Tunnetko Suomen kalalajit?
Etusivu Kalamuistipeli Kuvapankki Talouskalalajit
Edellinen sivu - - - På svenska
Lohi (Lax) .
Lohi (Lax)
Talouskalalajit
. Ahven (Abborre)
.
. Hauki (Gädda)
.
. Kuha (Gös)
.
. Lahna (Braxen)
.
. Lohi (Lax)
.
. Made (Lake)
.
. Muikku (Siklöja)
.
. Siika (Sik)
.
. Silakka (Strömming)
Levinneisyyskartta
Lataa tulostettava versio
Sivu 1 Sivu 2 Reseptejä Levinneisyyskartta
Tulostettava versio
- - -

Lohesta lyhyesti

- - -

Lohi, kalojen kuningas ansaitsee arvonimensä jo komealla ulkomuodollaan. Lohta ovat arvostaneet niin keisarit kuin kuninkaatkin, toimitettiinhan keisarilliseen hoviin Pietariin lohet Lapin perukoilta asti. Lohi on valittu Lapin maakuntakalaksikin.

Lohi esiintyy maassamme kahtena ekologisena rotuna: merilohena ja järvilohena. Jälkimmäistä tavataan ainoastaan sisävesissä.

Lohi kuuluu vaelluskaloihin. Lohi lisääntyy virtavesissä ja sen varsinaiset kasvualueet ovat meressä. Lohi kasvaa isommaksi kuin muut maamme kalalajit. Lohi on petokala, jonka tärkeintä ravintoa ovat silakka, kilohaili ja kolmipiikki. Vuonna 1904 pyydettiin Tornionjoen lohipadosta 43 kiloa painanut Suomen ennätyskala. Viime vuosinakin on saatu joitakin yli 30- kiloisia vonkaleita.

Lohi lisääntyi vielä viime vuosisadan vaihteessa maassamme 18:ssa Itämereen laskevassa joessa. Nykyään lohi lisääntyy luontaisesti Itämereen laskevista joistamme vain Tornionjoessa ja Simojoessa. Syynä kutujokien vähenemiseen ovat lähinnä voimalaitospadot. Pohjoisessa Jäämereen laskevissa Tenojoessa ja Näätämönjoessa on omat lohikantansa. Järvilohen luontainen levinneisyysalue käsittää Vuoksen vesistöalueen. Järvilohen kutupaikat on tuhottu, joten sen lisääntyminen on kalanviljelyn varassa.

Keväällä kuoriutuvat poikaset ovat yksineläjiä, jotka valtaavat kukin oman reviirinsä. Poikasvaihe kestää keskimäärin 2-3 vuotta minkä jälkeen jokipoikanen muuttuu vaelluspoikaseksi eli smoltiksi. Jokipoikasen kyljen poikittaiset läiskät katoavat ja sen väri muutuu hopeanhohtoiseksi. Tämän lisäksi myös kalan elintoiminnoissa tapahtuu muutoksia niin, että kala on valmis siirtymään meriveteen.

Lohen merivaellus ulottuu Itämeren eteläosiin saakka ja sen paino saattaa nousta useitakin kiloja vuodessa. Merivaelluksensa aikana lohi on nopeakasvuisin kalamme. Valtaosa koiraista palaa jokeen vuoden merivaelluksen jälkeen ja vastaavasti naaraista palaa pääosa kolmen vuoden jälkeen. Kotijokensa lohi tunnistaa hajuaistinsa avulla.

Lohen kutuaika vaihtelee jonkin verran riippuen kutujoesta. Kudulle nousu voi alkaa jo jäidenlähdön aikoihin ja jatkuu vielä juhannuksen jälkeenkin. Perämereen laskevissa joissa kutu on syys-lokakuun vaihteessa ja kestää muutaman viikon. Tällä varmistetaan poikasten varhainen kuoriutuminen keväällä ja siten myös pitkä kasvukausi.

- - -

Lohen kalastus

- - -

Lohta on kalastettu Suomessa jo satojen vuosien ajan. Vielä viime vuosisadalla lohenkalastus oli pohjoisen jokivarsissa tärkein elinkeino. Lohen kalastus on jo vuosituhannen alussa ollut tarkoin säänneltyä ja lohesta on aina kiistelty jokipyytäjien ja muiden kalastajien välillä. Vähitellen lohenkalastuksen painopiste on siirtynyt joista merelle. Ammattimaisen lohenkalastuksen ennätysvuosi oli vuonna 1990, jolloin saalis oli 2058 tonnia. Nykyään valtaosa lohisaaliista kalastetaan merestä rysillä ja ajoverkoilla. Vielä jäljellä olevien luonnossa lisääntyvien lohikantojen suojelemiseksi lohenkalastusta on jouduttu rajoittamaan. Vuodesta 1990 alkaen Itämeren lohenkalastus on ollut kiintiöityä; kukin Itämeren maa on saanut kalastaa lohta vain kiintiönsä verran.

- - -
- - -
Sivu 1 Sivu 2 Reseptejä Levinneisyyskartta
Sivun alkuun

.

- - -
innome design & infraKalatalouden Keskusliitto
- - -
Copyright (c) 2001