| År: 2007 | 2008 | 2009 | 2010 | 2011 | 2012 Januari
Februari
Mars
April
Maj
15.05. Ratkaisua siikaongelmaan haettiin yhteiskokouksessa
15.05. Lösning på sikproblematiken söktes genom gemensamt möte
14.05. Kalabongausviikko alkaa
14.05. Fiskbongningsveckan börjar!
Ratkaisua siikaongelmaan haettiin yhteiskokouksessa
Erimielisyydet siian kalastuksesta ja siian kaupasta ovat olleet näkyvästi esillä kalatalousalalla kuluneena keväänä. Taustalta löytyy WWF:n kuluttajan kalaoppaassa ollut suositus, jossa kehotettiin välttämään uhanalaista villiä vaellussiikaa. Siika on rannikkokalastuksemme arvoltaan tärkein kalalaji ja sen saaliista suuri osa on istutettua kalaa. Vaellussiika on yksi meillä esiintyvistä useasta siikamuodosta.
Siian ympärille noussut kohu on aiheuttanut kevään aikana saaliin myyntiongelmia sekä kalastajille että kasvatetun siian tuottajille. Kalatalouden Keskusliitossa maanantaina 14.5. pidetyssä kokouksessa WWF:n, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ja neuvontajärjestöjen edustajat hakivat yhdessä keinoja siikaongelman ratkaisuun.
Keskustelun osallistujat olivat yksimielisiä siitä, että vaellussiika pyydetään tällä hetkellä liian pienenä sen kasvupotentiaaliin nähden. Tämän ns. kasvun ylikalastuksen vähentämiseksi keskusteltiin esimerkiksi rannikon verkkokalastuksen silmäkokorajoitusten muuttamisesta sekä kaupallisen alamitan asettamisesta. Kokouksen perusteella oli selvää, että erityisesti vaellussiian kalastusta halutaan jatkossa säädellä nykyistä tarkemmin. Hyvässä kunnossa olevien siikakantojen, kuten Perämeren karisiian kalastus halutaan kuitenkin samalla turvata. Aiheen käsittelyä jatketaan laajennetulla kokoonpanolla kesäkuun alussa.
Lisätietoja:
Kalatalouden Keskusliitto: toiminnanjohtaja Markku Myllylä puh. 0400-601965, markku.myllyla@ahven.net
WWF: Meriohjelman päällikkö Sampsa Vilhunen, p. 040-5503854, sampsa.vilhunen@wwf.fi
Lösning på sikproblematiken söktes genom gemensamt möte
Meningsskiljaktigheter om sikfisket och sikhandeln har synts tydligt inom fiskebranschen under den gångna våren. Bakom detta ligger rekommendationen i WWF:s konsumentguide för fisk där konsumenter uppmanas undvika utrotningshotad vild vandringssik. Till värdet är siken den viktigaste fiskarten för kustfisket och största delen av fångsterna härstammar från utplanterad fisk. Vandringssiken är en av fler sikformer som förekommer hos oss.
Vårens uppståndelsen kring siken har lett till problem med att få sikfångsterna sålda, både för fiskare och producenter av odlad sik. Måndagen den 14.5 hölls ett gemensamt möte vid Centralförbundet för Fiskerihushållning där WWF Finland, Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet samt rådgivningsorganisationernas representanter tillsammans sökte en lösning på sikproblematiken.
Alla som deltog i diskussionen var överrens om att vandringssik för tillfället fiskas som för liten i förhållande till dess tillväxtpotential. För att minska på detta så kallade överfiske av tillväxten diskuterade man till exempel att ändra på bestämmelser om maskvidd samt införa ett minimimått i handeln. På basen av mötet är det klart att man önskar reglera fisket efter vandringssik nogrannare än idag. Samtidigt vill man ändå trygga fisket efter sikbestånd i gott skick, så som fisket efter sandsik i Bottenviken. Behandlingen av ärendet kommer att fortsätta i början av juni med fler intressenter.
Tilläggsuppgifter:
Centralförbundet för Fiskerihushållning: verksamhetsledare Markku Myllylä tel. 0400-601965, markku.myllyla@ahven.net
WWF: chefen för havsprogrammet Sampsa Vilhunen, tel. 040-5503854, sampsa.vilhunen@wwf.fi
Kalabongausviikko alkaa
Valtakunnallinen Kalabongausviikko käynnistyy tänään klo 12. Oman kalasaaliinsa voi ilmoittaa kisaan netin kautta osoitteessa www.ahven.net/bongaafisu
Koko Suomen kalabongaus alkaa maanantaina 14.5. klo 12 ja jatkuu sunnuntaihin klo 12 saakka. Pyytämänsä kalalajit voi ilmoittaa kisaan sunnuntai-iltaan klo 24 asti osoitteessa www.ahven.net/bongaafisu.
Paras väline eri kalalajien pyyntiin on mato-onki. Sillä narraat helposti ahvenen, särjen, lahnan, pasurin tai vaikka vimpan. Virvelin ja muutaman uistimen avulla voit kartuttaa lajilistaasi hauella, kuhalla ja taimenella. Kaikki muutkin lailliset kalastusvälineet ovat kisassa sallittuja.
Kaikkien saaliinsa ilmoittaneiden kesken arvotaan kolme kalastustarvikesettiä, jotka sisältävät hienoja kotimaisia vieheitä. Lahjoittajina ovat Finlandia Uistin, Kuusamon Uistin ja Rapala.
Fongaus on suosittua
Kalojen bongaaminen eli fongaaminen on uusi 2000-luvulla Suomeen rantautunut harrastus. Fongauksessa on tarkoitus bongata mahdollisimman monta kalalajia Suomen vesistä esimerkiksi vuoden tai vuorokauden aikana. Lisäksi harrastajat keräävät eliksiä eli elämänpinnoja.
Koko maailman tasolla kalalajeja löytyy yli 26 000, joten urakkaa helpottaa huomattavasti keskittyminen suomalaisiin kalalajeihin. Suomesta on tavattu 100 kalalajia, joista vakituisiksi laskettuja on noin 70. Vuositasolla 20 lajin pyytäminen edellyttää jo pientä perehtymistä kalojen elintapoihin.
