Risto Vesa:

Vesialueiden yhdistämistoimituksissa on vain voittajia

Kiinteistönmuodostamislaki mahdollistaa yhteisten vesialueiden yhdistämisen ja näitä toimituksia on viime vuosina jonkin verran tehtykin. Mukaan mahtuu muutamia erittäin mallikelpoisia toimituksia joissa on koottu useamman kymmenentuhannen hehtaarin laajuisia yksiköitä. Niissä on mallia muillekin.

Suurten omistusyksikköjen edut ovat aivan ilmeiset. Suuresta omistajajoukosta löytyy aina toimijoita joista saadaan valittua vahva ja osaava vetoporukka. Näin vesialue saa aina parasta mahdollista hoitoa ja asiallisesti järjestettyä käyttöä osakseen.

On aivan ilmeistä että yhdeksi suureksi omistusyksiköksi koottu yhteinen alue on arvokkaampi kuin joukko pieniä erillisiä vesialueita. Tämä realisoituu ainakin silloin, kun rannanomistaja – yhteisen vesialueen osakas tekee rantatonttikauppoja. Tieto laajoista, hyvin hoidetuista yhteisistä vesistä muuttuu tässä kohtaa rahaksi. Eli yksikön koosta hyötyy yksittäinen osakas usein myös muutoin kuin kalastusmahdollisuuksiensa monipuolistumisena ja laajentumisena.. Myös ns. kylässä asuvien kalastusmahdollisuudet monipuolistuvat. Tämän vuoksi on perustellusti mahdollista periä heiltä jonkin verran suurempaa lupamaksua.

Isosta omistajayksiköstä on myös oman asiansa edunvalvojaksi. Vesistöihin kohdistuva rakentaminen, kaapeleiden ja putkien pohjaan laskemiset esimerkiksi, on lisääntymässä eikä asiallisia korvauksia saa vain kotona istumalla.

Kalastajat ovat aiempaa liikkuvaisempia. Ison vesialueen kalastuslupa helpottaa tarvittavien lupien hankintaa ja helpottaa myös lupien markkinointia. Tahattomat luvattomuudet vähenevät kun vesialueiden rajoja ei risteile seitin lailla yhtenäisen vesialueen pinnalla.

Kalatalous-, ympäristö- ja maanmittausasioista huolehtiva hallinto, virkamiehet, hyötyisivät selkeytetystä omistajuudesta. Viranomaisen tai tutkijan olisi helpompi halutessaan löytää omistajan edustaja. Hyvän hallintotavan toteuttaminen helpottuisi.

Vesistöihimme kohdistuu hyvin moninaisia laillisia käyttöintressejä, joista kaikki olisivat hyödyn saajina kun omistajayksiköitä yhdistetään. Oikeastaan on hankala nimetä yhtään tahoa joka ei kuuluisi hyötyjiin. Kansallisisesti asiaa tarkastellen laajat vesialueemme ovat osa eräänlaista kansallisvarantoa, josta kaikkien on hyvin monella tavalla mahdollista ammentaa virkistystä ja nautintoa.

Yhteisten vesialueiden yhdistämistoimituksia kiinteistötoimituksin voidaan pitää hyvin laajalti perusteltuina. Miksi yhdistämistoimituksia kuitenkin tehdään varsin vähän? Kipeimmin asia koskee kaikkein pienimpiin osasiin pirstaloituneita alueita, varsinkin Mikkelin suunnassa, Varsinais-Suomessa ja myös Uudellamaalla. Mutta kyllä yhdistämistoimituksia tarvittaisiin muuallakin kuin edellä mainituilla alueilla. Jo toteutetut yhdistämistoimitukset antavat viitteitä siitä, että toimiva yksikkökoko on tuhansien, mieluummin kymmenientuhansien hehtaarien luokassa.

Mitä toimia yhdistämistoimituksessa tarvitaan käytännössä? Katso powr-point esitys (suomeksi ja ruotsiksi) näiden linkkien takaa: Yhteisten alueiden yhdistäminen   Sammanslagning av samfällda vattenområden. Käytännön työhön, eli tarvittavien kokousten pitämiseen ja yhdistämissopimuksen laatimiseen löydät mallit seuraavien linkkien takaa: malli yhdistämiskokouksen pöytäkirjasta, malli yhdistymispäätöksen pöytäkirjamerkinnästä ja yhdistämissopimuksen mallipohja. Pöytäkirja- ja sopimusmallit on laatinut Harry Härkönen Mikkelin kalatalouskeskuksesta.

Esityksistä löydät mm. selkeän vuokaavion mitä osakaskunnan tulee tehdä ennen varsinaista toimitusta.  Jäikö silti kysyttävää? Ota yhteyttä oman alueesi kalatalousneuvojaan. Alueellisen neuvonnan yhteystiedot.