteessa www.ahven.net/bongaafisu
Netin kautta tapahtuvaan leikkimieliseen kalojen bongauskisaan voivat osallistua kaikki kalastajat ympäri Suomen. Viikon aikana fongaamansa kalat voi ilmoittaa kisaan netissä osoitteessa www.ahven.net/bongaafisu sunnuntai-iltaan klo 24 asti. Omaa saalistaan voi verrata viikonloppuna järjestettävän Kalamaratonin joukkueiden saaliisiin.
Mato-onki on paras pyyntiväline
Suomesta on tavattu kaikkiaan 100 kalalajia. Vakituisia lajeja on noin 70, mutta jo 20 lajin pyytäminen vuositasolla edellyttää perehtymistä lajien esiintymiseen ja elintapoihin sekä tietysti kalastusmenetelmiin.
Paras väline eri kalalajien pyyntiin on mato-onki. Sillä narraa helposti ahvenen, särjen, lahnan, kiisken tai pasurin. Virvelin ja muutaman uistimen avulla lajilistaa voi kasvattaa hauella tai kuhalla.
Kaikkien kisaan osallistujien kesken arvotaan kolme hienoa kalastustarvikesettiä, joissa on kymmeniä korkealaatuisia kotimaisia vieheitä.
Kalabongausviikon järjestää Kalatalouden Keskusliitto yhteistyössä kalatalousalan lehdistön ja kotimaisten kalastusvälineyritysten kanssa.
Lisää Kalabongausviikosta ja vinkkejä lajikalastukseen:
toiminnanjohtaja Markku Myllylä, Kalatalouden Keskusliitto p. 0400 601 965
tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto p. (09) 6844 5914
Bongaa 30 fisua -esite
http://wwww.ahven.net/v2_tiedostot/112.pdf
Fiskbongningsveckan börjar!
Den nationella fiskbongningsveckan inleds på måndagen den 13.5 och kulminerar på söndagen den 19.5. Anmälningar om fiskfångst kan göras på adressen www.ahven.net/bongaafisu.
Den lekfulla tävlingen är öppen för alla runt om i Finland och deltagandet sker genom att anmäla fångsten på adressen www.ahven.net/bongaafisu. De fiskar som bongas under veckans gång kan anmälas fram till söndag kväll klockan 24. Under veckoslutet ordnas också ett Fiskmaraton, en fiskbongningstävling för lag, som man kan jämföra sin egen fångst med.
Metspö med mask bästa redskapet
I Finland har man påträffat 100 fiskarter, varav 70 förekommer regelbundet. Att fånga 20 arter i Finland kräver redan att man bekantat sig en del med fiskarnas levnadssätt samt naturligtvis med fångstmetoderna.
Det bästa redskapet för att bonga fisk är ett vanligt metspö försett med mask. Med det lurar du lätt både abborre, mört, braxen, björknor och varför inte en vimba. Med svirvel och några drag kan du utöka fångsterna med gädda eller gös.
Bland alla deltagare lottas ut tre fiskeredskapsset med högklassiga inhemska drag. Fiskbongningsveckan ordnas av Centralförbundet för Fiskerihushållning i samarbete med branschens press och inhemska fiskeredskapstillverkare.
Tilläggsuppgifter om fiskbongsningsveckan:
fiskeribiolog Mikael Ahlström, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel. (09) 6844 5922
informatör Tapio Gustafsson, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel. (09) 6844 5914
Bonga 30 fiskar broschyren
http://www.ahven.net/v2_tiedostot/111.pdf
29.04. Kotitarvekalastus säilytettävä uudessa kalastuslaissa
24.04. Hylje- ja merimetsokantoja säädeltävä voimallisemmin
23.04. Oulujärven kalastusalue on vuoden 2013 kalastusalue
19.04. Rapuisia riimejä ja hauskoja tarinoita - Rapulaulukilpailun tulokset julki Tampereen kalamarkkinoilla
18.04. Uuden kalastuslain sisältö syksyllä lausuntokierrokselle
12.04. Kestävä kalatalous ei kestä nykyisenkaltaista turvetuotantoa
Kotitarvekalastus säilytettävä uudessa kalastuslaissa
Toiminnanjohtaja Markku Myllylän puheenvuoro Lapin kalatalouskeskuksen vuosikokouksessa Rovaniemellä 29.4.2013
Kalastuslain uudistamista on viritelty 4 vuotta. Kalastuksen valvontaa koskeva osio on saatu valmiiksi ja otettu käyttöön 2013. Parhaillaan maa- ja metsätalousministeriössä valmistellaan uuden kalastuslain muita osioita valmistuneen työryhmämuistion pohjalta.
Kalatalouden Keskusliitossa on tutustuttu alustavaan kalastuslain pykäläpakettiin ja kokonaisuutena ottaen asiaa voitaneen lähteä rakentamaan paketin pohjalta, kun siitä poistetaan pahimmat valuviat eli byrokraattinen ja viranomaistyövoimaa ELY-keskuksissa kuormittava hallintohimmeli.
Maakunnissa toimivat kalatalousalueet voivat joustavasti, ketterästi ja halvalla hoitaa ison osan nyt ELY-keskuksille suunnitelluista tehtävistä. Kalatalousalueen status on yleishyödyllinen julkisoikeudellinen yhdistys.
Varsinkin Lapissa ja itäisessä suomessa kotitarvekalastus on tärkeä kotimaisen kalan tuottaja ruokapöytään. Myös muualla kotitarvekalastuksella on suuri merkitys väestölle. Verkoilla ja katiskoilla pyydetään huomattava osa ruokapöydässä käytettävästä kalasta. Uudessa kalastuslaissa tämä on otettava huomioon eli kalastukset on määriteltävä kolmeen ryhmään: elinkeinokalastus mukaan luettuna kalastusmatkailu, kotitarvekalastus ja vapaa-ajan kalastus.