Kalatalouden Keskusliitto on julkaissut ensimmäisen lajikalastukseen keskittyvän kirjan juuri Kalabongausviikon alla. Kirjan alkuosassa on perustietoja erilaisten kalojen etsimisestä ja pyydystämisestä. Loppuosasta löytyy hajanaisia havaintoja ja kertomuksia 50+ suomalaisen kalojen bongaamisesta.
Markku Myllylä
Bongaa 50+ fisua – Hajanaisia havaintoja lajikalastuksesta.
Koko B5, sivumäärä 100
Kalatalouden Keskusliitto
Lisätietoja Kalabongausviikosta:
tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto, p. (09) 6844 5914, 044 2866 701
toiminnanjohtaja Markku Myllylä, Kalatalouden Keskusliitto, p. (09) 6844 5925, 0400 601 965
Fiskbongningsveckan börjar!
Den nationella fiskbongningsveckan inleds idag klockan 12. Anmäl din egen fiskfångst på adressen www.ahven.net/bongaafisu och delta i tävlingen.
Den nationella fiskbongningsveckan inleds idag den 14.5 klockan 12 och fortgår fram till söndag klockan 12. De fiskar du bongar under veckans gång kan du anmäla på nätet fram till söndag kväll klockan 24.
Det bästa redskapet för att bonga fisk är ett vanligt metspö försett med mask. Med det lurar du lätt både abborre, mört, braxen, björknor och varför inte en vimba. Med svirvel och några drag kan du utöka fångsterna med gädda, gös och öringar. Under fiskbongningsveckan får du dock delta med alla lagliga fiskeredskap.
Bland alla som lämnat in fångstanmälningar kommer vi att lotta ut tre fiskeredskapsset som donerats av Finlandia Uistin, Kuusamon Uistin och Rapala.
Fiskbongning är inne
Fiskbongning är en ny hobby som strandat i Finland på 2000-talet. Fiskbongning går ut på att man försöker fiska så många fiskarter som möjligt under en viss tid, till exempel ett dygn eller ett kalenderår.
Det har påträffats över 26 000 fiskarter i världen, så att inleda med att bonga inhemska fiskar underlättar jobbet. I Finland har man påträffat 100 fiskarter, varav 70 förekommer hos regelbundet. Att fånga 20 arter i Finland kräver redan att man bekantat sig en del med fiskarnas levnadssätt.
Centralförbundet för Fiskerihushållning har inför fiskbongningsveckan gett ut en bok om fiskbongning, den första i sitt slag. Boken inleds med information om hur och var man ska fiska för att kunna bonga så många arter som möjligt och avslutas med underhållande berättelser om fisket efter 50 + fiskarter.
Markku Myllylä
Bongaa 50+ fisua – Hajanaisia havaintoja lajikalastuksesta.
Storlek B5, 100 sidor
Centralförbundet för Fiskerihushållning
Tilläggsuppgifter om fiskbongsningsveckan:
informatör Tapio Gustafsson, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel. (09) 6844 5914, 044 2866 701
verksamhetsledare Markku Myllylä, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel. (09) 6844 5925, 0400 601 965
25.04. Verkkoihin ja katiskoihin kalastajan nimi ja yhteystiedot, alamittaiset kalat aina takaisin veteen
24.04. WWF:n siikakampanja lyö lähikalaa korville
20.04. Uutuuskirja kalojen bongaajille: Bongaa 50+ fisua – hajanaisia havaintoja lajikalastuksesta
19.04. Kalastuslakityöryhmän mietintö pantiin lausunnolle
12.04. Ministeri Iiro Viinanen on vuoden vesistövaikuttaja
12.04. Kalatalouden Keskusliitto kutsuu kestävän kalatalouden kehittämiseen
12.04. Centralförbundet för Fiskerihushållning bjuder in till hållbart utvecklade av fiskerihushållningen
Verkkoihin ja katiskoihin kalastajan nimi ja yhteystiedot, alamittaiset kalat aina takaisin veteen
Kalatalouden Keskusliiton toiminnanjohtajan puheenvuoro Keski-Pohjanmaan kalatalouskeskuksen vuosikokouksessa Kalajoella.
Talvella 2011 kalastuslakia muutettiin kalastuksen valvontaan liittyvien pykälien osalta. Nämä muutetut säädökset astuvat voimaan tämän vuoden huhtikuun alusta lukien. Siis 1.4.2012 alkaen on pyynnissä olevissa verkoissa ja katiskoissa oltava pyytäjän henkilötiedot. Tämä on suuri muutos suomalaisessa kalastuskulttuurissa ja tulee varmasti vaatimaan ainakin aluksi aikamoista opettelua.
Mainitusta päivästä lukien on myös alamittainen kala heitettävä takaisin veteen, olipa se sitten elävä tahi kuollut. Tällaiseen menettelyyn on lainlaatijan mukaan pakko ollut mennä, sillä ns. muovipussikalastajat ovat surutta ottaneet talteen alamittaista harjusta ja taimenta ja muutakin lohikalaa. Aiemmin voimassa olleet pykälät ovat antaneet ymmärtää, että alamittaisen kalan on voinut ottaa, jos se on sanottavasti vahingoittunut. Käytännössä alamittainen kala on lähes aina ollut vahingoittunut ja se on nakattu saalispussiin.
Asetuksella 4.4.2012 tarkennettiin pyydysten merkintämenettelyä. Oheisissa liitteissä on esitetty lainmukaiset merkit ja kuvat. Aineisto on vapaasti käytettävissä kunhan lähde mainitaan.
Lisätietoja: toiminnanjohtaja Markku Myllylä puh. 0400-601965
WWF:n siikakampanja lyö lähikalaa korville
Toiminnanjohtaja Markku Myllylän puheenvuoro Päijät-Hameen kalatalouskeskuksen vuosikokouksessa Lehmonkärjessä Asikkalassa 23.4.2012.
Lähiruoka ja erityisesti lähikala on kuluttajien ja myös valtiovallan erityisessä suojeluksessa. Parhaillaan on käynnissä mittavia valtion rahoittamia lähiruokahankkeita. Moni kuluttaja haluaa syödä terveellistä lähikalaa ja edistää valinnoillaan kestävää kehitystä. Läheltä pyydettyä kala ei tarvitse kuljettaa lentorahtina Vietnamista tai Egyptistä keskusliikkeiden kalatiskille. Lähikalan ekologinen jalanjälki on puhdas ja jäljitettävissä.
