Osakuntien yhdistäminen tai muu yhteistyö
Osakaskuntien kokouskuulutukset
Kirjallisuutta osakaskunnille
Risto Vesa:
Osakaskuntien toimintojen järkeistäminen
Suomen Kalastuslehden vuoden ensimmäisessä numerossa olen jo muutaman vuoden ajan perään kuuluttanut toimintojen järkeistämistä. Tässä nopeasti muuttuvassa maailmassa oman yhteisön toimintatapojen ja rakenteen arviointiin kannattaa uhrata ajatus tai pari vaikka vuosittain. Usein keskusteluvaiheeseen avattu muutosprosessi vaatii jatkokseen useamman vuoden kypsyttelyn ennen kuin päätöksentekotasolla ollaan valmiita ryhtymään tositoimiin. On myös täysin perusteltua ensin selvittää täsmällisemmin ajateltujen uusiutumistoimien vaatimia tekoja ja lopputulosta. Eikä vieläkään ole myöhäistä avata keskustelua ehkä aluksi hoitokunnissa mutta myös osakaskuntien kokouksissa siitä voisiko jonkun asian tehdä järkevämmin tekemällä sen toisin.
Aktiivisten toimijoiden joukko vähenee. Siksi(kin) on tarpeen harkita keinoja joilla järkevästi voidaan keventää hallintoa. Keventäminen ei saa tarkoittaa osakkaan oikeuksien heikentämistä. Yhteisaluelakikin tarjoaa hallinnon keventämiseen useita vaihtoehtoja.
Osakaskunnan monet mahdollisuudet
Hallintoa voidaan järkeistää joko rakenteita keventämällä siten kuin yhteisaluelaki siihen antaa mahdollisuuksia, osakaskuntien vapaaehtoista, sopimuspohjaista yhteistyötä lisäämällä tai niitä kiinteistönmuodostamislain mukaisesti kiinteistötoimituksin yhdistämällä. Raskaiksi koettuja tehtäviä voidaan erilaisin sopimuksin antaa muille tahoille hoidettavaksi. Monet kalatalouskeskukset ja kalastajaliitot tarjoavat osakaskunnille tällaisia omaisuudenhoitopalveluja. Näistä voi kysyä tarkemmin oman seutukunnan neuvonnalta
Osakaskunnalla voi hoitokunnan sijasta tai sen lisäksi on yksi tai useampi toimitsija. Toimitsijalla tulee olla varamies. Hoitokunnan vaihtaminen toimitsijaan edellyttää sääntöjen muuttamista. Monet pienet osakaskunnat ovat jo valinneet tai ainakin harkitsemassa tätä toimintatapaa.
On mahdollista että useiden pienten osakaskuntien toimitsijan tehtävät keskitetään yhdelle ja samalle henkilölle. Tällä tavoin voidaan yhtenäisiä hoitotoimia vaativan vesistön tai sen osan osalta varmentaa toteutettavan hoidon ja kalastuksen järjestämisen yhdenmukaisuus.
Osakaskunnalla on mahdollisuus määrittää säännöissään tilikautensa joko yhdeksi, kahdeksi, kolmeksi tai neljäksi vuodeksi. Nämä ovat vastaavasti sääntömääräisten kokousten pitoajat. Jos osakaskunnalla on vain vähäisessä määrin toimintaa joka ei vuosittain juuri muuksi muutu, on kokousten pitäminen vaikkapa vain joka toinen vuosi sopiva tapa toimia. Verottajalle annetaan tarvittaessa tietoja kalenterivuotuisten välitilinpäätösten sisällöstä.
Vuokraamalla tai tehtäviensiirtosopimuksin
Toimintoja on mahdollista niputtaa vesialueella keskitetysti yhdelle osakaskunnalle tai muulle yhteisölle vuokraamalla. Vuokrasopimukset kuuluvat vapaaehtoisen sopimisen piiriin. Vuokraaminen antaa osapuolille suhteellisen vapaat kädet laatia tarpeellisia sopimusehtoja. Vuokraus voi koskea kalaveden koko kalastusoikeutta tai osaa siitä, esimerkiksi tiettyä lohkoa tai pyyntipaikkaa, määrätyn pyydyksen käyttöoikeutta tai tietyn kalalajin, ravun tai nahkiaisen pyyntioikeutta.