Kalastuslain kokonaisuudistukseen kohdistuu monenlaisia toiveita. Kalatalouden Keskusliitto katsoo, että kansalaisille tarjottavat yleiskalastusoikeudet nykyisen kaltaisina ovat hyvällä tasolla ja esitetty koko maan kattava yksi kortti virvelöintiin yhdellä uistimella vielä parantaa niitä.. Kalatalouden kehittämisen kannalta on järkevää, että kalatalouden rakenteita uudistetaan ja kalastuslakia kehitetään asiakaslähtöisyyden hengessä ja käyttäjä maksaa - periaatetta noudattaen. Pääpaino rakenteiden uudistamisessa on oltava siten, että byrokraattisuutta ja viranomaistyövoiman käyttöä vähennetään
.
Positiivisia asioita kalastuslain pykäläpaketissa:
+ kalastuslupajärjestelmän yksinkertaistaminen. Yksi kortti. Oikeuttaa virvelöimään yhdellä vieheellä koko maan normivesistöissä.
+ edistää kalastusmatkailua
+ käyttäjä maksaa periaate
+ kaikki yli 18-vuotiaat jotka kalastavat ostavat kortin. Käyttäjä maksaa periaate.
+ väliporras eli kalatalousalue on säilytetty ja siihen on tehty kehittämisehdotuksia
+ kalatalousalueiden lukumäärä jatkossa noin 100
+ kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelman status voimistuu, valtakunnalliset strategiat heijastuvat kentälle asti
Lisätietoja Kalatalouden Keskusliitosta:
toiminnanjohtaja Markku Myllylä puh. 0400-601965
Hylje- ja merimetsokantoja säädeltävä voimallisemmin
Kalatalouden Keskusliiton edustajakokous vaatii merihylje- ja merimetsokantojen voimakkaampaa säätelyä kalastukselle, kalanviljelylle ja kalakannoille aiheutuvien vahinkojen vähentämiseksi.
Harmaahylje ja Itämeren norppa muodostavat suurimman uhan rannikkokalastukselle ja vesiviljelylle. Hylkeiden aiheuttamat taloudelliset vahingot kalatalouselinkeinoille ovat vuositasolla yli kaksi miljoonaa euroa. Toinen vahinkoja aiheuttava haittaeläin on vieraslaji merimetso (P. carbo sinensis), jonka kanta on kasvanut noin 100 000 yksilöön 2000-luvulla.
Maa- ja metsätalousministeriön asetusesityksessä Itämeren norpan metsästys halutaan muuttaa pyyntilupamenettelyyn perustuvaksi ja harmaahylkeen metsästys kiintiömetsästykseksi. Kalatalouden Keskusliiton edustajakokous pitää esitystä oikean suuntaisena. Esitetyt muutokset eivät yksin riitä. Niiden lisäksi edustajakokous esittää hylkeiden rauhoitusajan lyhentämistä keväällä kahdella viikolla kuitenkin niin, että kuutin seurassa oleva naaras on tällöin rauhoitettu. Pyydyksillä tapahtuva suojametsästys tulee sallia vuoden ympäri.
Hylkeiden ja merimetsojen suuri määrä on yhteiskunnan tietoinen valinta, josta haitat ovat kärsineet ammattikalastajat, kalanviljelijät sekä kotimaisen kalan kuluttajat. Hyljevahinkojen vähentämiseksi tarvitaan metsästystä, hyljekarkottimien ja hylkeenkestävien pyydysten kehittämisen ja hankinnan rahoitusta sekä hylkeiden sietopalkkiojärjestelmän jatkamista. Merimetson osalta vahinkoja tulee voida vähentää tehokkaalla metsästyksellä, lisääntymismahdollisuuksiin puuttumalla, pelottelulla, pyydyksiä ja kalanviljelyaltaita suojaamalla sekä taloudellisella kompensoinnilla.
Lisätietoja:
Guy Svanbäck, Österbottens Fiskarförbund, puh. 0500 860 566.
Vesa Karttunen, Kalatalouden Keskusliitto, puh. 050 3850 875.
Oulujärven kalastusalue on vuoden 2013 kalastusalue
Kalatalouden Keskusliiton johtokunta on valinnut Oulujärven kalastusalueen vuoden 2013 kalastusalueeksi.
Kalatalouden Keskusliiton johtokunnan palkitsema Oulujärven kalastusalue on toiminut esimerkillisesti useissa kalastusasioissa. Vapaa-ajankalastajille tarkoitettujen kalastuslupien lisäksi Oulujärvelle on saatavilla ammattimaiseen kalastustoimintaa tarkoitettuja kalastuslupia. Järvelle on myynnissä ammattikalastajien kalastuslupia aina troolikalastusta myöten. Kalastusmatkailuyrittäjiä varten koko järvelle on myynnissä yrittäjien kalastusmatkailulupa.
Oulujärven kalastusalueen toiminta ei ole pelkästään lupamyyntiä. Kalastusalueen isännöitsijä Aki Laitilan mukaan kalastajilta kerätään saalistiedot joka vuosi. Saatuja tietoja käytetään apuna tulevien vuosien hoitotoimien suunnittelussa ja kalaistutusten mitoituksessa. Oulujärven tärkeimmät kaupalliset kalalajit ovat muikku, kuha ja hauki.
