Lehdistötiedotteet 2010
Tammikuu
Helmikuu
Maaliskuu
23.02. Ennätyskalarekisteriin 14 uutta Suomen ennätystä
23.02. Fjorton nya finska rekord i rekordfiskregistret
15.02. Suomen kalastuspassi
Ennätyskalarekisteriin 14 uutta Suomen ennätystä
Suomesta pyydettyjen ja ennätyskalalautakunnassa viimeisen vuoden aikana käsiteltyjen 13 ennätyskokoisen kalalajin ja yhden ravun joukossa on kolme uutta kalalajia: pikkutuulenkala, seipi ja seitsenruototokko.
Uusia ennätyskaloja ovat ahven 2,48 kg, ankerias 4,666 kg, hauki 18,8 kg, nieriä 6,51 kg, nokkakala 1,07 kg, seipi 0,154 kg, sulkava 1,075 kg ja venäjänsampi 3,88 kg sekä pienistä, alle sata grammaa painavista lajeista allikkosalakka 7,6 cm, pikkutuulenkala 13,0 cm, salakka 24,8 cm, seitsenruototokko 4,5 cm ja siloneula 29,0 cm. Lisäksi täplärapu 19,8 cm.
Uusi tarkempi ennätyslista täytti 10 vuotta
Uutta 2000-luvun ennätyskalarekisteriä on pidetty 10 vuotta. Uuden SE-listan yksi selkeä ero ja ilonaihe vanhaan verrattuna on pienikokoisten ja monelle tuntemattomien kalalajien saaminen mukaan listalle. Kalojen 2000-luvun SE-listalla on nyt 69 kalalajia, yksi nahkiaislaji ja neljä rapulajia.
Uuden listan myötä edellisen vuosisadan epäilyttävät kalahirmut siirtyivät kalajuttuihin. Nykyisin hyväksytyiksi tulevat ennätykset ovat käyneet läpi vaativan dokumentoinnin, jossa tarkistetaan lajinmääritys ja mittausten oikeellisuus; monet ennätyksistä ovat jopa olleet lautakunnan pöydällä nähtävinä. Ennätyskalalautakunta hyväksyy SE-listalle vain sellaiset kalat, jotka ovat hyvin dokumentoituja ja punnittu kaupan vaa’alla tai vastaavalla. Jos kyseessä on rapu tai pienikokoinen kalalaji, jonka ennätys noteerataan pituuden mukaan, on otuksesta oltava valokuva mittanauhalla.
SE-kalojen lisäksi lautakunta kerää tietoja muistakin isoista kaloista ja ravuista. Kaikki lautakunnalle ilmoitetut tiedot talletetaan ennätyskalarekisteriin, joka on netissä osoitteessa www.vapaa-ajankalastaja.fi/ennatyskala. Ennätyskalojen ilmoituslomakkeita ja ohjeita löytyy netistä osoitteista: www.vapaa-ajankalastaja.fi ja www.ahven.net.
Lisätietoja Suomen ennätyskaloista ja ennätyskalarekisteristä:
Tiedottaja Jaana Vetikko, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, puh. 050 525 7806
Tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5914
Toimittaja Veikko Rinne puh. (09) 633 636, 040 744 8134
Fjorton nya finska rekord i rekordfiskregistret
Bland de fjorton rekordfiskarna som fångades i Finland i fjol och som anmäldes till rekordfisknämnden finns det tre arter som tidigare inte har funnits på listan: blåtobis, stäm och sjustrålig smörbult.
Nya finska rekord har satts av abborre 2,48 kg, gädda 18,8 kg, röding 6,51 kg, näbbgädda 1,07 kg, stäm 0,154 kg, faren 1,075 kg, rysk stör 3,88 kg, ål 4,666 kg samt av de små arter som väger under 100 gram groplöja 7,6 cm, blåtobis 13,0 cm, löja 24,8 cm, sjustrålig smörbult 4,5 cm och mindre havsnål 29,0 cm. Därutöver också signalkräfta 19,8 cm.
Den nya och noggrannare rekordlistan fyllde 10 år
2000-talets rekordlista har nu bokförts i tio år. Den nya rekordlistans största skillnad gentemot den gamla är att nya, för många okända fiskarter samt ett antal små fiskarter har dykt upp på listan. Det finns nu 69 fiskarter, en nejonögsart och fyra kräftarter i 2000-talets rekordlista.
