Tunnetko Suomen kalalajit?
Etusivu Kalamuistipeli Kuvapankki Talouskalalajit
Edellinen sivu - - - På svenska
Ahven (Abborre) .
Ahven (Abborre)
Talouskalalajit
. Ahven (Abborre)
.
. Hauki (Gädda)
.
. Kuha (Gös)
.
. Lahna (Braxen)
.
. Lohi (Lax)
.
. Made (Lake)
.
. Muikku (Siklöja)
.
. Siika (Sik)
.
. Silakka (Strömming)
Levinneisyyskartta
Lataa tulostettava versio
Sivu 1 Sivu 2 Reseptejä Levinneisyyskartta
Tulostettava versio
- - -

Suomustaminen

- - -

Kalan suomustaminen on tavallisimmin tarpeen vain silloin kun kala on tarkoitus paistaa. Kun suomustat kalan, tee näin:

a) Suomusta ennen suolistamista.
b) Jos suomupeite on päässyt kuivumaan, se on kostutettava esim. upottamalla kala hetkeksi kuumaan veteen.
c) Suomupeite poistetaan kalan pyrstöpuolelta alkaen.
d) Suomustinta käytettäessä suomustus tapahtuu kätevästi poikkisuuntaan suoritettavilla kevyillä liikkeillä, varo murjomasta kalan lihaksia rikki.
e) Kalan voi pitää suomustettaessa veden alla tai riittävän tilavassa muovipussissa; näin estetään suomujen liika roiskuminen.

- - -

Nylkeminen

- - -

Ahventa nyljettäessä leikataan saksilla selkäevät pois ja niiden mukana kapea nahkasuikalekin (kuva a) tai tehdään veitsellä viillot evien kummallekin puolelle (b) ja nykäistään evät irti. Jälkimmäisellä tavalla meneteltäessä vältytään eväruotojen pätkimiseltä. Niskaan tehdään molemmin puolin poikkiviilto. Nahka revitään irti kummaltakin kyljeltä (c). Parilliset evät poistetaan nahkoineen (d). Kiduksista vetämällä saadaan vatsaontelo tyhjennetyksi. Peräevä kiskaistaan irti, pyrstöevä ja pää leikataan pois.

- - -

Fileointi

- - -

Jos fileointijätteistä on tarkoitus keittää lientä, on turvallisinta ennen fileointia aukaista kalan vatsa esim. kalasaksilla ja poistaa suolisto ym. osat, joita ei käytetä liemeen. Jos taas fileointijätteitä ei käytetä, ei suoliston poistaminen ole välttämätöntä ennen fileointia.

1) Viilletään veitsellä rinta- ja vatsaevien takaa (1), käännetään veitsi ja avataan vatsaontelo peräaukkoon asti (2).

2) Viilletään niskaviillosta alkaen filee irti selkäruotoa pitkin.
3) Kala käännetään ja leikataan vastaavalla tavalla toinen filee.
4) Kalapiikkiä apuna käyttäen leikataan kylkiruodot irti. Vasemman kyljen filettä käsitellessä veitsen liike on "vetävä".
5) Oikean kyljen fileestä ruotoja leikattaessa veitsen liike on "työntävä". Jos fileisiin on jäänyt eväruotoja, leikataan ne pois tässä vaiheessa.
6) Painetaan filee pyrstöpuolesta lautaan kiinni ja viilletään nahka irti.

Fileointiveitsen tulee olla terävä. Tavoitteena on, että ruotoihin ja nahkaan jää mahdollisimman vähän lihaa. Työtä nopeuttaa, jos työ tehdään vaiheittain, eli kukin työvaihe tehdään koko kalaerää koskien ennen kuin siirrytään seuraavaan vaiheeseen: (vatsan aukaisu ja suoliston poisto) - fileiden irrotus - kylkiruotojen irrotus - nahan irrotus.

- - -

Pieniä vihjeitä

- - -

Kala ei kestä kovakouraista käsittelyä. Jos itse pyydystät kalan, perkaa se heti pyynnin jälkeen. Ota isomman kalan teurastus tavaksi. Tuoreen kalan maittavuus edellyttää aina siisteyttä. Kala säilyy hyvänä vain kylmässä.

Harkitse, milloin kala kannattaa nylkeä, sillä kalan nahka sisältää yleensä hienoja makuaineita. Myös kalan pää, selkäranka, evät ja sisälmykset ovat sekä maultaan että ravintoainepitoisuudeltaan monipuolisia. Syö pienet kalat ruotoineen, niin saat runsaasti kivennäisaineita. Keitä kala vähässä vedessä ja käytä keitinvesi, niin saat hivenaineet talteen. Käytä kalan maksa ja mäti. Niissä on runsaasti vitamiineja.

Kala on edullista, se sopii kaikkien kukkarolle.

On tärkeä tietää:

a) A-vitamiini suojaa tartuntataudeilta ja vahvistaa näköä.
b) B-ryhmän vitamiinit estävät mm. hermostohäiriöitä ja ihottumaa.
c) D-vitamiini on välttämätön luustolle ja hampaille.
d) Rautaa ja kuparia tarvitaan punaisten verisolujen muodostamiseen. Rauta estää anemiaa.
e) Sinkkiä ja magnesiumia on eräissä entsyymeissä, kobolttia vitamiineissa ja merikaloissa olevaa jodia tarvitaan kilpirauhasten toimintaan.
f) Vähärasvainen kala ei lihota. Se on erityisen terveellistä dieettiruokaa, mutta sopii yhtä hyvin juhlapöytään kuin jokapäiväiseksi ravinnoksemme.

Kala on erityisen terveellistä ja monipuolista ravintoa ja tämä johtuu mm. kalan sisältämistä tyydyttämättömistä rasvahapoista, joilla on ehkäisevä vaikutus verisuonten kalkkeutumiseen; täysiarvoisista valkuaisaineista, jotka ovat eläinkuntamme halvimpia valkuaisainelähteitä; monista arvokkaista ravintosuoloista, kuten kalkista, magnesiumista ja fosforista, joita tarvitaan ruumiin kudosten rakentamiseen; hivenaineista, kuten raudasta, kuparista, sinkistä ja koboltista sekä (merikaloissa) jodista, jotka ovat välttämättömiä elintoiminnoillemme, sekä vitamiineista, joilla on suuri merkitys terveydellemme.

- - -
Sivu 1 Sivu 2 Reseptejä Levinneisyyskartta
Sivun alkuun

.

- - -
innome design & infraKalatalouden Keskusliitto
- - -
Copyright (c) 2001