Tunnetko Suomen kalalajit?
Etusivu Kalamuistipeli Kuvapankki Talouskalalajit
Edellinen sivu - - - På svenska
Kuha (Gös) .
Kuha (Gös)
Talouskalalajit
. Ahven (Abborre)
.
. Hauki (Gädda)
.
. Kuha (Gös)
.
. Lahna (Braxen)
.
. Lohi (Lax)
.
. Made (Lake)
.
. Muikku (Siklöja)
.
. Siika (Sik)
.
. Silakka (Strömming)
Levinneisyyskartta
Lataa tulostettava versio
Sivu 1 Sivu 2 Reseptejä Levinneisyyskartta
Tulostettava versio
- - -

Ympäristövaatimukset, elintavat ja lisääntyminen

- - -

Kuha on ympäristönsä suhteen vaativa kala. Kuha viihtyy erityisen hyvin suurissa sameavetisissä järvissä, joissa on riittävästi happea. Kuha viihtyy myös humuspitoisissa vesissä. Kuha suosii lämpimiä vesiä.

Kuhat liikkuvat yleensä pienissä parvissa tai yksittäin. Keväällä ja alkukesällä kuhat viettävät päiväsajan syvemmällä ja illan tullen siirtyvät lähemmäs pintaa saalistamaan. Syksyllä kuha saalistaa myös päivällä pinnan läheisyydessä. Kuha pystyy saalistamaan hämärissä paljolti hyvän näköaistinsa avulla. Kuhalla on silmien verkkokalvon takana kissan tapaan heijastava kalvo. Kuha ajaa yleensä saalistaan takaa, koska se ei pysty nopeisiin syöksyihin hauen tapaan. Tätä ominaisuutta myös kuhan uistelijat käyttävät hyväkseen. Kuhakoiraat vartioivat kehittyvää mätiä. Tällöin koiraat käyvät ahnaasti kiinni uistimeen, ja siten alkukesän saalis saattaa koostua lähes kokonaan koiraista.

Kuhia pyydetään Suomessa vuosittain noin kolme miljoonaa kiloa. Kuhasaaliit ovat kasvaneet tasaisesti viimeisten vuosikymmenien aikana. Saaliiden kasvu johtuu osin kalastuksen lisääntymisestä, osin kuhakantojen voimistumisesta istutusten, rehevöitymisen ja lämpimien kesien ansiosta.

Kutuaika ajoittuu touko-kesäkuuhun. Kuha kutee matalaan noin 1-3 metrin syvyyteen kovalle sora-, hiekka- tai savipohjalle, joissa mielellään saisi olla risukkoa mätijyvien kiinnittymistä varten. Kuhavesien yhtenä hoitokeinona onkin käytetty katajanhavuturojen asettamista sopiville kutualueille.

Tehokkaana lisääntyjänä keskikokoinen kuhanaaras tuottaa jopa 100 000 - 200 000 mätimunaa. Muutamassa viikossa kuoriutuvat poikaset kasvavat yleensä ensimmäisen kesän aikana noin 6 - 10 cm:n pituisiksi.

Kalastusasetuksen mukainen kuhan alamitta on 37 cm. Ensimmäistä kertaa kudulle tulevista yksilöistä suuri osa joutuu saaliiksi ennen kuin on ehtinyt lisääntyä. Kuhien lisääntymisen turvaamiseksi ja pyyntikoon kasvattamiseksi monin paikoin onkin rajoitettu tiheäsilmäisten verkkojen käyttöä. Suomen suurin kuha on pyydetty Piikkiössä vuonna 1967 ja se painoi 16,5 kg.

- - -

Kuha ruokakalana

- - -

Kuha on ruokakala parhaimmasta päästä. Kuhan valkoista ja vähäruotoista lihaa pidetään erittäin maukkaana. Muiden ahvenkalojen tapaan kuhan ruodot on helppo poistaa ruoanvalmistuksen tai ruokailun yhteydessä. Kuha on monen mielestä parhaimmillaan sen painaessa vajaasta kilosta suunnilleen puoleentoista kiloon.

- - -
Sivu 1 Sivu 2 Reseptejä Levinneisyyskartta
Sivun alkuun

.

- - -
innome design & infraKalatalouden Keskusliitto
- - -
Copyright (c) 2001