Kunniakirjan ja parkitusta matikan nahkasta tehdyn taulun Oulujärven kalastusalueelle luovuttivat Kalatalouden Keskusliiton edustajakokouksessa Oulussa 23.4.2013 puheenjohtaja Pertti Mäki-Hakola ja toiminnanjohtaja Markku Myllylä. Palkinnon vastaanottivat Oulujärven kalastusalueen puheenjohtaja Kalevi Heikura, varapuheenjohtaja Juhani Karppinen ja isännöitsijä Aki Laitila.
Lisätietoja Oulujärven kalastusalueen toiminnasta:
Oulujärven kalastusalueen isännöitsijä Aki Laitila puh. 044 0946 557.
Rapuisia riimejä ja hauskoja tarinoita - Rapulaulukilpailun tulokset julki Tampereen kalamarkkinoilla
Lehdistötiedote 19.4.2013
Julkaisuvapaa klo 12.30
Pirkanmaan kalatalouskeskus ja Kalatalouden Keskusliitto järjestivät avoimen valtakunnallisen rapulaulujen sanoituskilpailun suomalaisen rapujuhlakulttuurin edistämiseksi ja monipuolistamiseksi. Kilpailussa haettiin uusia ja hauskoja sanoituksia, joita voidaan laulaa tulevaisuuden rapujuhlissa ympäri Suomenniemen.
Kilpailun voittajasanoitukset julkistettiin Tampereen kalamarkkinoilla perjantaina 19.4.2013:
1. Pääsarja ja ”Rapuriimitys 2013”
Rapulaulu täplillä ja ilman
Sanoitus ja sävellys Pekka Leinonen
2. Hauskin lasten / koko perheen rapulaulu
Rapujapa tietenkin (Missä on peukalo, säv. trad.)
Sanoitus Tuomo Ylönen
3. Nokkelin rapuriimitys
Kymmenjalkaisen jenkka (Väliaikainen, säv. Matti Jurva)
Sanoitus Unto Eskelinen
Lisäksi palkittiin tuomariston kunniamaininnalla Juhani Leinosen sanoitus Rapujuhla ja järjestäjien kunniamaininnalla Lauri Kukon sanoitus Scifi rapu. Näissä lauluissa sävellykset ovat sanoittajien omia.
Kilpailuehdotuksia tuli määräaikaan mennessä 67 kappaletta. Järjestäjien kilpailulle esittämä tavoite toteutui hyvin. Tekstitysten kokonaismäärä ja muutamiin sanoituksiin tehdyt uudet sävellykset yllättivät positiivisesti. Ehdotusten joukossa oli runsaasti lasten ja koko perheen laulettavaksi sopivia hauskoja sanoituksia. Myös aikuisempaan makuun tehtyjä riimittelyjä oli tarjolla.
Osallistujat olivat työstäneet niin rapujuhlaperinteen mukaisia lyhyitä ja napakoita tekstejä kuin pidempiä ja haastavampia, melodiaan nokkelasti istuvia riimittelyjä. Paljon yritteliästä tarinaa syntyi, mutta sanoitusten tyyli ja taso oli sangen kirjavaa. Monien ehdotusten rytmityksessä ja sopivuudessa sävelmiin oli enemmän tai vähemmän ontuvuutta.
Sanoituksista erottui lopulta kymmenkunta tekstitystä, joiden joukosta raati valitsi parhaat. Pääsarjan voittajasanoitus on monipuolinen kappale, joka muodostaa hyvän kokonaisuuden. Laulun osat toimivat niin tilanteen kuin seurueen mukaan. Koko perhe voi laulaa yhdessä lasten version ja illan vanhetessa aikuiset halutessaan vaikka molemmat. Laulun kruunaa mainio itse tehty sävelmä.
Rapuriimityskilpailun tuomaristoon kuuluivat Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkija Esa Erkamo, Tampereen Musiikkijuhlien toiminnanjohtaja Minnakaisa Kuivalainen, Kalatalouden Keskusliiton toiminnanjohtaja Markku Myllylä, Moro tuottaja Jari Mylläri, opettaja/lauluntekijä Mikko Saarela ja muusikko/lauluntekijä Heikki Salo.
Voittajat palkittiin Koivulahden Rapukartanon majoituspaketilla (pääpalkinto), Kivikangas Oy:n rapumerroilla ja Kalatalouden Keskusliiton tuotekassilla. Kilpailun yhteistyökumppanina toimi Aamulehden Moro-liite. Kilpailun järjestäjät kiittävät kilpailuehdotuksia lähettäneitä ja toivottavat hyvää tulevaa ravustus- ja rapujuhlakautta kaikille rapujen ja laulujen ystäville.
Palkitut sanoitukset ja tietoa kilpailusta www.kuhamaa.fi/rapuriimityskilpailu.
Lisätietoja:
Kalatalousneuvoja Ismo Kolari, Pirkanmaan kalatalouskeskus, puh. 050 5929 259
Uuden kalastuslain sisältö syksyllä lausuntokierrokselle
Toiminnanjohtaja Markku Myllylän puheenvuoro Pohjois-Savon kalatalouskeskuksen vuosikokouksessa 18.4.2013 klo 10.30
Kalastuslain uudistamista on viritelty neljä vuotta. Kalastuksen valvontaa koskeva osio on saatu valmiiksi ja otettu käyttöön 2013. Parhaillaan maa- ja metsätalousministeriössä valmistellaan uuden kalastuslain muita osioita valmistuneen työryhmämuistion pohjalta.
Kalatalouden Keskusliitossa on tutustuttu alustavaan kalastuslain pykäläpakettiin ja kokonaisuutena ottaen asiaa voitaneen lähteä rakentamaan paketin pohjalta, kun siitä poistetaan pahimmat valuviat eli byrokraattinen ja viranomaistyövoimaa ELY-keskuksissa kuormittava hallintohimmeli.
