Etusivu
Choose language

Keskusliitto Kalastus Kaikkea kalasta Kalastuksenvalvonta Kalastusalueet Osakaskunnat Kaupallinen kalastus Tuotteet

Kalatalouden Keskusliitto
Malmin kauppatie 26
00700 Helsinki
Puhelin (09) 6844 590
Fax (09) 6844 5959
Email kalastus@ahven.net
 
Etusivu
Extranet
 
Vuosi: 2007 | 2008 | 2009 | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018

Tammikuu
Helmikuu
Maaliskuu
Huhtikuu
Toukokuu
Kesäkuu
Heinäkuu
Elokuu
Syyskuu
Lokakuu

05.10. Silakat valtaavat Stadin – silakkamarkkinat alkavat sunnuntaina
05.10. Strömmingarna intar Helsingfors - strömmingsmarknaden börjar på söndag
02.10. Kuhan pyyntimitan nosto vaikeuttaa elinkeinokalataloutta entisestään
02.10. Höjningen av gösens minimimått försvårar yrkesfisket ytterligare


Silakat valtaavat Stadin – silakkamarkkinat alkavat sunnuntaina

Silakka ja kilohaili ovat perinteistä lähiruokaa, joka myydään silakkamarkkinoilla suoraan kuluttajalle. Silakkamarkkinat ovat itse valmistetun, terveellisen ja maukkaan lähiruuan markkinapaikka.

Kalastajien alukset ja myyntikojut valtaavat Helsingin Kauppatorin, kun vuodesta 1743 järjestetyt Stadin Silakkamarkkinat alkavat sunnuntaiaamuna 7.10. ja jatkuvat lauantaihin 13.10. saakka. Markkinoille on tulossa 30 kalastajaa, joista 15 on paikalla omalla veneellä. Avajaispäivän lopulla palkitaan Vuoden maustekala ja Vuoden silakkayllätys. Palkittuja tuotteita on perinteisesti jonotettu kunnes ne loppuvat.

Puhdas ekoteko

Vielä 1980-luvun alussa suomalaiset söivät silakkaa yli 30 miljoonaa kiloa vuodessa. Nykyinen kulutus on enää kymmenesosa siitä, 3,5-4 miljoonaa kiloa. - Nyt on korkea aika muuttaa trendiä, ja alkaa käyttää enemmän terveellistä lähikalaa, sanoo toiminnanjohtaja Vesa Karttunen Kalatalouden Keskusliitosta. – Tuoreet tutkimustulokset osoittavat, että silakan dioksiinien ja PCB-yhdisteiden pitoisuudet ovat pienentyneet alle puoleen 2000-luvulla ja ovat selvästi EU:n asettamia enimmäispitoisuuksia pienemmät.

Silakan syönti on myös ekoteko, sillä kalansaaliin mukana merestä poistuu merkittävä määrä ravinteita, jatkaa Karttunen. Silakan- ja kilohailisaaliiden mukana poistuu vuosittain satoja tonneja fosforia Itämerestä.

Löydät meidät ohjelmateltasta

Kalatalouden Keskusliitto on mukana Keisarinluodonlaiturin isossa ohjelmateltassa. Teltalla voi muun muassa tutustua akvaariossa uiviin Itämeren kaloihin ja kysyä meiltä niin kaloista kuin kalastuksesta. Stadin Silakkamarkkinoiden koko ohjelma löytyy sivuilta: https://stadinsilakkamarkkinat.fi/

Kysy lisää Kalatalouden Keskusliitosta:
tiedottaja Tapio Gustafsson, puh 09 6844 5914
juristi Jenny Fredrikson, puh 0400 234 780 (paikalla sunnuntaina)
iktyonomi Niina Tuuri puh 040 5553 753 (paikalla sunnuntaina)

Sivun alkuun


Strömmingarna intar Helsingfors - strömmingsmarknaden börjar på söndag

Strömming och vassbuk är traditionell närmat som på strömmingsmarknaden säljs direkt från fiskare till konsument. Strömmingsmarknaden är marknadsplats för hälsosam, smaklig och för hand tillredd närmat.

Fiskarnas båtar och försäljningsstånd fyller igen Helsingfors salutorg. Strömmingsmarknaden, som ordnats sedan år 1743 inleds på söndag morgon den 7.10 och avslutas därpå följande lördag, den 13.10. Till marknaden har 30 fiskare anmält sig, varav 15 är på plats med egen båt. Under öppningsdagen koras vinnarna i tävlingen Årets kryddfisk och Årets strömmingsöverraskning. De prisbelönta produkterna säljs vanligtvis snabbt slut.

Ren miljögärning

I början på 1980-talet åt finländarna ännu 30 miljoner kilo strömming per år. Den nuvarande konsumtionen är bara en tiondel av det, 3,5–4 miljoner kilo. – Det är hög tid att vi bryter den här trenden och börjar använda mer hälsosam närfisk, säger verksamhetsledare Vesa Karttunen på Centralförbundet för Fiskerihushållning. – Senaste forskningsresultat visar att halterna av dioxin och PCB-föreningar i strömming har halverats under 2000-talet och de ligger nu klart under EU:s gränsvärden.

Att äta strömming är också en verklig miljögärning, för med fiskfångsterna tas det upp en stor mängd näringsämnen från havet, fortsätter Karttunen. Med strömmings- och vassbuksfångsterna avlägsnas årligen hundratals ton fosfor från havet.

Du hittar oss i programtältet

Centralförbundet för Fiskerihushållning är med på marknaden i det stora programtältet på Kejsargrundskajen. I tältet kan man bland annat bekanta sig med inhemska fiskar i akvarium och få svar på frågor om fiskar och fiske. Hela Strömmingsmarknadens program hittar du på nätet på https://stadinsilakkamarkkinat.fi/se

Tilläggsuppgifter från oss på Centralförbundet för Fiskerihushållning:
informatör Tapio Gustafsson, tel 09 6844 5914
jurist Jenny Fredrikson, tel 0400 234 780 (på plats på söndag)
iktyonom Niina Tuuri, tel 040 5553 753 (på plats på söndag)

Sivun alkuun


Kuhan pyyntimitan nosto vaikeuttaa elinkeinokalataloutta entisestään

Maa- ja metsätalousministeriö on tänään vahvistanut, että päätoimisten kaupallisten kalastajien kuhan pyyntimitta nousee ensi vuoden alusta Saaristomerellä ja Pohjanlahdella 40 senttimetriin ja Suomenlahdella ja sisävesillä 42 senttimetriin. Kalastuselinkeinon toivomaa jatkoa vuoden 2016 alussa voimaan tulleelle siirtymäajalle ei saatu.

Vapaa-ajankalastuksessa siirryttiin kuhan 42 senttimetrin pyyntimittaan vuonna 2016. Päätoimiset kaupalliset kalastajat saivat tuolloin sovitun siirtymävaiheen ajan ottaa saaliiksi pienempää kuhaa kuin vapaa-ajankalastajat. Siirtymäajan toivottiin antavan aikaa kuhien koon kasvamiselle niin, ettei sääntely aiheuttaisi saaliskuoppaa elinkeinokalastukselle. Kuhat eivät kuitenkaan kasvaneet odotetulla tavalla, joten elinkeino toivoi poikkeukselle jatkoa, kertoo toiminnanjohtaja Vesa Karttunen Kalatalouden Keskusliitosta.