On hyvä muistaa, että osakaskunnan päätöksellä tehty kalastusoikeuden vuokraus rajoittaa sekä osakkaan että osakkaalta saadun kalastusoikeuden nojalla kalastusta harjoittavan oikeuksia. Oikeuksien säilyminen on mahdollista sisällyttää vuokrasopimuksen sopimusehtoihin, kuten tavallista onkin.
Kalastuslain 64 §:n mukaan kalastuskunnan kokous – siis osakaskunnan kokous – voi päättää että sille kuuluvat tehtävät, jotka koskevat kalakannan hoitoa ja kalastuksen järjestämistä siirretään kalastusalueelle. Näitä tehtävien siirtosopimuksia on tehty milloin on haluttu luoda laajoja yhtenäislupa-alueita. On olemassa esimerkkejä siitä, että tehtävien siirto on laajennettu koskemaan kaikkia muita paitsi osakaskunnan pakollisia, lakisääteisiä tehtäviä. Samaan lopputulokseen voidaan päästä sopimusteitse.
Yhdistäminen on selkeä mutta rahaa vaativa ratkaisu
Osakaskunnat voivat yhdistyä, jolloin tarpeettomaksi koettuja rajoja ja rakenteita saadaan purettua pysyvästi. Tämä edellyttää, että kukin yhdistyvä osakaskunta päättää asiasta kokouksessaan yhteisaluelain mukaisesti. Päätöksen nojalla voidaan laatia keskinäinen sopimus alueiden yhdistämisestä. Tämän jälkeen yhdistyvien osakaskuntien tulee ottaa yhteyttä maanmittaustoimistoon, joka suorittaa asiassa kiinteistötoimituksen, jossa uusi yhteinen alue perustetaan, ja jossa uuden yhteisen alueen osakaskiinteistöt ja osakaskiinteistöjen osuuksien suuruudet määritellään. Kun kiinteistötoimitus on päättynyt ja uusi yhteinen alue tämän seurauksena on syntynyt, voi uuden yhteisen alueen osakaskunta järjestäytyä ja hyväksyä itselleen säännöt.
Yhteiseen alueeseen voidaan myös liittää toiseen kiinteistöön kuuluva alue antamalla tälle kiinteistölle aluetta vastaava osuus yhteiseen alueeseen, jos kiinteistön omistaja ja yhteisen alueen osakaskunta siitä sopivat. Alueen liittäminen yhteiseen alueeseen tapahtuu kiinteistötoimituksessa.
Osakuntien yhdistäminen tai muu yhteistyö
- Uutta puhtia toimintaan
Alueiden yhdistämistoimituksia tarvittaisiin monin paikoin kipeästi. Varsinkin pahiten pilkkoutuneet alueet Etelä-Savossa, saaristomerellä ja Uudellamaalla seudulla tarvitsisivat näitä toimia. Maanmittaustoimituksista joilla yhdistämiset toteutetaan, syntyy jonkin verran kustannuksia. Niistä kannattaa keskustella suoraan oman alueen maanmittaustoimiston kanssa.
On tärkeätä huomata, että yhdistämistoimin saavutettavat edut kohdistuvat suuriin kansalaisjoukkoihin. Pienten vesialueiden yhdistäminen voi tuoda uutta toiminnallista vireyttä kalavedenhoitoon ja kalastuksen järjestämiseen. Yhdistämistoimitusten vaatimista toimista ja näin saavutettavista hyödyistä löydät power-point muotoiset esitykset (suomeksi ja ruotsiksi) näiden linkkien takaa: Yhteisten alueiden yhdistäminen, Sammanslagning av samfällda vattenområden.
Käytännön työhön, eli tarvittavien kokousten pitämiseen ja yhdistämissopimuksen laatimiseen löydät mallit seuraavien linkkien takaa: malli yhdistämiskokouksen pöytäkirjasta, malli yhdistymispäätöksen pöytäkirjamerkinnästä ja yhdistämissopimuksen mallipohja. Pöytäkirja- ja sopimusmallit on laatinut Harry Härkönen Mikkelin kalatalouskeskuksesta.