Maakunnissa toimivat kalatalousalueet voivat joustavasti, ketterästi ja halvalla hoitaa ison osan nyt ELY-keskuksille suunnitelluista tehtävistä. Kalatalousalueen status on yleishyödyllinen julkisoikeudellinen yhdistys.
Kalastuslain kokonaisuudistukseen kohdistuu monenlaisia toiveita. Kalatalouden Keskusliitto katsoo, että kansalaisille tarjottavat yleiskalastusoikeudet nykyisen kaltaisina ovat hyvällä tasolla ja esitetty koko maan kattava yksi kortti virvelöintiin yhdellä uistimella vielä parantaa niitä.
Kalatalouden kehittämisen kannalta on järkevää, että kalatalouden rakenteita uudistetaan ja kalastuslakia kehitetään asiakaslähtöisyyden hengessä ja käyttäjä maksaa - periaatetta noudattaen. Pääpaino rakenteiden uudistamisessa on oltava siten, että byrokraattisuutta ja viranomaistyövoiman käyttöä vähennetään.
Positiivisia asioita kalastuslain pykäläpaketissa:
+ kalastuslupajärjestelmän yksinkertaistaminen. Yksi kortti. Oikeuttaa virvelöimään yhdellä vieheellä koko maan normivesistöissä.
+ edistää kalastusmatkailua
+ käyttäjä maksaa periaate
+ kaikki yli 18-vuotiaat jotka kalastavat ostavat kortin. Käyttäjä maksaa periaate.
+ väliporras eli kalatalousalue on säilytetty ja siihen on tehty kehittämisehdotuksia
+ kalatalousalueiden lukumäärä jatkossa noin 100
+ kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelman status voimistuu, valtakunnalliset strategiat heijastuvat kentälle asti
+ ammattikalastajan määritelmä alv-verorajan mukaan
+ vapaa-ajan kalastajien saaliin myyntikielto
Lisätietoja Kalatalouden Keskusliitosta:
toiminnanjohtaja Markku Myllylä puh. 0400-601965
Kestävä kalatalous ei kestä nykyisenkaltaista turvetuotantoa
Toiminnanjohtaja Markku Myllylän alustus Keski-Suomen kalatalouskeskuksen vuosikokouksessa 12.4.2013
Kalavesien omistajat ja kalastajat ovat huolissaan turvetuotannon vaikutuksista kalavesiin, kalakantoihin ja kalastukseen sekä ravustukseen. Kalatalouden Keskusliiton linjauksia päivänpolttavaan ongelmaan: Kestävän kalatalouden periaatteiden mukaisesti kaloille ja ravuille on turvattava mahdollisuus luontaiseen lisääntymiseen. Kalatalousjärjestö on huolissaan turvetuotannon laajenemisesta ja sen mukanaan tuomista haitoista vesistöille ja kalataloudelle.
Turvetuotannon luvat ja kokonaisvaikutukset vesistöille on otettava uudelleen tarkasteltavaksi. Nykyinen turvetuotanto ja uusien tuotantoalueiden suunnittelu aiheuttaa suurta huolta vesienomistajissa ja ranta-asukkaissa. Turvetuotannosta lähtevä humusaine tukkii jokien ja järvien pohjan vuosikymmeniksi. Pohjalle laskeutuva humus tuhoaa kalojen kutupaikat, arvokkaat rapukannat ja pohjaeliöstön. Luonnonarvojen lisäksi kiinteistöjen omistajille aiheutuu taloudellisia menetyksistä kiinteistön arvon laskuna.
Turvetuotannossa tulee ottaa käyttöön aiempaa tehokkaammat humuksen puhdistusmenetelmät, jotta vesistöille ja kalakannoille aiheutuvat haitat vähenevät. Turvetuotantoa ei voida nykymuodossaan nähdä ”vihreänä” energiantuotantona. Turvetuotannon lisääminen on ristiriidassa myös EU:n vesipuitedirektiivin kanssa, jonka tavoitteena on Suomen vesien tilan parantaminen. Esimerkiksi Keski-Suomen maakuntakaavaluonnoksesta käy ilmi, että turvetuotantoa ollaan voimallisesti lisäämässä ja tilanne on samansuuntainen myös muualla maassamme.
Lisätietoja: toiminnanjohtaja Markku Myllylä puh. 0400 601 965.
27.03. Hallintohimmeliä ei tarvita uudessa kalastuslaissa
11.03. 10 uutta ennätyskalaa - turska vihdoin listalle
11.03. Tio nya rekordfiskar - äntligen torsk på listan
Hallintohimmeliä ei tarvita uudessa kalastuslaissa
Kalatalouden Keskusliiton toiminnanjohtaja Markku Myllylän puheenvuoro Etelä-Pohjanmaan Kalatalouskeskuksen vuosikokouksessa
Seinäjoella 26.3.2013
Kalastuslain uudistamista on viritelty neljä vuotta. Kalastuksen valvontaa koskeva osio on saatu valmiiksi ja otettu käyttöön 2013. Parhaillaan maa- ja metsätalousministeriössä valmistellaan uuden kalastuslain muita osioita valmistuneen työryhmämuistion pohjalta.
Kalatalouden Keskusliitossa on tutustuttu alustavaan kalastuslain pykäläpakettiin ja kokonaisuutena ottaen asiaa voitaneen lähteä rakentamaan paketin pohjalta, kun siitä poistetaan pahimmat valuviat eli byrokraattinen ja viranomaistyövoimaa ELY-keskuksissa kuormittava hallintohimmeli.