Maa- ja metsätalousministeriö vahvisti tänään, ettei se aio pidentää siirtymäaikaa. Päätoimisten kaupallisten kalastajien soveltama kuhan pyyntimitta nousee ensi vuoden alusta Saaristomerellä ja Pohjanlahdella 40 senttimetriin ja Suomenlahdella ja sisävesillä 42 senttimetriin.

Tämä on kova isku rannikon kaupalliselle kalastukselle. Kalastajien joutuessa käyttämään nykyistä harvempia verkkoja, uivat jatkossa kuhien lisäksi myös ahvenet verkkojen läpi. Kuha, ahven ja siika ovat rannikkokalastuksen tärkeimpiä saalislajeja. Voidaankin kysyä, mistä kala saadaan jatkossa kaupan tiskille ja kuluttajan ruokapöytään?

– Rannikkokalastajat eivät voi jatkaa, jos tärkeimpien saaliskalojen pyynti keskeytyy pariksi vuodeksi. Ministeriön ehdottama määräaikainen tukijärjestelmä saalismenetysten korvaamiseksi on toki positiivinen asia, mutta kyllä jokainen kalastaja mieluiten kalastaisi leipänsä, Karttunen jatkaa.

Alueellinen säätely on jatkossa avainasemassa

Kuhakantoja pitää pyrkiä vahvistamaan siten, että kalastuselinkeinon jatkuvuutta ei vaaranneta. Hyviä keinoja ovat esimerkiksi kutuaikainen rauhoitus ja kutualueiden suojelu. Lisäksi kookkaita lisääntymisen kannalta erityisen arvokkaita yksilöitä voidaan suojella säätämällä ylämitta, jonka ylittävät kalat vapautettaisiin.

– Kuhakannoissa on suurta vaihtelua, joten yhtenäisiä rajoituksia on vaikea sovittaa koko Suomeen. Kuhankalastuksen säätely on parasta ratkaista alueellisesti. Kuhan pyyntimittoja ja mahdollisia rauhoitusaikoja ja -alueita tulee ministeriön viestin mukaisesti tarkastella kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmissa, toteaa kalastusbiologi Malin Lönnroth Kalatalouden Keskusliitosta.

Kaupallinen kalastus taistelee monien haasteiden kanssa. Kasvavat hylje- ja merimetsokannat verottavat kalansaaliita. Rannikkokalastuksen kriisi on otettava tosissaan ja huolehdittava, ettei kotimainen kalastus kuole.

Lisätietoja kuhan kalastuksesta ja sen säätelystä Kalatalouden Keskusliitosta:
toiminnanjohtaja Vesa Karttunen, puh. 050 3850 875
kalastusbiologi Malin Lönnroth, puh. 040 5960 808

Sivun alkuun


Höjningen av gösens minimimått försvårar yrkesfisket ytterligare

Jord- och skogsbruksministeriet har idag slått fast att minimimåttet för gös höjs för heltidssysselsatta kommersiella fiskare i början av nästa år. På Skärgårdshavet och Bottniska viken höjs minimimåttet till 40 centimeter och på Finska viken och i insjöarna till 42 centimeter. Fiskerinäringens önskemål på att övergångstiden som varit i kraft sedan början av 2016 skulle ha förlängts hörsammades inte.

I fritidsfisket övergick man till ett 42 centimeters minimimått för gös år 2016. Heltidssysselsatta kommersiella fiskare fick då under en överenskommen övergångstid fortsätta ta mindre gösar som fångst. Förhoppningen var att gösarna under den två-åriga övergångstiden skulle växa till sig så att det kommersiella fisket inte skulle lida av det höjda fångstmåttet. Gösarna har ändå inte vuxit till sig på förväntat sätt och fiskerinäringen har önskat en förlängning av övergångsperioden, berättar verksamhetsledare Vesa Karttunen på Centralförbundet för Fiskerihushållning.

Jord- och skogsbruksministeriet har idag meddelat att de inte tänker förlänga övergångsperioden. Gösens minimimått höjs således för heltidssysselsatta kommersiella fiskare till 40 centimeter på Skärgårdshavet och i Bottniska viken och till 42 centimeter på Finska viken och i insjöarna.

Det här är ett hårt slag mot det kustnära yrkesfisket. Då fiskarna hamnar använda glesare nät, är det inte bara gösarna utan också abborrarna som simmar igenom näten. Gös, abborre och sik är det kustnära yrkesfiskets viktigaste fångstarter. Man kan fråga sig varifrån fisken i framtiden ska komma till butikernas fiskdiskar och konsumentens matbord.

-Yrkesfiskarna kan inte fortsätta i sitt yrke, om man hamnar göra uppehåll i fångsten av de viktigaste arterna under några år. Ministeriets förslag på ett tillfälligt stödsystem för att kompensera fångstbortfallet är såklart en positiv sak, men visst vill varje fiskare hellre fiska för sitt levebröd, fortsätter Karttunen.

Regional reglering är i nyckelställning i fortsättningen

Gösbestånden bör förstärkas på ett sådant sätt att näringens framtid inte äventyras. Lämpliga metoder vore till exempel att freda gösen under dess lektid och att skydda kända lekområden. Stora fiskar som är särskilt värdefulla ur fortplantningssynvinkel kan besparas genom att införa ett övre fångstmått. Fiskar som överstiger måttet skulle då alltid släppas tillbaka.

– Eftersom variationen i gösbestånden är stora är det svårt att tillämpa enhetliga regler i hela Finland. Det är bäst att lösa gösregleringen på regional nivå. Gösens fångstmått och eventuella fredningstider och -områden ska enligt anvisningar från ministeriet tas upp i fiskeriområdenas nyttjande- och vårdplaner, konstaterar fiskeribiolog Malin Lönnroth från Centralförbundet för Fiskerihushållning.

Det kommersiella fisket kämpar med många utmaningar. De växande säl- och skarvbestånden tar sin del av fångsterna. Det kustnära fiskets kris måste tas på allvar och man bör se till att det inhemska fisket inte dör ut.

Tilläggsuppgifter om gösfiske och gösfiskereglering från Centralförbundet för Fiskerihushållning:
verksamhetsledare Vesa Karttunen, tel. 050 3850 875
fiskeribiolog Malin Lönnroth, tel. 040 5960 808

Sivun alkuun


24.09. Pääosa ankeriaanpoikasista istutetaan vaellusyhteyden omaaviin vesiin
13.09. Kalastuskielto ei ankeriasta pelasta
03.09. Vesangan koskireitin kunnostus alkaa


Pääosa ankeriaanpoikasista istutetaan vaellusyhteyden omaaviin vesiin

Kalatalouden Keskusliitto tuo Englannista pyydettyjä ankeriaita Suomeen. WWF väite ankeriaiden istuttamisesta suurelta osin sisävesiin ja vaellusesteiden taakse on virheellinen.