Kentällä käydään kiivasta keskustelua WWF:n kalan syöntisuosituksista. Suurista kauppaketjuista K -ketju on pureksimatta nielemässä WWF:n värityskirjakampanjan ja antaneet ohjeet kauppiailleen, etteivät he saa ostaa sisään kotimaista lohta ja vaellussiikaa. Kauppaketju S on sen sijaan ottanut asiaan vastuullisen roolin ja myy edelleenkin kotimaista luonnonkalaa.
Kentällä asia nähdään siten, että WWF yleistyksillään tukee ulkomaisen kalan käyttöä ja tukee norjalaisen kassilohen lisäksi esim. Aasiasta maahan lentorahtina tuotavan pangasiuksen eli haimonnin kauppaa. Tällä kalalajille on WWF kehitellyt oman harmaan syömisen sallivan liikennevalonsa, jollaista ei ole muilla kaloilla.
WWF:n vältettävien listalla on mm. villi vaellussiika. Nyt kalastusyrittäjät ovat paikoittain törmänneet siihen, että mikään siikalaji ei kelpaa kauppaan. Suurin osa pyydetystä siiasta on kuitenkin istutettua kalaa. Sisävesiltä pyydetään paljon siikaa ja se ei ole millään lailla uhanalainen.
Suomessa ei ole mereiselle vaellussiialle enää monta lisääntymisjokea. Vaellussiian istutukset tehdään oikeusistuimien antamien laillisten päätösten mukaisesti. Ilman istutuksia vaellussiikakannat olisivat monin paikoin hävinneet sukupuuttoon jo aikoja sitten. Istutussiiat on tarkoitettu pyydettäväksi ja syötäväksi.
Kalatalouden Keskusliitto on ohjeistanut WWF:ää, että se selvittäisi ja raportoisi ulkomailta tuotavan norjalaisen kassilohen ekologisen jalanjäljen. Kassilohen kasvatuksessa käytettävän rehun raaka-aineen (kalajauhon) alkuperä on epäilyttävä, sen pohjana oleva kala kalastetaan valtameriltä suurilla ylikansallisilla troolareilla ja samalla on tuhottu paikallisten kalastajien pienimuotoisempi perinteinen kalastus mm. Afrikan rannikolla esim. Senegalissa ja Marokossa.
Norjalaisen kassilohen maahantuonti Suomeen on saavuttanut niin valtavat mittasuhteet eli 30 milj. kiloa vuodessa, että jos halutaan parantaa ekologisesti ja eettisesti syötävän kalan imagoa, niin nopeimmin tilanne korjautuu laittamalla Norjan kassilohi tulenpunaiselle listalle. Kotimaista valkolihaista kalaa kuten siikaa kuluttaja voi edelleen syödä levollisin mielin.
Globaalisesti ajatellen kalastusalan suurin ongelma Suomessa niin kuin muuallakin on perusteiltaan eettisesti ja ekologisesti epäilyttävällä tavalla tuotettu rakenteita ja kulutusta vääristävä kassilohi.
Lisätietoja: toiminnanjohtaja Markku Myllylä puh. 0400-601965
Uutuuskirja kalojen bongaajille: Bongaa 50+ fisua – hajanaisia havaintoja lajikalastuksesta
Kalojen bongaaminen eli fongaaminen on uusi 2000-luvulla Suomeen rantautunut harrastus. Fongauksessa on tarkoitus bongata mahdollisimman monta kalalajia Suomen vesistä esimerkiksi vuoden tai vuorokauden aikana. Lisäksi harrastajat keräävät eliksiä eli elämänpinnoja.
Kalatalouden Keskusliiton julkaisema kirja on ensimmäinen lajikalastukseen keskittyvä kalakirja. Kirjan alkuosassa on perustietoja erilaisten kalojen etsimisestä ja pyydystämisestä. Loppuosasta löytyy hajanaisia havaintoja ja kertomuksia 50+ suomalaisen kalojen bongaamisesta.
Kirjassa opastetaan muun muassa törön, liejutokon, mustatäplätokon, hopearuutanan ja kivennuoliaisen pyydystämiseen. Kirjasta esitellään uusia kalastustapoja, kuten pilkkopimeällä tehokkaan lampun avulla tapahtuva pikkukalojen lirkkiminen minimaalisen pienellä ongenkoukulla.
Kirjassa on myös kulinaarinen osio, josta löytyy reseptejä esimerkiksi kivinilkan, törön, piikkimonnin ja mustatäplätokon ruoaksi valmistamiseen. Kalabongarin ruokapöydästä löytyy aina tuoretta suomalaista kalaa, ahvenen, hauen, kuhan, siian lisäksi myös outoja otuksia.
Kirjan kirjoittaja on kalastusbiologi Markku Myllylä, joka on harrastanut kalastusta noin. 50 vuotta eri muodoissaan ja kalabongausta aktiivisesti vuodesta 2008. Tämän kirjaprojektin aikana vuosina 2008–2011 hän on pyydystänyt 51 erilaista kalalajia Suomen vesistä. Nyt julkaistu kirja perustuu tähän aineistoon.
Lisätietoja:
Markku Myllylä
markku.myllyla@ahven.net
puh. 0400-601965
Markku Myllylä: Bongaa 50+ fisua. Hajanaisia havaintoja lajikalastuksesta.
Koko B5, sivumäärä 100
4-värinen, runsas kuvitus
Myyntihinta kustantajalta 19 euroa sis. alv + postituskulut
Kustantaja: Kalatalouden Keskusliitto
Myynti: kalastus@ahven.net
Saatavana hyvin varustetuista kirjakaupoista.
Kalastuslakityöryhmän mietintö pantiin lausunnolle
Kalatalouden Keskusliiton toiminnanjohtaja Markku Myllylän puhereferaatti Pohjois-Savon kalatalouskeskuksen vuosikokouksessa 19.4.2012 klo 10
Kalastuslain uudistamista pohtiva työryhmä on saanut valmiiksi mietintönsä. Uuden kalastuslain peruspilareiksi tulee ottaa ainakin seuraavat: Kalalle kassan kautta. Luvattomat liskuun. Kalastuslupien saatavuus 24/7. Kotitarvekalastus kunniaan. Kotimaista kalaa kattilaan.
