Suomen kalastusalueet
Perustietoa kalastusalueista
Kalastusalue on lakisääteinen yhteistyöelin, joka edistää toimialueensa kalataloutta. Kalastusalueeseen voi kuulua yhden tai useamman kunnan alueella olevia vesiä, jotka muodostavat kalataloudellisesti yhtenäisen alueen ja joiden kalastusoloja järjestettäessä on asianmukaista soveltaa yhtenäisiä toimenpiteitä. Kalastusalueita on maassamme 226.
Kalastusalueen muodostavat sen jäsenet, joita ovat vesialueiden omistajat sekä ammattikalastusta ja virkistyskalastusta edustavat tahot. Kalastusalueista on vähitellen kehittymässä lakisääteisiä yhteistoimintayksiköitä, joissa kalavesien omistajat ja käyttäjät eli elinkeinokalastajat ja vapaa-ajan kalastajat etsivät rakentavia ratkaisuja kalatalouden kehittämiseen. Käyttö- ja hoitosuunnitelmiin kirjataan linjaukset kalavesien kestävän käytön periaatteiden mukaisesti.
Kalastusalueen tehtävät ovat luonteeltaan julkisoikeudellisia (lakiin perustuvia) tai muita tehtäviä (yksityisoikeudelliset tehtävät). Kalastusalueet voivat saada hoitaakseen kalaveden osakaskunnille ja muille kalavesien omistajille kuuluvia tehtäviä ns. siirtosopimuksilla.
Päätöksenteko
Ylintä päätösvaltaa käyttää kalastusalueen kokous ja käytännön hallintotehtäviä hoitaa kokouksen valitsema hallitus. Juoksevien asioiden hoitamista varten kalastusalueella on isännöitsijä, joka voi olla myös palkattu henkilö.
Käyttö- ja hoitosuunnitelma
Kalastusalueen tärkein instrumentti käytännön asioiden linjaamisessa on käyttö- ja hoitosuunnitelma. Tässä asiakirjassa sovitaan yhteisesti ne pääperiaatteet, joiden mukaan kalavesiä käytetään ja hoidetaan. Kalavesien osakaskuntien on tarpeen mukaan otettava huomioon nämä linjaukset omia päätöksiä tehdessään. Käyttö- ja hoitosuunnitelma on vahva paperi; sen linjauksia ottavat entistä enemmän huomioon myös oikeusistuimet sekä myös maaseutuelinkeinojen valituslautakunta.
Kalastusalueiden rahoitus
Kalastusalueiden rahoitus perustuu kalastuslakiin. Kalatalousviranomainen jakaa tietyn osan kalastuksenhoitomaksuvarojen kertymästä yleisavustuksena kalastusalueille toimintamäärärahaksi. Kalastusalueilla voi olla myös omaa varainhankintaa ja se voi suorittaa maksullisia toimeksiantoja esim. kalaveden osakaskunnille ja muille kalaveden omistajille.
Neuvontajärjestöt ja kalastusalueet yhteistyössä
Kalatalouden Keskusliiton maakunnalliset jäsenjärjestöt - kalatalouskeskukset ja kalastajaliitot - toimivat aktiivisessa yhteistyössä kalastusalueiden kanssa. Koko maan kalastusalueista 202 eli yli 90 % on liittynyt maakunnallisten jäsenjärjestöjen jäseniksi. Maakuntajärjestöjen kalataloustoimihenkilöt toimivat 105 kalastusalueen isännöitsijänä. |