Med den nya listan har förra seklets tvivelaktiga monsterfiskar förflyttas till avdelningen ”fiskehistorier”. Numera baserar sig godkända rekord på utförlig dokumentering var både artbestämning och mätningsmetoder kontrolleras. Ett flertal av rekordfiskarna har till och med varit på rekordfisknämndens bord för granskning. Rekordfisknämnden godkänner endast sådana fiskar till rekordlistan som är vägda på en butiksvåg eller motsvarande. Om det gäller en kräfta eller en liten fiskart vars rekord noteras enligt längd, måste man ha ett foto som visar hur man mätt fisken.
Nämnden samlar förutom information om nya rekordfiskar också in uppgifter om andra stora fiskar och kräftor. All till nämnden anmäld information sätts in i rekordfiskregistret. Registret finns på adressen www.vapaa-ajankalastaja.fi/ennatyskala. Anmälningsblanketter och anvisningar finns på adressen www.vapaa-ajankalastaja.fi/ennatyskala och www.ahven.net.
Mer information om Finlands rekordfiskar och rekordfiskregister:
Informatör Jaana Vetikko, Finlands Fritidsfiskares Centralorganisation, tel. 050 525 7806
Informatör Tapio Gustafsson, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel. (09) 6844 5914
Redaktör Veikko Rinne, tel. (09) 633 636, 040 744 8134
Suomen kalastuspassi
Uuden kalastuslain valmistelun yhteydessä on tullut esille useita aivan uusia ja jopa yllättäviäkin esityksiä. Kalatalouden Keskusliitto on esittänyt maa- ja metsätalousministeriölle yhden valtakunnallisen kalastuspassin systeemiä.
Yhden kortin malli yksinkertaistaisi suuresti Suomen kalastuslupajärjestelmää ja maksumenettelyä ja olisi yhdellä virvelillä kalastaville ulkomaisille turisteille ja kaikille suomalaisille liikkuville vapaa-ajan kalastajille selvä parannus.
Esityksen mukaan ns. peruskalastus yhdellä vavalla ja vieheellä olisi mahdollista lunastamalla yksi valtakunnallinen ”kalastuskortti” työnimeltä vaikkapa ”Suomen kalastuspassi”. Maksutapa olisi pääasiassa netin kautta, voisi harkita myös kännykällä maksamista. Toisin sanoen erillisistä valtion kalastuksenhoitomaksusta ja läänikohtaisesta viehekortista luovuttaisiin ja tilalle tulisi vain yksi maksu. Lunastamalla tällaisen ”Suomen kalastuspassin” saisi kalastaa yhdellä vavalla ja vieheellä koko maan vesialueilla, lukuun ottamatta lohi- ja siikapitoisia virtavesiä ja muita rauhoitusalueita sekä erityisistutuskohteita.
Metsähallitus otti käyttöön valtakunnallisen kalastuskortin omilla puolen miljoonan hehtaarin kalavesillään vuoden 2009 alusta. Metsähallitus perii valtakunnallisesta kalastuskortistaan 30 euroa vuodessa. Osakaskuntien vesialueiden ja muiden yksityisvesien pinta-ala Suomessa on noin 5 miljoonaa vesihehtaaria. Näillä tiedoilla kertolaskun avulla valtakunnallisen kalastuspassin hinnaksi tulisi 10 x metsähallituksen hinta 30 euroa.
Tämä ei taida olla realistinen hinta koko maan kalastuspassille. Asiakasystävällinen hinta koko Suomen kalastuspassista voisi olla joku 50-40 euroa vuodessa, jonka maksaisivat kaikki yli 18-vuotiaat kalastajat.
Kalastusaluetoiminnassa ansioitunut palkittiin
Kalastusaluepäivillä muistettiin yhtä kalastusaluetoiminnassa ansioitunutta henkilöä. Kalatalouden Keskusliiton johtokunnan myöntämä kalastusaluemitali luovutettiin Kokemäenjoen – Loimijoen kalastusalueen isännöitsijälle Eero Tynkkyselle hänen suuriarvoisesta työstä kalastusaluetoiminnan kehittämisessä Satakunnan alueella.
Lisätietoja Suomen kalastuspassista ja Eero Tynkkysen kalastusaluemitalista:
toiminnanjohtaja Markku Myllylä puh. 0400 601 965
Kalatalouden Keskusliiton toiminnanjohtaja Markku Myllylän
avauspuheenvuoro valtakunnallisilla XXII kalastusaluepäivillä Helsingissä 15.2.2010.