WWF kertoi tiedotteessaan, että Suomeen tuodut ankeriaanpoikaset istutetaan pääosin sisävesiin, jolloin niiden vaellusyhteydet ovat poikki jokien patoamisen vuoksi. Väite on virheellinen. Kalatalouden Keskusliiton istutustilastojen mukaan tänä vuonna noin 65 % Suomeen istutetuista ankeriaista vapautetaan vesiin joista ankeriailla on suora vaellusyhteys tai kuten Vesijärven tapauksessa kalat pyydetään tutkimustarkoituksessa ja kuljetetaan edelleen mereen. Viime vuosina istutuksia on suunnattu yhä kasvavassa määrin vesistöihin, joista ankeriailla on vapaa pääsy merivaellukselle. Tämä kehitys tulee jatkumaan myös tulevaisuudessa, kertoo toiminnanjohtaja Vesa Karttunen Kalatalouden Keskusliitosta.

Ankerias on hyvin sopeutuvainen elinympäristön suhteen ja oikein toteutetut istutukset antavat erinomaisia tuloksia. Suomalaiset ankeriaat ovat Luonnonvarakeskuksen tutkimusten mukaan eurooppalaisittain suurikokoisia lähtiessään pitkälle vaellukselleen. Suomalaiset vaellusankeriaat painavat 1,5–2 kiloa ja Länsi-Euroopan vaeltajat vain muutaman sata grammaa. Suuresta koosta on todennäköisesti hyötyä pitkällä vaelluksella.

Lisätietoja:
toiminnanjohtaja Vesa Karttunen, puh 050 3850 875
tiedottaja Tapio Gustafsson puh. 044 2866 701

Sivun alkuun


Kalastuskielto ei ankeriasta pelasta

EU päätti viime vuonna, että jäsenvaltioiden täytyy kieltää ankeriaan kaupallinen kalastus vähintään kolmeksi kuukaudeksi. Maa- ja metsätalousministeriö ehdottaa nyt, että Suomi kansallisesti venyttää rauhoitusajan neljään kuukauteen. Kalastuskielto laajennettaisiin lisäksi koskemaan sisävesiä ja myös vapaa-ajan kalastusta. Ankerias olisi ehdotuksen mukaan kokonaan rauhoitettu Suomessa 1.10.-31.1. joten kalastuskielto astuisi voimaan jo parin viikon päästä.

Suomessa ankeriaan esiintyminen on nykyisin istutusten varassa. Istutukset tuottavat hyvin, Itämeren rannikko ja osa sisävesistämme on todettu ankeriaalle hyväksi kasvuympäristöksi. Suomesta lähtevät vaellusankeriaat ovat kookkaita verrattuna etelämpää lähteviin ankeriaisiin ja ne selviytyvät tästä johtuen todennäköisesti paremmin vaelluksesta Sargassomerelle.

Ankeriaaseen kohdennettu kalastus on Suomessa vähäistä. Suomessa parhaimmillaan jopa 70 % istutetuista ankeriaista selviää vaellukselle, Keski-Euroopassa vastaava luku on vain muutama prosentti. EU:n ankeriasasetuksen tavoite, jonka mukaan 40 % ankeriaista tulee päästä vaellukselle, täyttyy Suomen osalta hyvin.

Istutuksista noin 60 % tehdään tällä hetkellä rannikolle ja sisävesille, joista on vapaa vaellusyhteys mereen. Kalastuksella on hyvin marginaalinen vaikutus vaellukselle lähtevien ankeriaiden määrään. Suomessa istutukset tehdään suurimmaksi osaksi vesienomistajien rahoituksella, joten kalastuksen kieltäminen voi vähentää omistajien halukkuutta rahoittaa istutuksia. Kalatalouden Keskusliitto katsoo, että kalastuksen kieltämisen sijaan olisi tärkeämpää turvata sisävesiin istutettujen ankeriaiden vaellusyhteys merelle. Tämä koskee niin Suomea kuin koko Eurooppaa. Viime vuosina on myös käynyt ilmi, että lasiankeriaiden salakuljetus Etelä-Euroopasta Aasiaan on laaja ongelma. EU:n ja sen jäsenmaiden tulisi kohdentaa suojelu todellisiin ongelmiin.

Ankerias kutee Atlantin Sargassomeressä. Poikaset nousevat kuoriuduttuaan pintavesiin ja aloittavat kulkeutumisen merivirtojen mukana Atlantin yli. Saavuttuaan Euroopan rannikolle ne muuttavat muotoaan ja nousevat lasiankeriaina Euroopan länsirannikon jokisuihin. Itämeren jokiin nousevat yksilöt ovat jo hieman vanhempia kasvu- eli kelta-ankeriaita. Euroopan ankeriaat ovat kaikki samaa kantaa.

Lisätietoja:
Toiminnanjohtaja Vesa Karttunen, Kalatalouden Keskusliitto, puh 050 3850 875
Kalastusbiologi Malin Lönnroth, Kalatalouden Keskusliitto, puh (09) 6844 5922

Sivun alkuun


Vesangan koskireitin kunnostus alkaa

Päijänteeseen laskevan Vesangan koskireitin kunnostukset alkavat tällä viikolla. Aiemmin uittoreittinä palvelleeseen jokiuomaan kunnostetaan taimenelle sopivia lisääntymisalueita.

Vesangan reitti virtaa Jyväskylän ja Muuramen kunnan alueella Musta-, Neula- Vispilän- ja Myllyjoen nimillä Vähä-Vesankajärvestä Muuratjärveen. Kunnostuksia tehdään yhteensä 12 kohteella ja noin 3 km matkalla, kertoo Keski-Suomen Kalatalouskeskuksen kalastusbiologi Matti Havumäki. 16 km pituinen jokireitti on aiemmin palvellut uittoreittinä ja koskia on perattu myös vesilaitosten ja maankuivatuksen takia. Taimenen vaellus reitillä on katkennut muun muassa Kuusijärven säännöstelypatoon, mutta myös muihin osin jo hävinneisiin rakennelmiin vesistössä. Kuusijärven padon vaellusesteen poistaminen toteutetaan myöhemmin omana hankkeena, jolloin vaellusyhteys Päijänteestä koskireitille paranee.

Pohjois-Päijänteen kalastusalueen hankkeessa palautetaan uoman luonnontilaisia ominaisuuksia. Uomaan muun muassa lisätään kiveä ja pengerryksiä puretaan, jolloin uoman vesittyminen ja monimuotoisuus paranevat. Virta-alueita sorastetaan taimenille sopiviksi kutupohjiksi ja vaellusyhteyttä koko uoman matkalla parannetaan, kuvailee kalastusalueen isännöitsijä Timo Meronen.

Uomakunnostukset alkavat kaivinkoneen avulla tällä viikolla ja ne jatkuvat koko syksyn ajan. Hankkeen kustannusarvio on noin 135 000 euroa. Kunnostushanketta rahoittavat ELY-keskus, Metsähallitus, Jyväskylän kaupunki, Muuramen kunta, Muuramen osakaskunta ja Pohjois-Päijänteen kalastusalue. Työt toteuttaa Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry.