Kalastuslakiin ollaan ehdottomassa merkittäviä muutoksia. Ehdotettu koko maan kattava virvelikortti on suuri kädenojennus vesienomistajilta kalastusmatkailijoille ja virkistyskalastajille.
Kalastuslain kokonaisuudistus etenee nyt siten, että uutta kalastuslakia valmistellaan virkatyönä maa- ja metsätalousministeriön kala- ja riistaosastolla. Ministeriö on päättänyt, että työryhmän esityksestä pyydetään vielä kerran laajamittaisella jakelulla lausunnot. Lausuntoaika päättyy 25.5.2012. Kun ministeriön sorvaama esitys hallituksen esitykseksi on valmis, se lähtee laajalle lausuntokierrokselle ja päätyy viilausten jälkeen hallituksen esityksenä eduskunnan päätettäväksi vuonna ????
Kalastuslain uudistus ja työryhmän mietintö ovat herättäneet varsinkin vapaa-ajan kalastajien järjestön keskuskonttorilla monenlaista polemiikkia siinä määrin, että jäsenistönä olevat normaalit harrastajakalastajat ovat hämmentyneitä. Saadun saaliin määrällä mitaten vapaa-ajan kalastajien tärkein pyydys RKTL:n tutkimusten mukaan on verkko ja tätä kalastusta on heidän oma keskusjärjestönsä ajamassa alas. Kuitenkin harrastajien verkkokalastus tuottaa tuoretta kotimaista kalaa suorakulutukseen sadoissa tuhansissa talouksissa.
Hämmästystä laajoissa kalastajapiireissä on myös herättänyt tämän keskusjärjestön ilmoitus, että ehdotettu uusi yhden kortin vapa-kalastuslupa yhdellä virvelillä koko maassa vähentää kalastuksen harrastusta. Näyttää siltä, että naapurijärjestö ei aja laajojen kansalaispiirien ja kalastusmatkailijoiden kalastusasioita vaan on bunkkeroitunut yksisilmäisesti jo vuosia sitten kuopattuun läänikohtaiseen hallintoalamaisten jaotteluun.
Harrastuskalastajat ovatkin reagoineet tämmöisiin irtiottoihin jaloillaan. Harrastuskalastajien keskusjärjestön jäsenmäärä on huvennut muutamassa vuodessa ilmoitetusta 70 000 jäsenestä alle 50 tuhannen. Jaloilla äänestäminen on näkyvää.
Kultainen ansiomerkki Seppo Sistoselle
Pohjois-Savon Kalatalouskeskuksen pitkäaikaiselle hallituksen jäsenelle ja puheenjohtajalle Seppo Sistoselle luovutettiin vuosikokouksessa Kalatalouden Keskusliiton kultainen ansiomerkki pitkäaikaisesta toiminnasta Pohjois-Savon ja Suomen kalatalouden hyväksi.
Lisätietoja:
Toiminnanjohtaja Markku Myllylä, Kalatalouden Keskusliitto, puh. 0400 601 965
Ministeri Iiro Viinanen on vuoden vesistövaikuttaja
Kalatalouden Keskusliiton johtokunta on valinnut vuoden 2012 vesistövaikuttajaksi ministeri Iiro Viinasen. Hänelle luovutettiin matikannanhkainen taulu ja kunniakirja liiton vuosikokouksessa 12.4.2012 Helsingissä.
Perusteluina palkinnolle on Iiro Viinasen ansiokas ja pyyteetön työ kalavesien puolesta turvepäästöjen vesistövaikutusten aisoihin saattamisessa. Hänen alustuksensa Kuopiossa ensimmäisillä Vesienomistajien neuvottelupäivillä on saanut erittäin paljon kiitosta kentältä ympäri Suomea. Iiro Viinanen on omalta osaltaan ollut mukana muutosprosessissa, jonka ansiosta turvetuotannon lupaehtoja on saatu muutettua vesistö- ja kalastoystävällisempään suuntaan.
Lisätietoja:
Toiminnanjohtaja Markku Myllylä, Kalatalouden Keskusliitto, puh. 0400 601 965
Kalatalouden Keskusliitto kutsuu kestävän kalatalouden kehittämiseen
Kalatalouden Keskusliiton edustajakokouksen julkilausuma 12.4.2012
Kotimaisia kalavaroja tulee käyttää ja hoitaa monipuolisesti. Istutuksin ylläpidettäviä kalakantoja, kuten vaellussiikaa, tulee hyödyntää kestävän käytön periaatteiden mukaisesti. Suurin osa siikasaaliista on kalastettavaksi tarkoitettua istutettua kalaa.
Siika on arvostettu ruokakala, jonka kalastus tarjoaa elantoa sadoille kalastajille. Suomen merialueilla tavataan jokikutuista vaellussiikaa ja kahta merikutuista muotoa, karisiikaa ja saaristosiikaa. Vaellussiian kutujoista suurin osa on tuhottu ja kannat ovat paljolti istutusten varassa. Suuri osa siikaistutuksista on (lohen ja taimenen tavoin) ympäristötuomioistuinten vesien likaajille ja rakentajille määräämiä velvoitteita, joiden tarkoituksena on kompensoida kalastukselle aiheutunutta haittaa. Kalojen istutuksia kustantavat myös vesialueiden osakaskunnat.
Kalatalouden Keskusliitto ei hyväksy WWF:n kalaoppaan linjausta, jonka mukaan vaellussiikaa ei tulisi ottaa myyntiin kalatiskeihin. Ei ole mitään syytä jättää hyödyntämättä laajamittaisia istutuksia. Lisäksi viimeiset tiedot kertovat, että Pohjanlahden vaellussiikakannat ovat toipumassa pitkään jatkuneesta alamäestä.
Kalatalouden Keskusliiton mukaan vaellussiikakantojen hoidossa tulisi pyrkiä mahdollisimman luonnonmukaisiin menetelmiin ja luonnontuotantoon siellä missä se on mahdollista. Istutuskalat voi kalastaa viimeistä pyrstöä myöten, jos mahdollisuuksia lisääntymiseen ei ole, mutta luonnonkaloista riittävän suuren määrän tulee päästä jatkamaan sukuaan. Liitto kannattaa istutettavien lohien ja taimenten rasvaeväleikkausta, jotta istutuskalat ja luonnonkalat voidaan erottaa toisistaan.