Maakunnissa toimivat kalatalousalueet voivat joustavasti, ketterästi ja halvalla hoitaa ison osan nyt ELY-keskuksille suunnitelluista tehtävistä. Kalatalousalueen status on yleishyödyllinen julkisoikeudellinen yhdistys.
Kalastuslain kokonaisuudistukseen kohdistuu monenlaisia toiveita. Kalatalouden Keskusliitto katsoo, että kansalaisille tarjottavat yleiskalastusoikeudet nykyisen kaltaisina ovat hyvällä tasolla ja esitetty koko maan kattava yksi kortti virvelöintiin yhdellä uistimella vielä parantaa niitä. Kalatalouden kehittämisen kannalta on järkevää, että kalatalouden rakenteita uudistetaan ja kalastuslakia kehitetään asiakaslähtöisyyden hengessä ja käyttäjä maksaa - periaatetta noudattaen. Pääpaino rakenteiden uudistamisessa on oltava siten, että byrokraattisuutta ja viranomaistyövoiman käyttöä vähennetään.
Positiivisia asioita kalastuslain pykäläpaketissa:
• Kalastuslupajärjestelmän yksinkertaistaminen. Yksi kortti. Oikeuttaa virvelöimään yhdellä vieheellä koko maan normivesistöissä.
• Edistää kalastusmatkailua.
• Käyttäjä maksaa periaate.
• Kaikki yli 18-vuotiaat jotka kalastavat ostavat kortin. Käyttäjä maksaa periaate.
• Väliporras eli kalatalousalue on säilytetty ja siihen on tehty kehittämisehdotuksia.
• Kalatalousalueiden lukumäärä on jatkossa noin 100.
• Kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelman status voimistuu, valtakunnalliset strategiat heijastuvat kentälle asti.
• Ammattikalastajan määritelmä alv-verorajan mukaan.
• Vapaa-ajan kalastajien saaliille myyntikielto.
Lisätietoja Kalatalouden Keskusliitosta:
toiminnanjohtaja Markku Myllylä puh. 0400 601 965
10 uutta ennätyskalaa - turska vihdoin listalle
Ennätyskalalautakunnan 2000-luvun SE-listalla on nyt 76 kalalajia ja kuusi rapulajia. Suomesta pyydettyjen ja ennätyskalalautakunnassa viimeisen vuoden aikana käsiteltyjen 10 ennätyskokoisen lajin joukossa on kaksi uutta kalalajia: turska ja pikkunahkiainen.
Uusia ennätyskaloja ovat isosimppu 0,71 kg, seipi 0,179 kg, sulkava 1,118 kg, toutain 7,09 kg, turska 3,360 kg ja vimpa 0,704 kg sekä pienistä, alle sata grammaa painavista lajeista allikkosalakka 7,8 cm, hietatokko 6,9 cm, pikkunahkiainen 15,1 cm ja liejutaskurapu 2,27 cm.
Turskaa on odotettu
Erityisesti ennätyskalalautakunnassa iloittiin turskan saamisesta listalle. Turska oli 1980-luvulla yleinen kala Suomen vesillä, mutta katosi sitten lähes kokonaan. Viime vuosina turskia on jälleen tavattu vesiltämme, mutta yksilöt ovat olleet pienikokoisia verrattuna Atlantilla eläviin lajikumppaneihin. Listalta puuttuu edelleen tavanomaisista kaloista esimerkiksi peledsiika.
SE-kalojen lisäksi lautakunta kerää tietoja muistakin isoista kaloista ja ravuista. Kaikki lautakunnalle ilmoitetut tiedot talletetaan ennätyskalarekisteriin, joka on netissä osoitteessa www.vapaa-ajankalastaja.fi/ennatyskala. Ennätyskalojen ilmoituslomakkeita ja ohjeita löytyy lisäksi osoitteesta: www.ahven.net/ennatyskalat
Lisätietoja Suomen ennätyskaloista ja ennätyskalarekisteristä:
Tiedottaja Jaana Vetikko, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, puh. 050 525 7806
Tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5914
Tio nya rekordfiskar - äntligen torsk på listan
Rekordfisknämndens lista för finska rekord för de under 2000-talet fångade fiskarna består nu av 76 fiskarter och sex kräftarter. Bland de i Finland fångade och av rekordfisknämnden behandlade 10 rekorden fanns i fjol två nya arter: torsk och bäcknejonöga.
De nya rekordfiskarna är rötsimpa 0,71 kg, stäm 0,179 kg, faren 1,118 kg, asp 7,09 kg, torsk 3,360 kg och vimma 0,704 kg, samt av de små, mindre än hundra gram vägande arterna groplöja 7,8 cm, sandstubb 6,9 cm, bäcknejonöga 15,1 cm och slamkrabba 2,27 cm.
Äntligen torsk
För rekordfisknämnden var det speciellt glädjande att få torsk på listan. Torsken var under 1980-talet en allmän fisk i de finska vattnen, men den försvann sedermera nästan helt. Under de senaste åren har torsken åter hittat till våra vatten, men exemplaren har varit mycket små jämfört med de i Atlanten levande torskarna. Av de vanligare fiskarna saknas fortfarande bl.a. peledsik från rekordlistan.
Nämnden samlar förutom information om nya rekordfiskarna också in uppgifter om andra stora fiskar och kräftor. All till nämnden anmäld information förs in i rekordfiskregistret. Registret finns på adressen www.ahven.net/rekordfiskar. Anmälningsblanketter och anvisningar finns på samma adress.