Keski-Suomen ELY-keskuksen tiedote kunnostushankkeesta vuodelta 2016: http://www.ely-keskus.fi/web/ely/-/paijanne-vesanka-koskireitin-kunnostus-etenee-keski-suomen-ely-keskus-

Lisätietoja:
Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry. kalastusbiologi Matti Havumäki Puh. 040 1626 400
Pohjois-Päijänteen kalastusalue isännöitsijä Timo Meronen Puh. 0400 735 286

Sivun alkuun


31.08. Silakan kalastuksen vakuutusturva palautettava
31.08. Strömmingsfiskets försäkringsskydd måste återställas
20.08. Ankeriaanpoikaset lentävät Suomeen huomenna
20.08. Engelska ålar flygs till Finland imorgon


Silakan kalastuksen vakuutusturva palautettava

Ennätysmäisen sinileväkesän jälkeen on vaadittu toimenpiteitä ravinteiden vähentämiseksi Itämerestä. Suomalaiset ammattikalastajat poistavat Itämerestä yli 600 tonnia fosforia vuodessa. Valtiovalta vaikeuttaa kuitenkin kalastuksen harjoittamista, kun troolipyydysten vakuutusturva poistettiin tämän vuoden alussa.

Suomalaiset ammattikalastajat poistavat Itämerestä vuodessa noin neljäsosan Suomen aiheuttamasta fosforikuormituksesta. Lähes kaikki tämä fosfori poistuu silakan ja kilohailin troolikalastuksessa. Itämeren kalan syöminen on siis ympäristöteko.

Jotta silakkaa ja muuta Itämeren kalaa on tarjolla, tarvitaan kalastajia. Valtiovalta vaikeuttaa kuitenkin kalastuksen harjoittamista monin tavoin. Troolipyydysten vakuutusturva poistettiin kokonaan tämän vuoden alussa ja valtion osuutta kalastusvakuutuksen korvauksissa vähennettiin osana Sipilän hallituksen säästöjä. Kalastusvakuutuslain kokonaisuudistuksen yhteydessä vuonna 2014 kokonaispituudeltaan yli 12 metrin pituiset kalastusalukset poistettiin vakuutustuen piiristä. Vakuutuksenantajien toimenpiteet kuten vakuutusmaksujen nostaminen ja vahinkojen omavastuuosuuden nostaminen eivät riitä kompensoimaan menetettyä rahoitusosuutta ja turvaamaan järjestelmän jatkuvuutta.

Rannikkokalastus on suurissa vaikeuksissa, mihin vaikuttaa myös voimakkaasti kasvaneet hylje ja merimetsokannat sekä ilmastonmuutoksen johdosta lisääntyneet tuulipäivät. Hylkeiden ja merimetsojen aiheuttamista vahingoista on mahdollista saada korvauksia. Saadakseen näitä korvauksia kalastajan pitää saada kalastustuloja vähintään 10 000 euroa vuodessa. Monet kalastajat jäävät ilman korvauksia, koska he eivät pysty enää saavuttamaan tätä tulorajaa. Kalastusvakuutuksen loppuessa kalastajat eivät saa sieltäkään korvauksia hylkeiden, merimetsojen tai myrskyjen rikkomista pyydyksistä.

Kalastusvakuutusyhdistykset vaativat, että kalastusvakuutuksen kohdistuneet säästöt perutaan ja troolipyydykset palautetaan vakuutusturvan piiriin. Tämä olisi valtiovallalta konkreettinen toimenpide Itämeren hyväksi.

Lisätietoja:
Etelä-Suomen Kalastusvakuutusyhdistys Toimitusjohtaja Teemu Tast puh. 0500-253261
Nylands Fiskeriförsäkringsförening Toimitusjohtaja Mika Kiuru puh. 044-3123301
Åbolands Fiskeriförsäkringsförening Toimitusjohtaja Kaj Mattsson puh. 0400-573474
Satakunnan Kalastusvakuutusyhdistys Toimitusjohtaja Timo Saarinen puh. 0400- 525323
Österbottens Fiskeriförsäkringsförening – Pohjanmaan Kalastusvakuutusyhdistys Toimitusjohtaja Leif Kaarto puh. 0500-262001

Valtion tukema kalastusvakuutusjärjestelmä luotiin jo 1920-luvulla, koska kaupalliset vakuutusyhtiöt eivät vakuuttaneet kalastusvälineitä ja aluksia. Euroopan unioni on hyväksynyt valtion tukeman kalastusvakuutuksen Suomen ankaran ilmaston ja rikkonaisen rannikon vuoksi. Tällä hetkellä kalastusvakuutus on Suomessa ainoa kansallinen kalastuksen tukimuoto.

Sivun alkuun


Strömmingsfiskets försäkringsskydd måste återställas

Efter en rekordrik algsommar har det krävts åtgärder för att minska närsalterna i Östersjön. De finska yrkesfiskarna avlägsnar årligen över 600 ton fosfor från Östersjön. Staten försvårar dock utövandet av fiske, då trålredskapens försäkringsskydd togs bort i början av detta år.

De finska yrkesfiskarna avlägsnar årligen en fjärdedel av Finlands fosforbelastning till Östersjön. Nästan all denna fosfor avlägsnas genom trålfiske av strömming och vassbuk. Att äta fisk från Östersjön är således en miljögärning.

För att ha tillgång till strömming och annan Östersjöfisk behövs fiskare. Staten försvårar dock utövandet av fiske på många sätt. Trålredskapens försäkringsskydd drogs helt bort i början av detta år och statens andelar i ersättningar minskades som en del av regeringen Sipiläs sparåtgärder. I samband med helhetsförnyandet av fiskeriförsäkringslagen år 2014 avlägsnades helt försäkringsstödet för fiskefartyg över 12 meter. Försäkringsgivarnas åtgärder som förhöjning av försäkringspremier och självriskandelar vid skador räcker inte till för att kompensera den förlorade finansieringen och därmed trygga systemets fortsättning.

Kustfisket har stora problem, och påverkas också av de kraftigt ökade säl- och skarvpopulationerna samt ökade antal vinddagar vilket beror på klimatförändringen. För skador förorsakade av sälar och skarvar kan man få stöd. Men för att få dessa stöd måste fiskaren uppnå en fiskeinkomst på åtminstone 10 000 euro per år. Fler fiskare blir nu helt utan detta stöd, då de inte längre lyckas nå upp till denna inkomstgräns. Om fiskeriförsäkringsverksamheten läggs ner får fiskarna inte heller längre ersättningar för skador på förstörda fiskeredskap förorsakade av sälar, skarvar eller stormar.

Fiskeriförsäkringsföreningarna kräver att de sparåtgärder som riktats mot fiskeriförsäkringen ska återtas och att trålredskapen igen tas med i försäkringsskyddet. Detta skulle vara en konkret åtgärd av staten till fördel för Östersjön.

Tilläggsuppgifter:
Etelä-Suomen Kalastusvakuutusyhdistys Verkställande direktör Teemu Tast tel. 0500-253261
Nylands Fiskeriförsäkringsförening Verkställande direktör Mika Kiuru tel. 044-3123301
Åbolands Fiskeriförsäkringsförening Verkställande direktör Kaj Mattsson tel. 0400-573474
Satakunnan Kalastusvakuutusyhdistys Verkställande direktör Timo Saarinen tel. 0400- 525323
Österbottens Fiskeriförsäkringsförening – Pohjanmaan Kalastusvakuutusyhdistys Verkställande direktör Leif Kaarto tel. 0500-262001

Det av staten stödda fiskeriförsäkringssystemet skapades redan på 1920-talet för att kommersiella försäkringsbolag inte försäkrade fiskeredskap och -fartyg. Den Europeiska unionen har godkänt den av staten stödda fiskeriförsäkringen för Finlands svåra klimat och en kust med mycket grynnor. För tillfället är fiskeriförsäkringen den enda nationella stödformen för fisket i Finland.