28.01. Elämyksiä ja kalaa talviverkoilta
28.01. Upplevelser och fisk med vinternäten
20.01. Kalatalous tarjoaa työtä ja toimeentuloa tulevaisuuden Suomessa
20.01. Fiskerihushållningen erbjuder även i framtiden utkomst och arbete i Finland
20.01. Kalastusmatkailun tunnustuspalkinto alan uranuurtajalle Juha Happoselle
Elämyksiä ja kalaa talviverkoilta
Eteläiseen Suomeen saapunut talvi on tarjonnut verkkokalastajille rannikkoa myöten oivan mahdollisuuden talviseen verkkokalastukseen, kerrotaan Kalatalouden Keskusliitosta. Saaliit ovat jäiden alta hyviä ja pyynti helppoa. Talvikalastuksen elämyksellinen arvo on huomattu ulkomaalisten lomailijoiden parissa.
Harva kaupunkilainen tietää miten kalaverkot saa jään alle. Usein kuulee ihmeteltävän että miten ihmeessä verkot on jään alle saatu. Talviverkkojen laskeminen on itse asiassa ihan yksinkertaista. Kuka tahansa pystyy siihen vaikka ei olisi sitä koskaan aikaisemmin tehnyt. Yksinkertaisimmillaan kyse on kalaverkon uittamisesta pitkän kepin avulla kahden avannon väliin. Ammattimaisempaan pyyntiin on tarjolla verkonuittoa helpottavia välineitä kuten uittohärveli.
Talviverkkojen kokeminen voi olla koko mökkiviikonlopun kohokohta varsinkin jos paikalla sattuu olemaan lapsia tai tuttuja jotka eivät ole moista koskaan nähneet. Heillä riittää ihmettelemistä verkon kokemisessa ja usein saalistakin saadaan kotiin viemisiksi saakka. Suurinta hetkessä on kuitenkin sen elämyksellinen arvo.
Ulkomaalaisia lomailijoita viedään talviverkoille Kuusamossa
Kuusamolainen matkailuyrittäjä Tuomo Ollila on usean vuoden ajan vienyt ulkomaalaisia lomailijoita talviverkoille. Talvikalastus on Ollilan mukaan heidän kaikkein suosituin talviohjelmansa, se voittaa jopa kelkkailun ja muun nykyviihteen. Verkkojen kokemisen jälkeen vieraat viedään pilkille ja sillä aikaa verkkosaaliista valmistetaan vieraille herkullinen kalaruoka.
Talviverkkokalastajalla tulee olla luvat kunnossa. Kalatalouden Keskusliiton tiedottaja Tapio Gustafsson muistuttaa, että verkkokalastukseen tarvitaan valtion kalastuksenhoitomaksun (22 €/vuosi) lisäksi kalaveden omistajan lupa.
Lisätietoja talvisesta verkkokalastuksesta ja siihen liittyvästä kalastusmatkailusta:
tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 590
matkailuyrittäjä Tuomo Ollila, Ollilan lomamajat, Kuusamo, puh. 0400 286 528, www.ollilanlomamajat.fi
Upplevelser och fisk med vinternäten
Det kalla vintervädret som tagit greppet över södra Finland erbjuder nätfiskare vid både kusten och insjöarna en ypperlig möjlighet för vinterfiske. Från Centralen för fiskerihushållning berättas att fångsterna under isen har varit rikliga och förhållandena för fisket goda. Den fina upplevelsen som vinterfisket på isen kan ge har också upptäckts av utländska semesterfirare.
Få stadsbor vet ens hur man får fiskenäten under isen. Ofta hör man folk förundra sig över hur näten har lagts ut. Att lägga nät under isen är i själva verket rätt enkelt och vem som helst lyckas med det, även om tidigare erfarenhet saknas. Den enklaste metoden baserar sig på att man med hjälp av en lång käpp skjuter nätet mellan två vakar i isen. Den mer seriösa fiskaren kan också lägga ut näten med hjälp av en för ändamålet tillverkad nätutläggare som går att köpa i fiskeredskapsbutikerna.
Vittjandet av näten blir lätt stughelgens höjdpunkt, speciellt om det i sällskapet finns barn eller bekanta som inte tidigare upplevt nätfiske under isen. Programnumret är garanterat populärt och ofta blir det tillräckligt med byte att ta med sig hem. Den allra största belöningen för mödan ger isfisket ändå i formen av en oförglömlig naturupplevelse.