Kirjoja kalaveden osakaskuntien toimijoille:
Kalastussäädöksiä 2009
Vuoden 2003 alusta lukien astuivat voimaan yhteisaluelain ja kalastuslain muutokset. Muutokset vaikuttavat erityisesti kalavesien hoidosta ja kalastusten järjestämisestä lakisääteisesti vastaavien kalaveden osakaskuntien (ent. kalastuskuntien) toimintaan. Kalaveden osakaskuntien jäseniä ovat kiinteistöjen omistajat, myös kesämökkiläiset, jos mökkitonttiin kuuluu osuus yhteisiin vesialueisiin.
Kalatalouden Keskusliitto on julkaissut uunituoreen opaskirjan, Kalastussäädöksiä 2004 helpottamaan kalaveden osakaskunnissa toimivia. Kirja sisältää mm. muutetun yhteisaluelain ja kalastuslain sekä muita kalaveden osakaskunta-toiminnassa ja kalastusaluetoiminnassa tarvittavia säädöksiä.
Kirjan myyntihinta on 12 € ja sitä on saatavilla Kalatalouden Keskusliitosta. Tilaukset puh. 09-6844590 tai kirsti.nylund(at)ahven.net
Saatavana myös ruotsinkielisenä.
Yhteisen kalaveden osakaskunta - opaskirja hoitokunnan jäsenille ja puheenjohtajalle.
Kirja "Yhteisen kalaveden osakaskunta - Opaskirja hoitokunnan jäsenille ja puheenjohtajalle" kertoo perusteellisesti kalaveden osakaskunnan taustat, osakkaan oikeudet ja velvollisuudet, osakaskunnan toimielimet, tehtävät, taloudenpidon, kalastuksen järjestämisen, sääntöjen uusimismenettelyn yms. Opaskirjan tarkoituksena on antaa perustietoa yhteisen kalaveden osakaskunnan hallinnon ja päätöksenteon järjestämisessä yhteisaluelain mukaisesti.
Kirjassa tarkastellaan myös kalaveden osakaskunnan yhteiskunnallista roolia ja merkitystä sekä miten osakaskuntaa kalaveden hoitajana ja kalastusten järjestäjänä tulisi kehittää.
Kirjan liitteenä on aihepiiriin liittyvä lyhyt aakkosellinen sanasto selityksineen. Myös uusittu yhteisaluelaki on kokonaisuudessaan kirjan liitteenä.
Lähes 140 sivuinen tietopaketti. Hinta 25 euroa (sis.alv.). Tilaukset: puh. 09-6844 590 tai kirsti.nylund(at)ahven.net
Haluatko pysyä ajan tasalla kalaveden osakaskuntatoiminnassa?
Tilaa heti Suomen Kalastuslehti kestotilauksena. Ammattilehti kertoo kalaveden hoitoon, osakaskuntatoimintaan, kalastusaluetoimintaan, uusimpiin tutkimustuloksiin liittyvät asiat. Nopeasti ja tuoreesti.
Kokousilmoituspalsta osakaskunnille ja kesämökkiläisille ahven.netissä
Kalatalouden Keskusliitto on avannut kalavesien osakaskunnille ja niiden osakkaille nettipalvelun. Tietoa kalaveden osakaskuntatoiminnasta löytyy nyt Kalatalouden Keskusliiton kotisivuilta, osoitteesta www.ahven.net.
Täysin uutena palveluna ahven.netissä on avattu edullinen osakaskuntien kokousilmoituspalsta. Osakaskuntien kokouksista kuulutetaan yleisimmin paikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä. Osakaskuntien (ent. kalastuskuntien) osakkaista monet toisella paikkakunnalla - esim. kesämökkiläiset. Näitä muualla asuvia osakkaita varten on perustettu tämä osakaskuntien kokousilmoituspalsta. Näin myös muualla asuvat osakaskunnan asioista kiinnostuneet saavat helposti tietoja osakaskunnan kokouksista ja toiminnasta.
Yhteystiedot ilmoituspalstalle: heikki.makinen(at)ahven.net ja mauri.honkanen(at)ahven.net