Sivun alkuun


Ankeriaanpoikaset lentävät Suomeen huomenna

Kalatalouden Keskusliitto tuo Englannista pyydettyjä ankeriaita Suomeen. Tänä vuonna Suomen vesiin istutetaan 81 500 ankeriaanpoikasta. Istutuksilla tuetaan Suomen ankeriaskantaa.

Ankerias (Anguilla anguilla) on vaelluskala, jota esiintyy merialueellamme ja sisävesissä, mutta joka lisääntyy Sargassomerellä Atlantilla. Euroopan ankeriaskannat ovat vähentyneet rajusti. Ankeriaanpoikasia ei kannan romahduksen myötä enää saavu entisajan tapaan Suomen rannikolle. Ankeriaat eivät myöskään pääse nousemaan syönnösalueilleen järviin jokien patoamisen vuoksi. Suomella on muiden EU-maiden tapaan kansallinen ankeriaanhoitosuunnitelma. Nyt tehtävillä istutuksilla tuetaan Suomen ja Itämeren ankeriaskantaa.

Isossa EU-hankkeessa tutkittiin muutama vuosi sitten ankeriaan vaellusta Sargassomerelle satelliittimerkintöjen avulla. Tutkimus osoitti, että istutetut ankeriaat löytävät tiensä takaisin Sargassomerelle kutemaan yhtä hyvin kuin luonnonkalat.

Suomalaiset vaellusankeriaat ovat suuria ja lihavia

Ankerias on hyvin sopeutuvainen elinympäristön suhteen ja oikein toteutetut istutukset antavat erinomaisia tuloksia. Tämän vuoden ankeriaat ovat pyydetty Severnjoessa Englannissa ja pidetty karanteenissa Ruotsissa. Ne ovat noin 10 senttimetrin pituisia ja noin gramman painoisia.

Ankeriaat voivat elää vesissämme jopa 40 vuotta ennen kuin saavuttavat sukukypsyyden ja aloittavat 6 000 kilometrin mittaisen vaelluksen Sargassomerelle. Suomalaiset ankeriaat ovat eurooppalaisittain suurikokoisia lähtiessään pitkälle vaellukselleen. Suomalaiset vaellusankeriaat painavat 1,5–2 kiloa ja Länsi-Euroopan vaeltajat vain muutaman sata grammaa. Suuresta koosta on todennäköisesti hyötyä pitkällä vaelluksella.

Ankeriaat saapuvat lentorahtina Helsinki-Vantaalle tiistaina 21.8. kello 15.50 laskeutuvalla Finnairin lennolla AY 954 Kööpenhaminasta. Noin tunnin kestävän rahdin purkamisen jälkeen ne lähtevät välittömästi automatkalle eri puolilla Suomea sijaitseviin vesistöihin.

Media on tervetullut seuraamaan ankeriaiden matkaa lentokentältä istutuspaikalle. Helsinki-Vantaalle saapuvia median edustajia pyydetään ilmoittautumaan etukäteen tiedottaja Tapio Gustafssonille (tapio.gustafsson@ahven.net tai puh. 044 2866 701).

Lisätietoja ankeriaan tuonnista ja istutuksista Kalatalouden Keskusliitosta:
tiedottaja Tapio Gustafsson puh. 044 2866 701
kalastusbiologi Malin Lönnroth, puh 040 596 0808

Alueelliset ankeriaanpoikasten istutusmäärät ja yhteyshenkilöt:
Nylands Fiskarförbund – 2500 kpl – Joan Granqvist puh. 040 354 2317
Uudenmaan Kalatalousyhteisöjen Liitto – 18000 kpl – Aki Laitila puh. 0400 460 879
Hämeen Kalatalouskeskus – 16500 kpl – Petri Mäkinen puh. 040 545 3063
Päijät-Hämeen Kalatalouskeskus – 16500 kpl – Joonas Rajala puh. 045 171 5544
Etelä-Suomen Merikalastajien Liitto – 7500 kpl –Teemu Tast puh. 0500 253 261
Varsinais-Suomen ELY-keskus Vaasa – 10000 kpl – Kyösti Nousiainen puh. 050 312 8611
Varsinais-Suomen ELY-keskus Kouvola – 10500 kpl – Timo Koskenala puh. 040 717 1294

Sivun alkuun


Engelska ålar flygs till Finland imorgon

Centralförbundet för Fiskerihushållning importerar ål från England. I år utplanteras det 81 500 ålyngel i Finland. Med utsättningarna stöder man ålbeståndet i Finland.

Ålen (Anguilla anguilla) är en vandringsfisk som förekommer både utmed våra kuster och i inlandet men som endast fortplantar sig i Sargassohavet i Atlanten. Ålbestånden i Europa har minskat kraftigt. I och med att ålbeståndet minskat kommer det inte längre lika mycket ål till finska vatten. Ålen kommer inte heller åt att stiga upp till sina födoområden i sjöarna i och med att vattendragen är uppdämda. Finland har liksom de övriga EU-länderna en ålförvaltningsplan. De utsättningar som nu görs stöder Finlands och Östersjöns ålbestånd.

I ett stort EU-projekt undersökte man för några år sedan ålarna vandring till Sargassohavet med hjälp av satellitmärkningar. Forskningen visade att utplanterade ålar hittar tillbaka till Sargassohavet lika bra som vild ål.

De finska ålarna är stora och feta

Ålen är en mycket anpassningsbar fisk vad kommer till dess livsmiljö och välgjorda utsättningar ger goda resultat. Årets ålar kommer från floden Severn i England och de har hållits i karantän i Sverige. De är cirka 10 cm långa och väger cirka 1 gram.

Ålen lever till och med 40 år i våra vatten, innan den blir könsmogen och inleder sin 6 000 km långa vandring till Sargassohavet. De finska ålarna är i europeisk jämförelse verkligt stora då de inleder sin långa vandring. De finska vandringsålarna väger 1,5–2 kilo medan motsvarande vikt för de västeuropeiska vandringsålarna endast är några hundra gram. En högre vikt är antagligen en fördel på den långa vandringen.

Ålarna anländer med flygfrakt till Helsingfors-Vanda flygfält tisdagen den 21.8 klockan 15.50 med Finnairs flyg AY 954 från Köpenhamn. Det tar cirka en timme att checka ut dem, och efter det fortsätter ålarna omedelbart färden med bil till utsättningsvatten runt om i Finland.

Media är välkommen att följa med ålarnas färd från flygfältet till utsättningsställena. Mediarepresentanter som önskar komma till flygfältet ombeds anmäla sig till informatör Tapio Gustafsson (tapio.gustafsson@ahven.net eller tel. 044 2866 701).