I Kuusamo är isfisket populärt bland utländska semesterfirare
Turistföretagare Tuomo Ollila har redan under flera års tid fört ut utländska turister på isfiske i Kuusamo. Enligt Ollila är isfisket turisternas mest omtyckta vinterprogram, och den segrar i popularitet över nymodiga förnöjelser som till exempel skoterkörning. Efter vittjandet av näten tas gästerna på pimpelfiske samtidigt som en delikat fiskmåltid tillreds av nätfångsten.
Fiskare som lägger ut nät under isen skall ha fisketillstånden i ordning. Informatören på Centralförbundet för fiskerihushållning, Tapio Gustafsson, påpekar att man för nätfiske bör ha vattenägarens tillstånd och ha erlagt statens fiskevårdsavgift (22 €/år).
Tilläggsuppgifter om nätfiske och fisketurism på vintern:
Informatör Tapio Gustafsson, Centralförbundet för fiskerihushållning tel. (09) 6844 590
turismföretagare Tuomo Ollila, Ollila semesterstugor, Kuusamo, tel. 0400 286 528, www.ollilanlomamajat.fi
Kalatalous tarjoaa työtä ja toimeentuloa tulevaisuuden Suomessa
Kalatalouden uudet suuntaukset ja ideat tarjoavat kotimaista kalaa ja työtä suomalaisille myös jatkossa. Turussa 20.–21.1. järjestettävän Kalaviikko 2010 -tapahtuman teemana on ”Työtä ja toimeentuloa kalataloudesta”. Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila kertoo oman näkemyksensä kalatalouden tulevaisuudesta ja osallistuu tiedotustilaisuuteen 20.1. klo 12–13 Turun Messukeskuksessa.
Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutin rehtori Mailis Kuuppo luo Kalaviikon esitelmässään uutta uskoa kalatalouteen.
- Kalatalouskoulutuksen hakijamäärät ovat nousseet selvästi syksyllä 2009. Kalatalouden uudet työpaikat ovat kaupan ja teollisuuden piirissä, mutta myös kalastusmatkailu nousee tulevina vuosina, Kuuppo kertoo.
Inkoolainen ammattikalastaja Klaus Berglund on yksi uusien ideoiden keksijöistä. Berglund kertoo kuulijoille vähempiarvoisten särkikalojen uusista käyttötavoista. Berglund on mukana hankkeessa, jossa kokeillaan poistokalastuksen yhteydessä saatavan lahnasaaliin teollista jatkokäsittelyä muun muassa bioenergiaksi.
- Ammattikalastus on nousemassa Itämeren suojelun kannalta merkittäväksi keinoksi poistaa meressä olevia ravinteita. Tuloksia voidaan saavuttaa vieläpä nopeasti, Berglund lupailee.
Kalastusmatkailun tunnustuspalkinto ja Pro Kala -tunnustus
Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila luovuttaa esitelmänsä jälkeen Kalastusmatkailun tunnustuspalkinnon ja Pro Kala -tunnustukset. Kalastusmatkailun tunnustuspalkinnon saa kalastusopas Juha Happonen Vilppulasta. Pro Kala -tunnustuksia jaetaan poikkeuksellisesti kaksi; Rehuraisio Oy:n markkinointipäällikkö Karl-Erik Norrgårdille ja Suomalaisille Rannikkokalastajille.
Tarkemmat tiedot Kalaviikko 2010-tapahtuman 22 asiantuntijan esitelmäaiheista löytyvät sivulta www.kalaviikko.fi. Kalaviikko-tapahtumaa rahoittaa Maa- ja metsätalousministeriö. Järjestävänä tahona toimii Kalatalouden Keskusliitto. Osallistujia tapahtumassa on 230.
Lisätietoja:
Kalatalouden Keskusliitto
Vesa Karttunen
kalaviikko-toimikunnan sihteeri
vesa.karttunen@ahven.net
p. 050 3850 875
Fiskerihushållningen erbjuder även i framtiden utkomst och arbete i Finland
Nya riktlinjer och idéer inom fiskerihushållningen erbjuder även i fortsättningen fisk och arbete åt finländarna. Temat för Fiskeveckan 2010-evenemanget, som ordnades 20.-21.1. i Åbo var ”Sysselsättning och uppehälle från fiskerinäringen”. Jord- och skogsbruksminister Sirkka-Liisa Anttila förmedlade statsmaktens hälsning till evenemanget vid en presskonferens den 20.1. klockan 12-13 i Åbo Mässcentrum.