Vastuulliset kuluttajat kaipaavat tietoa siitä, mistä kalat ovat peräisin ja miten ne on tuotettu tai kalastettu. Tähän tiedontarpeeseen on vastattava yhteisvoimin. Mukaan tarvitaan kalatalousalan järjestöjä, tutkimuslaitoksia, luonnonsuojelujärjestöjä ja muita toimijoita.
Lisätietoja:
Toiminnanjohtaja Teemu Tast, Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto, puh. 0500 253 261
Verksamhetsledare Guy Svanbäck, Österbottens Fiskarförbund, puh. 0500 860 566
Toiminnanjohtaja Jyrki Oikarinen, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto, puh. 0440 365 368
Toiminnanjohtaja Markku Myllylä, Kalatalouden Keskusliitto, puh. 0400 601 965
Centralförbundet för Fiskerihushållning bjuder in till hållbart utvecklade av fiskerihushållningen
Centralförbundet för Fiskerihushållnings vårrepresentantmöte 12.4.2012
Resolution
Inhemska fiskresurser ska nyttjas och vårdas mångsidigt. Fiskbestånd som upprätthålls genom utsättningar, så som vandringssik, ska nyttjas enligt principerna för hållbarhet. Största delen av sikfångsterna består av sik som planterats ut för att fiskas.
Siken är en uppskattad matfisk, och sikfiske erbjuder hundratals yrkesfiskare inkomst. Längs Finlands kuster påträffas vandringssik som leker i vattendrag och två sikformer som leker i havet, sandsik och skärgårdsik. Största delen av vandringssikens lekvattendrag har förstörts och beståndet är beroende av utsättningar. Största delen av sikutsättningarna (liksom lax- och öringsutsättningarna) görs enligt domstolsbeslut av de som smutsar ner och har byggt ut vattendragen, som kompensation för men och skada för fisket. En del utsättningar finansieras också av delägarlagen.
Centralförbundet för Fiskerihushållning godkänner inte linjedragningen i WWF:s fiskguide, enligt vilken vandringssik inte ska tas till försäljning. Det finns ingen orsak att låta bli att utnyttja de storskaliga fiskutsättningar som görs. Enligt senaste uppgift håller dessutom de länge svaga sikbestånden i Bottniska viken på att repa sig.
Enligt Centralförbundet för Fiskerihushållning borde man i skötseln av sikbestånden sträva efter så naturenliga metoder som möjligt och naturlig produktion, där var det är möjligt. De utplanterade fiskarna kan man fiska bort, om det inte finns möjligheter till naturlig förökning, men en tillräckligt stor andel naturfisk måste tillåtas leka och föra släktet vidare. Förbundet stöder fettfensklippning av lax och öring som sätts ut, så att man kan skilja på utplanterad och naturfisk.
Ansvarsfulla konsumenter saknar information om varifrån fisken härstammar, hur den producerats eller fiskats. För att svara på detta informationsbehov behövs samarbete. Med behövs fiskeribranschens aktörer, forskningsinstitut, naturskyddsorganisationer och övriga aktörer.
Tilläggsinformation:
Verksamhetsledare Teemu Tast, Södra Finlands Havsfiskarförbund, tel. 0500 253 261
Verksamhetsledare Guy Svanbäck, Österbottens Fiskarförbund, tel. 0500 860 566
Toiminnanjohtaja Jyrki Oikarinen, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto, puh. 0440 365 368
Verksamhetsledare Markku Myllylä, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel. 0400 601 965
29.03. Kalastusmatkailun tunnustuspalkinto Saimaan rannalle
28.03. Norjan kassilohi tulenpunaiselle listalle
28.03. Norsk odlad lax ska vara på den illröda listan
23.03. Kalastuslain uudistamista pohtiva työryhmä on saanut valmiiksi mietintönsä
Kalastusmatkailun tunnustuspalkinto Saimaan rannalle
Kalatalouden Keskusliitto palkitsi Kalaviikolla 29.3.2012 matikannahkataululla ja kunniakirjalla kalastusmatkailun monitoimiyrittäjät Paula ja Teuvo Mäkisen Taipalsaarelta. Mäkiset ovat tehneet yli 20 vuoden ajan työtä kalastusmatkailun kehittämisessä yritystoiminnaksi. Tunnustuspalkinnon luovuttivat maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen ja toiminnanjohtaja Markku Myllylä.
Kalastusopas Teuvo Mäkinen ja matroona Paula Mäkinen pitävät kalastusmatkailuasiakkaista hyvää huolta. Heillä on selvä työjako: Teuvo hoitaa kalastuksen asiakkaiden kanssa ja Paula kokkaa saaliista maistuvaa ruokaa asiakkaille. Mäkisten yritys, Saimaan Paula, sijaitsee Taipalsaaren Rehulan kylässä Suur-Saimaan rannalla. Kalavettä asiakkaille riittää, Suur-Saimaan yhteislupa-alue käsittää 54000 hehtaarin vesialueen.
Noin 80 % Saimaan Paulan asiakkaista on ulkomaalaisia. Pääosa on venäläisiä, jotka ovat Teuvo Mäkisen mukaan "syntyneet onkivapa kädessä". Venäläiset ovat kiinnostuneita valkolihaisista kaloista. Hauki, kuha ja ahven ovat arvostettua saalista, mutta myös ongittu särki on heidän mieleen.
Lisätietoja:
Markku Myllylä, toiminnanjohtaja, Kalatalouden Keskusliitto, puh. 0400 601 965.
Paula Mäkinen, matroona, Saimaan Paula, puh. 050 543 4406.
Teuvo Mäkinen, kapt evp, kalastaja, Saimaan Paula, puh. 040 5060 227.
www.saimaanpaula.com
Norjan kassilohi tulenpunaiselle listalle
Kalatalouden Keskusliiton mielestä suuret kauppaketjut ovat pureksimatta nielleet WWF:n kampanjan kalan syöntisuosituksista. Suosituksen yleistykset tukevat ulkomaisen kalan käyttöä ja heikentävät kotimaisen kalan saatavuutta kuluttajan ruokapöytään.
Kentällä käydään kiivasta keskustelua WWF:n antamista kalan syöntisuosituksista. Suuret kauppaketjut ovat pureksimatta nielleet WWF:n liikennevalokampanjan ja antaneet kauppiailleen ohjeet etteivät he saa ostaa sisään punaisella listalla olevaa suomalaista kalaa kuten lohta ja vaellussiikaa. Kentällä asia nähdään siten, että WWF yleistyksillään tukee ulkomaisen kalan käyttöä ja tukee norjalaisen kassilohen lisäksi Aasiasta lentorahtina tuotavan kalan kauppaa.