Tilläggsinformation om ålimport och utsättningar från Centralförbundet för Fiskerihushållning:
fiskeribiolog Malin Lönnroth, tel. 040 596 0808
informatör Tapio Gustafsson tel. 044 2866 701

Regionala utsättningsmängder och kontaktpersoner: Nylands Fiskarförbund – 2500 st – Joan Granqvist tel. 040 354 2317
Uudenmaan Kalatalousyhteisöjen Liitto – 18000 st – Aki Laitila tel. 0400 460 879
Hämeen Kalatalouskeskus – 16500 st – Petri Mäkinen tel. 040 545 3063
Päijät-Hämeen Kalatalouskeskus – 16500 st – Joonas Rajala tel. 045 171 5544
Södra Finlands Havsfiskarförbund – 7500 st –Teemu Tast tel. 0500 253 261
Varsinais-Suomen ELY-keskus Vaasa – 10000 st – Kyösti Nousiainen tel. 050 312 8611
Varsinais-Suomen ELY-keskus Kouvola – 10500 st – Timo Koskenala tel. 040 717 1294

Sivun alkuun


14.06. Kalastuksenvalvojat vesillä – hoida kalastusluvat kuntoon!
14.06. Högsäsong för fiskeövervakarna – fixa fisketillstånden i skick!
07.06. Kalastaja – merkitse pyydyksesi oikein
07.06. Fiskare – Märk dina redskap rätt!
07.06. L-S Kalatalouskeskus ry ja Satakunnan kalatalouskeskus selvittävät yhdistymistä


Kalastuksenvalvojat vesillä – hoida kalastusluvat kuntoon!

Kesäkalastajan on hyvä muistaa hankkia kalastuslupa ennen kalaan lähtemistä, muistuttaa Kalatalouden Keskusliitto. Lupa taskussa kalastus on rennompaa ja ennen kaikkea voi välttää nolon tilanteen kalastuksenvalvojan osuessa paikalle.

Kaikkien 18–64-vuotiaiden muuta kalastusta kuin pilkintää, mato-ongintaa tai silakan litkausta harjoittavien tulee maksaa kalastonhoitomaksu, muistuttaa tiedottaja Tapio Gustafsson Kalatalouden Keskusliitosta. Kalastonhoitomaksun maksettuaan voi kalastaa yhdellä vavalla lähes koko maassa. Useammalla vavalla kalastukseen, pyydyskalastukseen ja muuhun kalastukseen sekä ravustukseen tarvitaan lisäksi aina vesialueen omistajan myöntämä kalastuslupa.

Kalastonhoitomaksu ei oikeuta kalastamaan Ahvenanmaalla, vaelluskalavesistöjen koski- ja virta-alueilla tai ELY-keskusten määräämillä kieltoalueilla. Kalastuskieltoalueet löydät osoitteesta Kalastusrajoitus.fi .

Kalastonhoitomaksun voi hankkia osoitteesta Eraluvat.fi, Metsähallituksen palvelunumerosta 020 69 2424, Metsähallituksen luontokeskuksesta tai R-kioskilta.

Kalastuksenvalvojat ovat liikkeellä

Kalastuslupa ja kalastonhoitomaksun kuitti tulee olla aina mukana kalastettaessa. Ikään perustuvan kalastusoikeuden todistamiseksi on pidettävä mukana henkilöllisyystodistus.

Kalatalouden Keskusliitto on kouluttanut yli 3 300 ELY-keskuksen kalastuksenvalvojankokeen läpäissyttä kalastuksenvalvojaa. Liiton tiedottajan Tapio Gustafssonin mukaan kalastusalueet ovat lisänneet kalastuksenvalvontaa ja se tulee näkymään vesillä tänä kesänä.

Kalastuksenvalvoja tarkistaa, että luvat ovat kunnossa ja että kaikki noudattavat kalastukseen liittyviä sääntöjä. Kalojen rauhoitukset ja pyyntimitat on syytä ottaa selville ennen kalaretkeä. Kalastuksenvalvoja on myös kesäkalastajan tärkeä tiedonlähde, jolta voi kysyä vinkkejä esimerkiksi hyvistä kalapaikoista.

Kalatalouden Keskusliitto on yhdessä Kalastajan Kanavan kanssa tehnyt kaksiosaisen videosarjan Ainutlaatuisten kalavesiemme valvojat, joka kertoo kalastuksenvalvojien työstä ja koulutuksesta Suomessa.

1. osa: https://youtu.be/BtpvL3Zf5ok

2. osa: https://youtu.be/aqGkHLdwPZA

Lisätietoa kalastusluvista ja kalastuksenvalvonnasta:
Tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5914
Järjestöjohtaja Risto Vesa, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5917

Sivun alkuun


Högsäsong för fiskeövervakarna – fixa fisketillstånden i skick!

Det är skäl att komma ihåg att fixa fisketillstånden i skick påminner Centralförbundet för Fiskerihushållning. Med tillståndet i fickan kan man njuta av fisket och undvika att fastna i fiskeövervakarens garn.

Alla 18–64 åringar behöver fisketillstånd för allt annat fiske än mete, pilkfiske och fiske med strömmingshäckla, påminner informatör Tapio Gustafsson på Centralförbundet för Fiskerihushållning. Med fiskevårdsavgiften får man fiska med ett spö så gott som i hela landet. För fiske med fler än ett spö, fiske med bragder så som nät och katsa eller kräftmjärdar måste man förutom fiskevårdsavgift också ha fisketillstånd av vattenområdets ägare.

Fiskevårdsavgiften berättigar inte till fiske på Åland, i fors- och strömområden i vattendrag för vandringsfisk eller på fiskeförbudsområden utfärdade av NTM-centralen. Fiskeförbudsområdena hittas i nättjänstenKalastusrajoitus.fi.

Fiskevårdsavgiften kan köpas på nätet på Eraluvat.fi, via Forststyrelsens tjänstenummer 020 69 2424, vid Forststyrelsens naturum eller från R-kiosken.

Fiskeövervakarna rör sig nu på vattnen

Fisketillstånd och kvitto över betald fiskevårdsavgift ska alltid medhållas vid fiske. Om man är befriad från fiskevårdsavgiften på grund av ålder, ska man ha med sig ett identitetsbevis.

Centralförbundet för Fiskerihushållning har utbildar över 3 300 fiskeövervakare som avlagt fiskeövervakningsprov vid NTM-centralen. Enligt förbundets informatör Tapio Gustafsson har fiskeområdena ökat på fiskeövervakningen och det kommer att synas på vattnen den här sommaren.

Fiskeövervakarna kontrollerar att fisketillstånden är i skick och fiskereglerna följs. Det är skäl att kolla upp eventuella fredningsområden och fångstmått innan man beger sig ut på fisketur. Fiskeövervakaren är även sommarfiskarens informationskälla, av vem man till exempel kan fråga tips om goda fiskeplatser.

Centralförbundet för Fiskerihushållning har tillsammans med Kalastajan Kanava tagit fram en tvådelad videoserie Ainutlaatuisten kalavesiemme valvojat, som berättar om fiskeövervakarens jobb och utbildning i Finland.

1: a avsnittet: https://youtu.be/BtpvL3Zf5ok

2: a avsnittet: https://youtu.be/aqGkHLdwPZA

Tilläggsinformation om fisketillstånd och fiskeövervakning:
Informatör Tapio Gustafsson, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel. (09) 6844 5914
Förbundschef Risto Vesa, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel. (09) 6844 5917

Sivun alkuun


Kalastaja – merkitse pyydyksesi oikein

Kesälomat ovat alkaneet ja monen mökkiläisen mieleen tulee laskea katiska tai verkot veteen. Kalatalouden Keskusliitto muistuttaa pyydyskalastukseen tarvittavista kalastusluvista ja kalanpyydysten oikeanlaisesta merkinnästä.