Mer information om Finlands rekordfiskar och rekordfiskregister:
Informatör Jaana Vetikko, Finlands Fritidsfiskares Centralorganisation, tel. 050 525 7806
Informatör Tapio Gustafsson, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel. (09) 6844 5914
20.02. Madesesonki jatkuu ja kalat käyvät pyydykseen
15.02. Rapuriimityskilpailu hakee nokkelia sanoituksia
11.02. Kalastuslakiuudistus keskustelussa kalastusaluepäivillä
Madesesonki jatkuu ja kalat käyvät pyydykseen
Madesesonki on nyt parhaimmillaan Keski-Suomessa ja Pohjois-Suomessa. Oulujärveltä ovat ammattikalastajat saaneet katiskoilla ja rysillä hyvin madetta. Made onkin keskitalven herkkukala ja sesonkia riittää aina maaliskuun lopulle saakka.
Kalatalouden Keskusliiton saamien tietojen mukaan Oulujärven mateet ovat vilkkaasti liikkeellä, kutu on vasta tulossa. Jäätä pyyntipaikoilla on yli puoli metriä, joten ammattikalastajat ovat saaneet pyydyksensä mateen jäänaluspyyntiin paremmin kuin vuosikausiin.
Keski-Suomessa ammattikalastaja Onni Pakarinen pyytää madetta syvistä vesistä katiskoilla, yli 30 metristä. Tällaista mateen syvännepyyntiä ei juuri muualla harjoiteta. Hän kertoo, että paras matikkasesonki on Matin päivän (24.2.) tienoilla.
Jos ei itse kerkeä matikan pyyntiin niin mateen voi pyydystää turvallisesti kaupan tai kauppahallin kalatiskiltä. Mateenmäti ja blinit kuuluvat kokeneempien herkkusuiden iltamenuun. Sen sijaan madekeiton valmistaminen ei ole vaikeaa. Vinkkejä madeherkkujen valmistukseen löydät osoitteesta:
http://www.ahven.net/opetusmateriaali/talouskalalajit/kalat/made_2.html
Etelärannikolla merellä mateen kutu alkaa olla ohitse, mutta se ei mateen pyytämistä haittaa. Nyt alkaa madepilkinnän toinen sesonki. Kudun jälkeen matikat ovat nälkäisiä ja ottavat hyvin syöttipilkkiin. Hyviä matikansyöttejä ovat kiisken, ahvenen ja kuoreen palaset, niiden haju houkuttelee mateita paikalle. Matikanpilkintään syvällisesti vihkiytyneet ovat laittaneet syksyllä pakastimeensa nahkiaisen paloja, ne ovat ainakin Oulun edustalla todettu hyviksi matikansyöteiksi.
Suomen suurin pilkillä saatu made painoi 8,04 kg ja se saatiin Uljuan tekoaltaasta Pulkkilassa vuonna 2008.
Lisää madesesongin tilasta:
toiminnanjohtaja Markku Myllylä, Kalatalouden Keskusliitto www.ahven.net, puh. 0400-601965
Rapuriimityskilpailu hakee nokkelia sanoituksia
Uusien rapulaulujen sanoituskilpailu lähenee loppuaan. Rapuriimityskilpailuun 2013 ehtii osallistua vielä helmikuun ajan. Kilpailuun on tullut jo useita hyviä ehdotuksia.
Rapuriimityskilpailussa haetaan hauskoja ja nokkelia sanoituksia laulettavaksi ensi syksyn ja tulevaisuuden rapujuhlissa ympäri Suomenniemeä. Erityisesti tähtäimessä ovat uudet koko perheelle sopivat riimitykset. Nykyisin tyypilliset suomenkieliset rapurallatukset ovat olleet lähinnä K-18 -tuotoksia.
Rapuriimityskilpailuun on tähän mennessä saapunut lähes 40 uutta sanoitusta ja muutama uusi sävellys. Kilpailun tuomaristo valitsee kilpailun voittajat kevään korvalla. Tulokset julkistetaan ja parhaat rapulaulut esitetään Tampereen kalamarkkinoilla 19.−21.4.2013. Kilpailun raatiin kuuluu ravun ystäviä ja tunnettuja suomalaisia lauluntekijöitä ja kalatalous- ja musiikkipuolen ammattilaisia.
Rapuriimityskilpailun 2013 tuomaristo:
Tutkija Esa Erkamo, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Toiminnanjohtaja Minnakaisa Kuivalainen, Tampereen Musiikkijuhlat
Toiminnanjohtaja Markku Myllylä, Kalatalouden Keskusliitto
Tuottaja Jari Mylläri, Aamulehti / Moro
Opettaja, lauluntekijä Mikko Saarela
Muusikko, lauluntekijä Heikki Salo
Rapulaulukilpailun ohjeet löytyvät osoitteesta www.kuhamaa.fi/rapuriimityskilpailu. Kilpailun järjestävät Pirkanmaan kalatalouskeskus ja Kalatalouden Keskusliitto ja sen pääpalkintona on kahden hengen majoituspaketti rapuillallisineen Koivulahden Rapukartanossa.
RAPURIIMITYSKILPAILU 2013 – Uusia sanoituksia tuttuihin melodioihin
Lisätietoja:
Kalatalousneuvoja Ismo Kolari, Pirkanmaan kalatalouskeskus ry, puh. 050 5929 259
Tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5914
Riimitysehdotukset lähetetään osoitteeseen ismo.kolari@ahven.net.
Suomen raputalous on lähtenyt vahvaan nousuun 2000-luvulla reittivesien täplärapukantojen vahvistumisen myötä. Ravustusharrastus on lisääntynyt merkittävästi ja rapujuhlaperinteet ovat elpymässä. Vuosittainen rapusaalis on ollut viime vuosina noin 7 miljoonaa yksilöä. Parasta aikaa lausuntokierroksella on uusi kansallinen rapustrategia, jossa tavoitteena on mm. vahvistuvien täplärapukantojen hyödyntäminen, kotimaisen jokiravun kantojen ylläpitäminen ja rapuruton leviämisen ehkäiseminen. Talvella ravut ovat rauhoitettuja. Seuraava pyyntikausi alkaa 21.7.2013 klo 12.