Ammattikalastajat sanovat saavansa lohta myytyä suorakauppana kesällä ongelmitta, mutta mitä tapahtuu siialle? Suomenlahdella siikaa on tullut tosi hyvin viime vuosina ja nyt se on yhtäkkiä punaisella listalla.
Kalatalouden Keskusliitto ei voi sitoutua yhden kala-alan ulkopuolisen tahon yksipuolisiin suosituksiin, joiden perustelut kaikilta osin eivät ole kestäviä ja jotka vähentävät kotimaisen kalan saatavuutta lähimarkkinoilla.
Kalatalouden Keskusliitto ohjeistaa WWF:ää, että se selvittäisi ja raportoisi ulkomailta tuotavan norjalaisen kassilohen ekologisen jalanjäljen. Kassilohen kasvatuksessa käytettävän rehun raaka-aineen (kalajauhon) alkuperä on epäilyttävä. Rehun pohjana oleva kala kalastetaan valtameriltä suurilla ylikansallisilla troolareilla. Samalla tuhotaan perinteinen pienimuotoinen kalastus esimerkiksi Afrikan rannikolla.
Norjalaisen kassilohen maahantuonti Suomeen on saavuttanut valtavat mittasuhteet. Kalaa tuodaan maahan 30 miljoonaa kiloa vuodessa. Jos syötävän kalan imagoa halutaan parantaa, niin nopeimmin tilanne korjautuu laittamalla Norjan kassilohi tulenpunaiselle listalle. Kotimaista kalaa kuluttaja voi edelleen syödä levollisin mielin.
Lisätietoja Kalatalouden Keskusliitosta:
Toiminnanjohtaja Markku Myllylä, puh. 0400 601 965
Elinkeinojohtaja Vesa Karttunen, puh. 050 385 0875
Norsk odlad lax ska vara på den illröda listan
Enligt Centralförbundet för Fiskerihushållning har de stora handelskedjorna svalt WWF:s fiskkampanj med hull och hår. WWF:s rekommendationer kommer att leda till att andelen importerad fisk i fiskdiskarna ökar ytterligare samtidigt som tillgången till inhemsk fisk försvagas.
På fältet pågår en hetsig diskussion om de rekommendationer WWF gett om vilken fisk konsumenterna ska välja i butiken. De stora handelskedjorna har svalt WWF:s trafikljusmodell med hull och hår och instruerat sina köpmän att inte köpa in rödlistad finsk fisk så som lax eller vandringssik. På fältet ses WWF:s rekommendationer som att WWF genom sina generaliseringar stöder nyttjandet av importerad fisk, inte bara norsk odlad lax, utan även fisk som flygs in från Asien.
Yrkesfiskarna berättar att de under sommaren kan sälja sin lax som direktförsäljning utan problem, med vad händer med siken? På Finska viken har sikfångsterna under senare år varit goda, och nu är arten plötsligt på röda listan?
Centralförbundet för Fiskerihushållning kan inte förbinda sig till en enskild utomstående aktörs rekommendationer, som inte till alla delar är motiverade och som leder till att tillgången till inhemsk fisk i närhandeln försvagas ytterligare.
Centralförbundet för Fiskerihushållning uppmanar WWF att reda ut det ekologiska fottrycket av norsk odlad lax. Fiskmjölet som används vid odlingen som foder är ofta av tvivelaktigt ursprung. Foderfisken trålas av multinationella trålare på världshaven, vilket får effekter för det lokala småskaliga fisket vid till exempel Afrikas kust.
Importen av norsk lax har nått gigantiska proportioner, 30 miljoner kilo per år. Om vi vill förbättra fiskens image, sker det snabbast genom att placera den norska laxen på den illröda listan. Inhemsk fisk kan konsumenten fortsättningsvis äta med gott samvete.
Tilläggsuppgifter från Centralförbundet för Fiskerihushållning:
Verksamhetsledare Markku Myllylä, tel. 0400 601 965
Näringslivschef Vesa Karttunen, tel. 050 385 0875
Kalastuslain uudistamista pohtiva työryhmä on saanut valmiiksi mietintönsä
Lehdistöreferaatti toiminnanjohtaja Markku Myllylän
puheesta Etelä-Suomen Merikalastajain Liiton vuosikokouksessa 23.3.2012
Kotkassa
Kalastuslain uudistamista pohtiva työryhmä on saanut valmiiksi mietintönsä. Uuden kalastuslain peruspilareiksi tulee ottaa ainakin seuraavat aiheet: Kalalle kassan kautta. Luvattomat liskuun. Kalastuslupien saatavuus 24/7. Kotitarvekalastus kunniaan. Kotimaista kalaa kattilaan.
Kalastuslakiin ollaan ehdottomassa merkittäviä muutoksia. Ehdotettu koko maan kattava virvelikortti on suuri kädenojennus vesienomistajilta kalastusmatkailijoille ja virkistyskalastajille.
Kalastuslain kokonaisuudistus etenee nyt siten, että uutta kalastuslakia valmistellaan virkatyönä maa- ja metsätalousministeriön kala- ja riistaosastolla. Kun esitys hallituksen esitykseksi on valmis, se lähtee laajalle lausuntokierrokselle ja päätyy viilausten jälkeen hallituksen esityksenä eduskunnan päätettäväksi vuonna????
Talvella 2011 kalastuslakia muutettiin kalastuksen valvontaan liittyvien pykälien osalta. Nämä astuvat voimaan 1.4.2012. Tästä lähtien on pyynnissä olevissa verkoissa ja katiskoissa oltava pyytäjän henkilötiedot. Tämä on suuri muutos suomalaisessa kalastuskulttuurissa ja tulee varmasti vaatimaan ainakin aluksi aikamoista opettelua.
Mainitusta päivästä lukien on myös alamittainen kala heitettävä takaisin veteen, olipa se sitten elävä tahi kuollut. Tällaiseen menettelyyn on lainlaatijan mukaan pakko ollut mennä, sillä ns. muovipussikalastajat ovat surutta ottaneet talteen alamittaista harjusta ja taimenta ja muutakin lohikalaa. Aiemmin voimassa olleet pykälät ovat antaneet ymmärtää, että alamittaisen kalan on voinut ottaa, jos se on sanottavasti vahingoittunut. Käytännössä alamittainen kala on lähes aina ollut vahingoittunut ja se on nakattu saalispussiin.
