Käyttö- ja hoitosuunnitelma

Kalastusalueen tärkein instrumentti käytännön asioiden linjaamisessa on käyttö- ja hoitosuunnitelma. Tässä asiakirjassa sovitaan yhteisesti ne pääperiaatteet, joiden mukaan kalavesiä käytetään ja hoidetaan. Kalavesien osakaskuntien on tarpeen mukaan otettava huomioon nämä linjaukset omia päätöksiä tehdessään. Käyttö- ja hoitosuunnitelma on vahva paperi; sen linjauksia ottavat huomioon myös oikeusistuimet sekä myös maaseutuelinkeinojen valituslautakunta.

Käyttö- ja hoitosuunnittelussa on oltava avoin. Kalastusalueen hallitus voi nimetä eri intressitahojen edustajista koostuvan ryhmän, jonka tehtävänä on listata käyttö- ja hoitosuunnittelun tavoitteet sekä tunnistaa ongelmat ja mahdollisesti muutkin suunnittelussa huomioon otettavat seikat. Suunnittelun edetessä valmistumisvaiheeseen, kalastusalueen jäsenille ja muillekin tulisi pitää julkinen keskustelu- ja informaatiotilaisuus, jossa esitellään suunnitelman pääsuuntaviivat ja kuullaan ehdotuksia ja kommentteja suunnitelmaan liittyvistä tärkeistä periaatteellisista kysymyksistä.

Suunnittelu käynnistetään ongelmien ja suunnittelutarpeiden tunnistamisella ja sitten niille etsitään ratkaisut. Suunnitelmassa eritasoiset asiat voidaan koota erillisiin asiakirjoihin, jotka yhdessä muodostavat kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelman. Tällaisia voivat olla perustieto-osa, yleissuunnitelma ja toimenpidesuunnitelmat sekä niiden osat kuten erillissuunnitelmat esim. ravulle, vaelluskaloille ja istutuksille.

Käyttö- ja hoitosuunnitelmassa voi olla strategisia linjauksia ja toimintasuunnitelmia omilla otsikoillaan muistakin aluetta koskevista kalatalouden kehittämisen kannalta merkittävistä asioista. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi kalastusalueen kalastuksenvalvontasuunnitelma jossa linjataan valvonnan painopisteet paikkojen ja ajan suhteen, resursointi ja viranomaisyhteistyö. Osakaskuntien yhdistämistarpeet alueella voi olla myös oma aihealueensa.