Kalastuslakiuudistus keskustelussa kalastusaluepäivillä
Valtakunnallisten kalastusaluepäivien pääteemana on loppusuoralle edennyt kalastuslakiuudistus. Lakiuudistus on maa- ja metsätalousministeriössä ja kalastusaluetoimijat odottavat pian saavansa alustavan luonnoksen uudesta kalastuslaista laajemman keskustelun pohjaksi.
Kalatalouden Keskusliiton järjestämien Valtakunnallisten kalastusaluepäivien avauspuheessaan kalastusneuvos Eija Kirjavainen maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosastolta antoi tilannekatsauksen kalastuslain kokonaisuudistuksesta. Kirjavainen raotti varovaisesti kuulijoille uusia pykäliä sekä kertoi lakiuudistuksen etenemisestä.
Ensimmäinen kalastusaluemitali merialueelle
Kalastusaluepäivillä palkittiin kalastusaluetoiminnassa ansioitunut Kalatalouden Keskusliiton johtokunnan myöntämällä kalastusaluemitalilla. Kalastusaluemitalin sai tänä vuonna Virolahden kalastusalueen puheenjohtaja Jaakko Koskela Kymenlaaksosta. Koskelan tunnustus oli ensimmäinen merialueella toimivalle henkilölle myönnetty kalastusaluemitali. Jaakko Koskela on toiminut Virolahden kalastusalueen puheenjohtajana alueen toiminnan alusta eli vuodesta 1982 asti.
Kalatalouden Keskusliiton Helsingissä 11.–12.2. järjestämillä 25. Valtakunnallisilla kalastusaluepäivillä vesien omistajat ja heidän edustajansa kokoontuvat kuulemaan kalastuslakiuudistuksen etenemisestä sekä keskustelemaan kalatalouden ajankohtaisista aiheista. Osanottajia kalastusaluepäivillä on 350 kaikkialta Suomesta.
Lisätietoja kalastuslain uudistuksesta ja kalastusaluepäivien ohjelmasta:
toiminnanjohtaja Markku Myllylä, Kalatalouden Keskusliitto puh. 0400 601 965
järjestöjohtaja Risto Vesa, Kalatalouden Keskusliitto, puh. 0400 507 832
24.01. Talvikalastuksen oikeaa pyydysten merkintää opetellaan
24.01. Vinterfiskare tränar ännu märkning av fiskeredskap
16.01. Madeaika on taas ovella
16.01. Laksäsongen står inför dörren
Talvikalastuksen oikeaa pyydysten merkintää opetellaan
Pyydysten merkintää koskevat kalastuslain ja -asetuksen säännökset muuttuivat viime keväänä. Nyt uusia merkintätapoja opetellaan ensimmäistä kertaa talvikalastuksessa.
Kalatalouden Keskusliiton havaintojen mukaan jäälakeuksilla on tehty vaihtelevia tulkintoja. Lähtökohta pyydysten merkinnälle on että:
1) Jäältä kalastettaessa pyydys ja kalastamista varten tehdyt, halkaisijaltaan yli 40 cm:n avannot on merkittävä vähintään 1,2 metriä jään pinnasta ulottuvalla merkkisalolla, joka ei ole väriltään valkoinen. Salkoon on laitettava kaikkiin sivusuuntiin näkyvä 2 cm korkea heijastin.
2) Jos pyydys tai usean yhteen liitetyn pyydyksen muodostama kokonaisuus on pituudeltaan yli 10 metriä, on merkkisalkoa käytettävä pyydyksen molemmissa päissä.
Jos jään alle lasketaan katiska, merta tai vaikkapa pystyrysä, asia hoidetaan yhden avannon kautta. Jos tarvittava avanto on yli 40 cm, merkintään käytetään yhtä edellä mainittua vähintään 1,2 metristä salkoa heijastimineen.
Tavallista on, että talviverkkoja lasketaan jään alle kokemisavannosta säteittäin useampaan suuntaan. Verkot ovat poikkeuksetta yli 10 metriä pitkiä, joten edellä mainittuja vähintään 1,2 metrisiä salkoja tulee käyttää kokemisavannon lisäksi jokaisen erisuuntaan olevan ”säteen” päässä.
Merkintä viimeistellään yhteystiedoilla. Pyydyksen asettajan nimi- ja yhteystiedot sekä kalastusoikeuden osoittava merkki tulee kiinnittää merkkisalon yhteyteen. Yhteystietoina tulee olla pyydyksen asettajan etu- ja sukunimi sekä puhelinnumero tai postiosoite.
Oikea merkintä on turvallisuusasia. Varsinkin moottorikelkkailijoiden on tärkeää havaita mahdolliset vaaranpaikat.
Lisätietoja kalanpyydysten oikeasta merkitsemisestä:
Merkitse pyydyksesi oikein -esite: http://www.ahven.net/v2_tiedostot/186.pdf
Järjestöjohtaja Risto Vesa, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5917
Lakimies Jenny Fredrikson, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5918
Vinterfiskare tränar ännu märkning av fiskeredskap
Bestämmelserna för märkningen av fiskeredskap i lagen och förordningen om fiske ändrades förra våren. Nu övar fiskarna för första gången hur redskapen skall märkas vid vinterfisket.
