Tunnetko Suomen kalalajit?
Etusivu Kalamuistipeli Kuvapankki Talouskalalajit
Edellinen sivu - - - På svenska
Hauki (Gädda) .
Hauki (Gädda)
Talouskalalajit
. Ahven (Abborre)
.
. Hauki (Gädda)
.
. Kuha (Gös)
.
. Lahna (Braxen)
.
. Lohi (Lax)
.
. Made (Lake)
.
. Muikku (Siklöja)
.
. Siika (Sik)
.
. Silakka (Strömming)
Levinneisyyskartta
Lataa tulostettava versio
Sivu 1 Sivu 2 Reseptejä Levinneisyyskartta
Tulostettava versio
- - -

Hauen tunnistaminen

- - -

Hauki on helppo tunnistaa ulkonäöstään. Sen ruumis on pitkänsolakka, sivuilta hiukan litteä. Samoin kuono on pitkä ja litteä. Se on petokala, jonka ravintona normaalisti ovat toiset kalat, jopa lajikumppanitkin. Hauki on meillä varsin yleinen sekä sisävesissä että rannikkoalueilla. Voimakkaimmat kannat esiintyvät tavallisesti rehevissä merenlahdissa ja järvissä. Pienet hauet tarvitsevat ravintokalaa 5-10 painoyksikköä kasvaakseen itse yhden painoyksikön. Suurilla hauilla suhde muuttuu siten, että mitä suurempi kala sen enemmän se tarvitsee ravintoa. Suurilla hauilla tämä suhde voi olla jopa 30:1 eli kasvaakseen kilon se tarvitsee kolmekymmentä kiloa ravintokalaa.

Hauen kasvu sen ensimmäisinä ikävuosina on varsin nopeaa. Vuoden ikäisen hauen pituus on meillä 9-15 cm. Koska kasvu on nopeinta 18-19 asteen lämpötilassa, kasvukausi on Etelä-Suomessa pitempi ja kasvu nopeampaa kuin Pohjois-Suomessa. Hauki kutee keväällä, Etelä-Suomessa kutu saattaa alkaa jo huhtikuussa, Lapin järvissä ja ulkosaaristossa vasta kesä-heinäkuun vaihteessa. Kutu tapahtuu tavallisesti runsaskasvustoisilla tulvarannoilla ja saaristossa rakkoleväkasvustoissa.

- - -

Hauen pituus (cm) eri-ikäisenä

- - -
Ikä
Hyvä kasvu
Kohtalainen kasvu
3 v.
37 cm
28 cm
4 v.
47 cm
32 cm
5 v.
53 cm
39 cm
6 v.
60 cm
50 cm
7 v.
70 cm
57 cm
8 v.
76 cm
66 cm
- - -
Sivu 1 Sivu 2 Reseptejä Levinneisyyskartta
Sivun alkuun

.

- - -
innome design & infraKalatalouden Keskusliitto
- - -
Copyright (c) 2001