”Pyydyskalastus vaatii aina vesialueen omistajan luvan”, muistuttaa Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitosta. Vesialueen omistajan luvan löytämistä helpottaa, kun tietää mille alueelle on menossa kalastamaan. Monella kalastusalueella on nettisivut, joilta löytyy tietoa kalastusluvista. Apua kalastuslupamyyjän löytämiseen saa myös paikallisesta kalatalouskeskuksesta tai kalastajaliitosta. Usein kunnat ja kaupungit kertovat omilla nettisivuillaan vesialueensa kalastusluvista.

Vesialueen omistajan luvan lisäksi 18–64-vuotiaiden pyydyskalastajien on maksettava kalastonhoitomaksu. Kalastonhoitomaksun voi hankkia osoitteesta Eraluvat.fi, Metsähallituksen palvelunumerosta 020 69 2424, Metsähallituksen luontokeskuksesta tai R-kioskilta.

Kalastonhoitomaksu vuonna 2018:

45 €/vuosi
15 €/7 vuorokautta
6 €/vuorokausi

Pyydysten oikea merkintä lisää turvallisuutta vesillä

Pyydykset tulee merkitä niin että jokainen vesillä liikkuva voi ne havaita. Vesiliikennealueella verkkomerkkinä on oltava 1,2 metriä vedenpinnan yläpuolelle ulottuva salko, jossa on 20 x 20 cm lippu. Muilla alueilla voi käyttää 15 cm vedenpinnan yläpuolelle ulottuvaa kohoa. Pyydysten merkintä viimeistellään yhteystiedoilla. Pyydyksen asettajan nimi- ja yhteystiedot sekä kalastusoikeuden osoittava merkki tulee kiinnittää merkkisalon tai kohon yhteyteen.

Kalastuksenvalvojien mukaan pyydysten merkitsemisessä on menty eteenpäin, mutta edelleen vesiltä löytyy pyydyksiä joista puuttuu ainakin osa vaadittavista merkinnöistä. ”Jostain syystä kalastajille tuntuu olevan haastavinta merkitä pyydykseen omat yhteystiedot”, kummastelee Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitosta. ”Yhteystietojen on oltava kunnossa, jotta kalastuksenvalvoja voi tarvittaessa tavoittaa kalastajan”, Vesa perustelee.

Merkitse pyydyksesi oikein -esite:http://www.ahven.net/v2_tiedostot/375.pdf

Kalastusta valvovat tulevana kesänä Metsähallitus, poliisi, Rajavartiolaitos ja ELY-keskus sekä tutkinnon suorittaneet ja kalastusalueelta tai vesialueen omistajalta valtuutuksen saaneet kalastuksenvalvojat.

Lisätietoa kalanpyydysten oikeasta merkinnästä ja kalastuksenvalvonnasta Riihimäen Erämessuilta 7.–10.6.2018 Kalatalouden Keskusliiton osastolta U 610 sekä soittamalla
Tiedottaja Tapio Gustafsson, puh. (09) 6844 5914
Järjestöjohtaja Risto Vesa, puh. (09) 6844 5917

Sivun alkuun


Fiskare – Märk dina redskap rätt!

Sommarloven har börjat och många vill lägga ut en katsa eller nät vid stugan. Centralförbundet för Fiskerihushållning påminner om att redskapen ska märkas ut rätt och fisketillstånden ska vara i skick.

”Fiske med bragder kräver alltid tillstånd av vattenägaren”, påminner Risto Vesa vid Centralförbundet för Fiskerihushållning. Att hitta lokala vattenägares tillstånd underlättas av att man vet var man vill fiska. Många fiskeområden har information om fisketillstånd på sina hemsidor. Hjälp att hitta fisketillståndsförsäljare får man också från de lokala fiskarförbunden och fiskerihushållningscentralerna. Många städer och kommuner har också information om fiske på deras vatten på sina hemsidor.

Förutom tillstånd av vattenägaren måste 18–64-åriga fiskare också betala fiskevårdsavgift. Fiskevårdsavgiften kan köpas på nätet på Eraluvat.fi, eller via Forststyrelsens tjänstenummer 020 69 2424, vid Fortstyrelsens naturum eller från R-kiosken.

Fiskevårdsavgiften år 2018:

45 €/år
15 €/7 dygn
6 €/dygn

Märk dina redskap rätt

Redskapen ska märkas, så att de som rör sig på vattnen kan se dem. På områden med sjötrafik ska fiskeredskap märkas ut med en 20 cm hög och bred flagga på en stång som räcker 1,2 meter över vattenytan. Om man fiskar på andra än sjötrafikområden kan man använda ett flöte som når 15 cm över vattenytan. Märkningen fullbordas med kontaktuppgifter. Fiskarens namn och kontaktuppgifter samt det märke som anger fiskerätten ska fästas vid stången.

Enligt fiskeövervakarna har man gått framåt i fråga om att märka ut sina redskap på rätt sätt, men ännu finns det bragder som saknar åtminstone något av de märkningar som krävs. ”Av någon orsak verkar det mest utmanande vara att förse redskapen med kontaktuppgifter”, förvånar sig Risto Vesa från Centralförbundet för Fiskerihushållning över.

Märk dina redskap rätt -broschyr: http://www.ahven.net/v2_tiedostot/376.pdf

Fisket övervakas i sommar av Fortstyrelsen, polisen, gränsbevakningen och NTM-centralerna samt av fiskeövervakare som avlagt prov och befullmäktigats av fiskeområdena eller vattenägare.

Tilläggsuppgifter om hur fiskeredskap ska märkas ut och fiskeövervakning fås på Jakt- och Viltmässan i Riihimäki den 7–10.6.2018 från Centralförbundet för Fiskerihushållnings avdelning U 610 samt per telefon
Informatör Tapio Gustafsson, tel. (09) 6844 5914
Förbundschef Risto Vesa, tel. (09) 6844 5917

Sivun alkuun


L-S Kalatalouskeskus ry ja Satakunnan kalatalouskeskus selvittävät yhdistymistä

Alueellisten kalatalousorganisaatioiden yhdistyminen on Suomessa harvinaista. Kalatalouden Keskusliiton Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa toimivat jäsenjärjestöt ovat käynnistäneet neuvottelut yhdistymisestä.

L-S Kalatalouskeskus ry:n ja Satakunnan kalatalouskeskuksen hallitukset ovat päättäneet 29.5.2018 yhteiskokouksessa käynnistää selvityksen organisaatioiden yhdistämiseksi 1.1.2019 alkaen. Satakunnan kalatalouskeskus toimii tällä hetkellä osana ProAgria Länsi-Suomi ry:tä.

Yhdistämisen tavoitteena on vahvempi organisaatio vastaamaan jatkossakin hyvästä ja asiantuntevasta palvelutasosta koko Länsi-Suomen alueella. Vuoden 2019 alussa toimintansa aloittavat myös uudet kalatalousalueet, joiden määrä laskee huomattavasti nykyisiin kalastusalueisiin verrattuna.

Selvityksen tekevään työryhmään on nimetty L-S Kalatalouskeskuksen pj. Urban Silén, vpj. Ari Ranta, Satakunnan kalatalouskeskuksen pj Matti Jaakkola, vpj. Heikki Salokangas ja ProAgria Länsi-Suomen toimitusjohtaja Timo Junnila.