Rektorn för Finlands fiskeri- och miljöinstitut, Mailis Kuuppo, ingav nytt hopp för fiskerihushållningen i sitt föredrag Fiskeveckan 2010.
-Sökande till utbildningar inom fiskerihushållning har ökat markant under hösten 2009. Fiskerihushållningens nya arbetsplatser finns inom handeln och industrin, men också fisketurismen kommer att öka inom de närmaste åren berättade Kuuppo.
Yrkesfiskare Klaus Berglund från Ingå är en av initiativtagarna till nya ideér inom fiskerihushållningen. Berglund berättade för åhörarna om nya användningsområden för de som skräpfisk ansedda mörtfiskarna. Berglund är med i ett projekt där man undersöker de i samband med bortfiske erhållna braxenfångsternas industriella fortsättningsbehandling till bland annat bioenergi.
- Yrkesfisket börjar få en betydande roll då det gäller skyddandet av Östersjön. Genom fiske kan vi effektivt avlägsna näringsämnen från havet. Vi kan till och med vänta oss relativt snabba resultat, lovar Berglund.
Pro Fisk-priset samt Priset för erkännande av gott arbete
inom fisketurism
Efter sitt föredrag utdelade Jord- och skogsbruksminister Sirkka-Liisa Anttila Pro Fisk-priset samt Priset för erkännande av gott arbete inom fisketurism. Undantagsvis utdelades två stycken Pro Fisk-pris; till Rehuraisio Ab:s marknadsföringschef Karl-Erik Norrgård och till Finlands Kustfiskare. Priset för erkännande av gott arbete inom fisketurism tilldelades fiskeriguide Juha Happonen från Filpula.
Noggrannare uppgifter om de 22 experternas föredragsrubriker som ingick i Fiskveckan 2010-evenemanget kan hittas på adressen www.kalaviikko.fi. Fiskeveckan finansieras av Jord-och skogsbruksministeriet. Evenemanget med 230 deltagare organiserades av Centralförbundet för fiskerihushållning.
Tilläggsinformation:
Centralförbundet för fiskerihushållning
Vesa Karttunen
Sekreterare för fiskveckan-komittén
vesa.karttunen@ahven.net
p. 050 3850 875
Kalastusmatkailun tunnustuspalkinto alan uranuurtajalle Juha Happoselle
Vilppulalaisen Juha Happosen kova ja tinkimätön työ suomalaisen kalastusmatkailun eteen toi hänelle jälleen yhden tunnustuksen lisää. Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila luovutti Juha Happoselle Kalastusmatkailun tunnustuspalkinnon Kalaviikko2010-tapahtumassa Turussa.
Juha Happonen on kalastusmatkailun ja kalastusopastoiminnan uranuurtajia Suomessa. Happonen aloitti päätoimisen kalastusopastoiminnan ensimmäisten ohjelmapalveluyritysten joukossa 1990-luvun puolivälissä.
Juha Happonen on kansainvälisesti Suomen tunnetuimpia kalastusoppaita ja ulkomaalaiset asiakkaat muodostavat merkittävän osan hänen asiakaskunnastaan. Yritysasiakkaat, matkailijat, matkanjärjestäjät ja median edustajat ympäri maailman ovat tutustuneet suomalaiseen järvi- ja koskiluontoon ja kalastukseen Juha Happosen opastamana. Juha on show-mies, jonka retkillä asiakas ei tylsisty, vaikka kalat olisivat tiukassa.
Juha Happosen sinnikäs työ ja menestys ovat toimineet mallina ja kannustimena monille uusille kalastusoppaille ja ohjelmapalveluyrityksille. Happosen aktiivinen toiminta kalastusmatkailun kouluttajana ja koulutuksen suunnittelijana on merkittävää. Happonen on ollut kehittämässä Suomeen kalastusoppaan ammattitutkintoa, joka on ollut merkittävä osa suomalaisen kalastusmatkailualan ammattimaistumisessa.
Kalastusmatkailun tunnustuspalkinnon myöntää Kalatalouden Keskusliitto kalastusmatkailussa, sen kehittämisessä ja toteuttamisessa ansioituneelle henkilölle, yritykselle tai yhteisölle.
Lisätietoja:
Kalatalouden Keskusliitto ry, toiminnanjohtaja Markku Myllylä, puh. 0400 601 965
Kalastusohjelmapalvelut Happonen ky, Juha Happonen, puh. 0400 547 098
|