Kalastuslain uudistus ja työryhmän mietintö ovat herättäneet varsinkin vapaa-ajan kalastajien järjestön keskuskonttorilla monenlaista polemiikkiia siinä määrin, että jäsenistönä olevat normaalit harrastajakalastajat ovat hämmentyneitä. Saadun saaliin määrällä mitaten vapaa-ajan kalastajien tärkein pyydys RKTL:n tutkimusten mukaan on verkko ja tätä kalastusta on heidän oma keskusjärjestönsä ajamassa alas. Kuitenkin harrastajien verkkokalastus tuottaa tuoretta kotimaista kalaa suorakulutukseen sadoissa tuhansissa talouksissa.
Hämmästystä laajoissa kalastajapiireissä on myös herättänyt tämän keskusjärjestön ilmoitus, että ehdotettu uusi yhden kortin vapa-kalastuslupa yhdellä virvelillä koko maassa vähentää kalastuksen harrastusta. Näyttää siltä, että naapurijärjestö ei aja laajojen kansalaispiirien ja kalastusmatkailijoiden kalastusasioita vaan on bunkkeroitunut yksisilmäisesti jo vuosia sitten kuopattuun läänikohtaiseen hallintoalamaisten jaotteluun.
Harrastuskalastajat ovatkin reagoineet tämmöisiin irtiottoihin jaloillaan. Harrastuskalastajien keskusjärjestön jäsenmäärä on huvennut muutamassa vuodessa ilmoitetusta 70 000 jäsenestä alle 50 tuhannen. Jaloilla äänestäminen on näkyvää.
Lisätietoja:
Toiminnanjohtaja Markku Myllylä, Kalatalouden Keskusliitto, puh. 0400 601 965.
15.02. Ministeri Koskinen avasi 24. kalastusaluepäivät
13.02. Ennätyskalarekisteriin 10 uutta Suomen ennätystä
13.02. Tio nya finska rekord i rekordfiskregistret
Ministeri Koskinen avasi 24. kalastusaluepäivät
Valtakunnallisten kalastusaluepäivien pääteemana on kalastuslakiuudistus. Lakiuudistus on edennyt maa- ja metsätalousministeriön virkamiesten valmisteluun ja uuden lain linjaukset kiinnostivat kuulijoina olleita kalastusaluetoimijoita.
Kalatalouden Keskusliiton järjestämien Valtakunnallisten kalastusaluepäivien avauspuheessaan maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen painotti alueellisen kalatalouden ohjauksen ja järjestämisen pysymistä jatkossakin kalatalousalueiden hallinnassa. Sen sijaan alueiden määrää tulisi jatkossa vähentää ja niiden tulisi olla nykyistä suurempia ja ammattimaisesti hoidettuja yksiköitä, muistutti Koskinen.
Päivien pääteemana on kalastuslain uudistaminen. Ylijohtaja Pentti Lähteenoja maa- ja metsätalousministeriön kala- ja riistaosastolta esitteli uunituoreen kalastuslakityöryhmän mietinnön, jossa on esitetty linjauksia uuteen kalastuslakiin. Uuden kalastuslain valmistelu etenee siten, että maa- ja metsätalousministeriön kala- ja riistaosasto valmistelee virkatyönä mietinnön pohjalta esityksen uudeksi kalastuslaiksi perusteluineen ja se valmistunee vuoden 2013 aikana.
Kalastusaluetoimijoita palkittiin
Kalastusaluepäivillä palkittiin kalastusaluetoiminnassa ansioituneita henkilöitä Kalatalouden Keskusliiton johtokunnan myöntämillä mitaleilla ja ansiomerkeillä.
Kalastusaluemitalit saivat Etelä-Kallaveden kalastusalueen puheenjohtaja Paavo Kankkunen Pohjois-Savosta ja Viinijärven kalastusalueen hallituksen puheenjohtaja Seppo Karttunen Pohjois-Karjalasta.
Kalatalouden Keskusliiton kultaisen ansiomerkin suuriarvoisesta työstä Suomen kalatalouden kehittämisessä Pohjois-Päijänteen kalastusalueen puheenjohtaja Matti Honkanen Keski-Suomesta
Kalatalouden Keskusliiton Helsingissä 15.–16.2. järjestämillä 24. Valtakunnallisilla kalastusaluepäivillä vesien omistajat ja heidän edustajansa kokoontuvat kuulemaan kalastuslakiuudistuksen etenemisestä sekä keskustelemaan kalatalouden ajankohtaisista aiheista. Osanottajia kalastusaluepäivillä on 320 kaikkialta Suomesta.
Lisätietoja kalastuslain uudistuksesta ja kalastusaluepäivien ohjelmasta:
toiminnanjohtaja Markku Myllylä, Kalatalouden Keskusliitto puh. 0400 601 965
järjestöjohtaja Risto Vesa, Kalatalouden Keskusliitto, puh. 0400 507 832
Ennätyskalarekisteriin 10 uutta Suomen ennätystä
Suomesta pyydettyjen ja ennätyskalalautakunnassa viimeisen vuoden aikana käsiteltyjen 10 ennätyskokoisen lajin joukossa on kaksi uutta kalalajia: kaukomailta saapunut sarda ja isosimppu sekä uudet rapulajit: liejutaskurapu ja rantataskurapu.
Uusia ennätyskaloja ovat harjus 2,47 kg, härkäsimppu (meri) 0,924 kg, isosimppu 0,380 kg, sarda 2,15 kg ja vimpa 0,66 kg sekä pienistä, alle sata grammaa painavista lajeista kolmipiikki 9,4 cm, viisipiikki 5,1 cm, nahkiainen 46,6 cm sekä liejutaskurapu 2,23 cm ja rantataskurapu 3,3 cm.
Turska puuttuu listalta
Kalojen 2000-luvun SE-listalla on nyt 73 kalalajia, yksi nahkiaislaji ja kuusi rapulajia. Listalta puuttuu edelleen ihan tavallisia kaloja, kuten peledsiika ja turska. Turska oli 1980-luvulla yleinen kala Suomen vesillä, mutta katosi sitten lähes kokonaan. Viime vuosina turskia on jälleen tavattu vesiltämme, mutta yksilöt ovat olleet pienikokoisia verrattuna Atlantilla eläviin lajikumppaneihin. Turskan ilmoitusraja on 3,0 kiloa.