Enligt de observationer Centralförbundet för fiskerihushållning har gjort förekommer varierande tolkningar av de nya bestämmelserna på isarna. Utgångspunkten för märkningen är följande:
1) När man fiskar från isen ska redskapen och vakar med en diameter på över 40 cm märkas ut med en stång som är minst 1,2 meter hög. Stången får inte vara vit och den skall vara försedd med en reflex som är minst 2 cm hög och synlig i alla riktningar.
2) Om redskapet eller en sammankopplad kombination av flera redskap till sin längd överstiger 10 meter ska det vara märkt med en stång i vardera ändan.
Till exempel katsor och mjärdar kan läggas ut genom en vak. Då ska redskapet märkas ut med en minst 1,2 meter hög stång med reflex.
Det är vanligt att näten läggs ut radialt under isen från samma vak. Näten är utan undantag över 10 meter långa. Då ska ovan nämnda stångar sättas ut både vid vaken och i ändan av alla de i olika riktningar utsatta näten.
Märkningen kompletteras med kontaktuppgifter bestående av för- och efternamn och telefonnummer eller postadress. Stången ska också förses med ett redskapsmärke som anger fiskerätten.
En korrekt märkning av redskapen är en säkerhetsfråga. Speciellt för snöskotrar är det viktigt att kunna lägga märke till farliga ställen.
Tillägsuppgifter om märkningen av fångstredskap:
Märk dina redskap rätt- broschyren: http://www.ahven.net/v2_tiedostot/188.pdf
Förbundschef Risto Vesa, Centralförbundet för fiskerihushållning, tel. (09) 6844 5917
Jurist Jenny Fredrikson, Centralförbundet för fiskerihushållning, tel. (09) 6844 5918
Madeaika on taas ovella
Sydäntalven herkun, mateen, pyyntiaika lähestyy. Made on alkanut liikkua kohti kutupaikkojaan ja kalastajat ovat valmiina. Paikoittain vaikea jäätilanne haittaa kalastajia.
Made kutee keskellä talvea helmikuussa. Toinen samanlainen erikoisuus kalastossamme on härkäsimppu. Kaloja yhdistää kutuajan lisäksi niistä saatava herkullinen mäti.
Kalatalouden Keskusliiton mukaan mateet uivat pyydyksiin jo nyt, mutta paras sesonki alkaa parin viikon kuluttua tammi-helmikuun vaihteessa. Mateella olisi tällä hetkellä kysyntää, mutta huonosta jäätilanteesta johtuen kalastajat eivät saa kalaa pyydettyä. Virolahtelainen ammattikalastaja Teuvo Niemelä sai maderysät sisälahtiin jo viime vuoden puolella, mutta niihin ui mateita vielä harvakseltaan. Mateet ovat tällä hetkellä ulompana merellä. Huonosta jäätilanteesta johtuen verkkojen käyttö on ulkosaaristossa mahdotonta, kertoo Niemelä.
Jäällä liikkujan on nyt syytä olla erittäin varovainen. Merialueella jäätä on suojaisimmilla alueilla, mutta virtapaikoissa jäät voivat olla hyvin hauraita. Järvillä jäät ovat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta keskiarvoa ohuemmat koko maassa. Raskas lumitaakka painaa jäätä, jonka pinnalla on paikoin paljon vettä.
Mateen voi pyydystää turvallisesti kaupan tai kauppahallin tiskiltä. Mateenmäti ja blinit kuuluvat kokeneempien herkkusuiden iltamenuun. Sen sijaan madekeiton valmistaminen ei ole vaikeaa. Vinkkejä madeherkkujen valmistukseen löydät osoitteesta:
http://www.ahven.net/opetusmateriaali/talouskalalajit/kalat/made_2.html
Lisää madesesongin tilasta:
tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto www.ahven.net, puh. (09) 6844 5914
Laksäsongen står inför dörren
Midvinterns delikatess, laken, är en uppskattad fisk. Laken har börjat röra sig mot sina lekplatser och fiskarna är redo med sina redskap. Vinterns svaga isläge försvårar ändå fisket.
Laken leker i motsats till många andra av våra fiskar mitt i vintern, i februari. En annan dylik fisk är hornsimpan. Förutom att bägge fiskarna leker på vintern har båda en utsökt rom.
Enligt Centralförbundet för Fiskerihushållning har laken redan nu börjat simma in i fångstredskapen, men den bästa fiskesäsongen infaller först om några veckor. Efterfrågan på lake är stor, men fisket försvåras av att isen ställvis är svag. Yrkesfiskare Teuvo Niemelä lade ut sina lakryssjor i innervikarna redan innan årsskiftet men hans fångster har hittills varit rätt dåliga. Lakarna håller ännu till längre ut på havet. På grund av isläget är det omöjligt att lägga ut nät i den yttre skärgården, säger Niemelä.
De som rör sig på isarna just nu ska vara ytterst försiktiga. I de södra havsområdena finns det is på skyddade platser, men på strömma ställen kan isen vara skör. På insjöarna är isen med några undantag tunnare än i fjol. Det tjocka snötäcket tynger dessutom ner isen som gör att det ställvis kan finnas mycket vatten på ytan.
Tryggast är det att införskaffa sin lake från butiken eller saluhallen. Lakrom och blinier hör till läckergommarnas kvällsmeny. Vill man pröva på något mer vardagligt är det laksoppa som gäller. Tips för hur du ska tillreda dina egna lakdelikatesser hittar du på adressen:
http://www.ahven.net/undervisningsmaterial/fisk/fiskarter/lake.html
Mer information om laksäsongen:
Fiskeribiolog Mikael Ahlström, Centralförbundet för Fiskerihushållning www.ahven.net, tel. (09) 6844 5922
|