SE-kalojen lisäksi lautakunta kerää tietoja muistakin isoista kaloista ja ravuista. Kaikki lautakunnalle ilmoitetut tiedot talletetaan ennätyskalarekisteriin, joka on netissä osoitteessa www.vapaa-ajankalastaja.fi/ennatyskala. Ennätyskalojen ilmoituslomakkeita ja ohjeita löytyy lisäksi osoitteesta: www.ahven.net/ennatyskalat.
Lisätietoja Suomen ennätyskaloista ja ennätyskalarekisteristä:
Tiedottaja Jaana Vetikko, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, puh. 050 525 7806
Tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5914
Tio nya finska rekord i rekordfiskregistret
Bland de tio rekordfiskarna som fångades i Finland i fjol och som anmäldes till rekordfisknämnden finns det två arter som inte har funnits på listan tidigare: ryggstrimmig pelamid som är en tillfälligt gästande art i våra vatten samt rötsimpa. På listan finns också två kräftarter som är nya: slamkrabba och strandkrabba.
Nya finska rekord har satts av harr 2,47 kg, hornsimpa (hav) 0,924 kg, rötsimpa 0,380 kg, ryggstrimmig pelamid 2,15 kg och vimba 0,66 kg samt av små arter som väger under 100 gram storpigg 9,4 cm, bäckspigg 5,1 cm, nejonöga 46,6 cm samt slamkrabba 2,23 cm och strandkrabba 3,3 cm
Torsken saknas från listan
På 2000-talets rekordlista finns nu 73 fiskarter, en nejonögsart och sex kräftarter. Från listan saknas ännu bland annat riktigt vanliga fiskar, så som peledsik och torsk. Torsken var ännu under 1980-talet en mycket allmän fisk i våra vatten, för att sedan försvinna så gott som helt. Under senare år har torsken igen blivit allmännare, men individerna är små i jämförelse med sina artfränder i Atlanten. Anmälningsgränsen för torsk är satt till 3,0 kilo.
En lista över 2000-talets finska rekordfiskar och -kräftor hittar ni på http://www.ahven.net/rekordfiskar.
Nämnden samlar förutom information om nya rekordfiskarna också in uppgifter om andra stora fiskar och kräftor. All till nämnden anmäld information sparas i rekordfiskregistret. Registret finns på adressen www.vapaa-ajankalastaja.fi/ennatyskala. Anmälningsblanketter och anvisningar finns på adressen www.vapaa-ajankalastaja.fi/ennatyskala och www.ahven.net/ennatyskalat.
Mer information om Finlands rekordfiskar och rekordfiskregister:
Informatör Jaana Vetikko, Finlands Fritidsfiskares Centralorganisation, tel. 050 525 7806
Informatör Tapio Gustafsson, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel. (09) 6844 5914
20.01. Madeaika on taas ovella
20.01. Laksäsongen står för dörren
Madeaika on taas ovella
Sydäntalven herkku, made, on arvostettu kala. Made on alkanut liikkua kohti kutupaikkojaan ja kalastajat ovat valmiina virittämään pyydyksiään jään alle. Heikko jäätilanne kuitenkin haittaa kalastajia.
Made kutee keskellä talvea helmikuussa. Toinen samanlainen erikoisuus kalastossamme on härkäsimppu. Kaloja yhdistää kutuajan lisäksi niistä saatava herkullinen mäti.
Kalatalouden Keskusliiton mukaan mateet uivat pyydyksiin jo nyt, mutta paras sesonki alkaa parin viikon kuluttua. Mateen kysyntä on tällä hetkellä suurta, mutta heikosta jäätilanteesta johtuen kalastajat eivät ole saaneet madetta pyydettyä.
Jäällä liikkujan on nyt syytä olla erittäin varovainen. Eteläisellä merialueella jäätä on vain suojaisimmilla alueilla ja ne ovat vielä hyvin hauraita. Etelä- ja Keski-Suomen järvillä tilanne on hyvin samansuuntainen. Jopa Lapissa jäät ovat vuodenaikaan nähden ennätysohuita.
Mateen voi pyydystää turvallisesti kaupan tai kauppahallin tiskiltä. Mateenmäti ja blinit kuuluvat kokeneempien herkkusuiden iltamenuun. Sen sijaan madekeiton valmistaminen ei ole vaikeaa. Vinkkejä madeherkkujen valmistukseen löydät osoitteesta:
http://www.ahven.net/opetusmateriaali/talouskalalajit/kalat/made_2.html
Lisää madesesongin tilasta:
tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto www.ahven.net, puh. (09) 6844 5914
Laksäsongen står för dörren
Midvinterns delikatess, laken, är en uppskattad fisk. Laken har börjat röra sig mot sina lekplatser och fiskarna står redo med sina redskap. Det svaga isläget försvårar ändå fisket.
Laken leker i motsats till många av våra andra fiskar mitt i vintern, i februari. En annan dylik fisk är hornsimpan. Förutom att bägge fiskarna leker på vintern har de också både en utsökt rom.
Enligt Centralförbundet för Fiskerihushållning har laken redan nu börjat simma in i fångstredskapen, men den bästa fiskesäsongen infaller om några veckor. Efterfrågan på lake är för tillfället stort, men det svaga isläget försvårar ändå fisket.
De som rör sig på isarna just nu ska vara mycket försiktiga. På de södra havsområdena finns det is bara på de mest skyddade platserna och isarna är ännu mycket svaga. Till och med i Lappland är isarna rekordtunna för årstiden.
Tryggast är det att införskaffa sin lake från butiken eller saluhallen. Lakrom och blinier hör till läckergommarnas kvällsmeny. Vill man pröva på något mer vardagligt är det laksoppa som gäller. Tips för hur du ska tillreda dina egna lakdelikatesser hittar du på adressen:
http://www.ahven.net/undervisningsmaterial/fisk/fiskarter/lake.html
Mer information om laksäsongen:
informatör Tapio Gustafsson, Centralförbundet för Fiskerihushållning www.ahven.net, tel. (09) 6844 5914
|