Lisätiedot:
Puheenjohtaja Urban Silén, L-S Kalatalouskeskus ry, p. 0440 473734, nasenkartano@luukku.com
Toimitusjohtaja Timo Junnila, ProAgria Länsi-Suomi, p. 0500 665 918, timo.junnila@proagria.fi

Sivun alkuun


24.05. Ikä on vain numero – kyllä 65 vuotta täyttänytkin saa maksaa kalastonhoitomaksun
23.05. Kalatalouden tavoitteena yli miljardin euron arvoketju
23.05. Fiskerinäringens målsättning en värdekedja på över en miljard euro
18.05. Kala on eettisesti tietoisen kuluttajan valinta
15.05. Helsinkiläiset koululaiset lähtevät kalaan
15.05. Skolbarnen i Helsingfors drar ut och fiskar
14.05. Valtakunnallinen kalastuspäivä on monelle lapselle ensimmäinen kalareissu
14.05. Barn får bekanta sig med fiske på Nationella fiskedagen
07.05. Katiskapyynnin MM-kisat 2018 Jyväskylässä
03.05. Rahapula uhkaa kalatalousalueiden aloitusta
03.05. Brist på pengar hotar de nya fiskeriområdena
02.05. Siian poikaset kuoriutuvat näinä päivinä


Ikä on vain numero – kyllä 65 vuotta täyttänytkin saa maksaa kalastonhoitomaksun

65 vuotta täyttäneet ovat kalastuslain mukaisesti vapautettu kalastonhoitomaksun maksamisesta. Kalatalouden Keskusliitto muistuttaa, että myös he voivat halutessaan maksaa kalastonhoitomaksun kannatusmaksuna kalavesien hyväksi.

Kalatalous rahoittaa itse itsensä kalastonhoitomaksun avulla. Kertyvät rahat käytetään kalavesien kestävään käyttöön ja hoitamiseen, esimerkiksi paikallisiin kunnostustöihin ja kalastuksenvalvontaan. 65 vuotta täyttäneet ovat uuden kalastuslain mukaisesti vapautettu kalastonhoitomaksun maksamisesta. Kalatalouden Keskusliitto kuitenkin muistuttaa, että myös he saavat halutessaan maksaa kalastonhoitomaksun vapaaehtoisena kannatusmaksuna kalavesien hyväksi.

Kaikille 45 euron kalastonhoitomaksun maksaneille lähetetään kalataloutta esittelevä Suomu-lehti, jossa on mukana ostettu kalastuskortti. Samalla maksajat ovat mukana tukemassa Suomen kalataloutta.

Kalastonhoitomaksun suorittaminen onnistuu Eräluvat.fi-verkkokaupassa, Erälupien puhelinpalvelussa 020 69 2424 tai luvanmyyntipisteessä sekä R-kioskissa. R-kioskilta ostettaessa hintaan lisätään toimitusmaksu 3 €.

Lisätietoja:
Toiminnanjohtaja Vesa karttunen, Kalatalouden Keskusliitto, puh. 050 3850 875

Sivun alkuun


Kalatalouden tavoitteena yli miljardin euron arvoketju

Kalastuksen innovaatio-ohjelma Blue Products on ollut käynnissä vuoden. Ohjelmassa tähän mennessä saavutettuja tuloksia esitellään alan innovaatioseminaarissa Helsingissä 24.5.2018.

Kalastuksen innovaatio-ohjelma Blue Products on nyt ollut käynnissä vuoden ajan. Ohjelman päämäärä on tuottaa taloudellista kasvua kalastuselinkeinolle kehittämällä korkean lisäarvon tuotteita silakasta ja vähempiarvoisista kalalajeista sekä niiden sivuvirroista. Ohjelma on osa hallituksen tavoitetta luoda kalataloudesta yli miljardin euron arvoketju vuoteen 2020 mennessä.

Ohjelmassa on kehitetty prosesseja mm. kalaproteiinin eristymiseen ja sivuvirtojen hyödyntämiseen sekä etsitty menetelmiä kalamassan säilyvyyden parantamiseen. Ohjelman tulokset tähän mennessä esitellään kalastuselinkeinon yrittäjille ym. innovaatioseminaarissa Helsingissä 24.5.2018 klo. 12 hotelli Kämpin Kansallissalissa, Aleksanterinkatu 44A, 2 kerros.

Ohjelman aloittaa hankepäällikkö Vilhjalmur Jens Arnason Iceland Ocean Clusterista. Hän avaa meille esimerkein mitä on mahdollista saavuttaa tuotekehityksellä.

Lisätietoja:
Guy Svanbäck, Österbottens Fiskarförbund, ohjelmakoordinaattori, 0500 860 566
Kaisu Honkapää, VTT, 0400 138 963
Anu Hopia, Turun Yliopisto, 050 3789 919
Jaakko Hiidenhovi, Luonnonvarakeskus, 029 5326 127

Sivun alkuun


Fiskerinäringens målsättning en värdekedja på över en miljard euro

Fiskets innovationsprogram Blue Products har nu varit verksamt i ett år. Programmets resultat hittills presenteras på ett innovationsseminarium i Helsingfors 24.5.2018.

Fiskets innovationsprogram Blue Products har nu varit verksamt i ett år. Programmets målsättning är att åstadkomma ekonomisk tillväxt inom fiskbranschen genom att utveckla högre värda produkter av strömming och mindre utnyttjade fiskarter samt deras sidoströmmar. Programmet ingår som en del i regeringens målsättning att fiskerinäringens värdekedja skall överstiga en miljard euro fram till år 2020.

Programmet har utvecklat processer bl.a. för att extrahera fiskproteiner och för att utnyttja fiskens sidoströmmar, och metoder har testats för att förbättra fiskmassors hållbarhet. Programmets resultat hittills presenteras för företagare m.fl. inom fiskbranschen på ett innovationsseminarium i Helsingfors 24.5.2018 klo. 12 på hotell Kämp Kansallissali, Alexandersgatan 44A, 2 vån.

Programmet inleds med ett anförande av projektchef Vilhjalmur Jens Arnason från Iceland Ocean Cluster. Han öppnar upp för oss med exempel vad som är möjligt att uppnå med produktutveckling.

Tilläggsuppgifter:
Guy Svanbäck, Österbottens Fiskarförbund, programkoordinator, 0500 860 566
Kaisu Honkapää, VTT, 0400 138 963
Anu Hopia, Åbo universitet, 050 3789 919
Jaakko Hiidenhovi, Naturresursinstitutet, 029 5326 127

Sivun alkuun


Kala on eettisesti tietoisen kuluttajan valinta

Kalalla on tärkeä asema suomalaisten ruokapöydässä. Kala on terveellistä ja ympäristöystävällistä ruokaa. Lukuisille suomalaisille kalastus on myös rakas harrastus ja hyvinvoinnin ylläpitäjä. Kala-alalla eletään luonnon ehdoilla, luontoa kunnioittaen.

Suurin osa uudesta tutkimustiedosta osoittaa, että kalat tuntevat kipua. Kivunaistimuksen tai -kokemuksen laatua ei kuitenkaan tunneta täysin. Eläinsuojelulain mukaan eläimiä on kohdeltava hyvin eikä niille saa aiheuttaa tarpeetonta kipua tai kärsimystä. Tämä koskee myös kaloja.

Ammattikalastaja tai kalankasvattaja lopettaa kalansa nopeasti paikan päällä. Myös kalastusta harrastava vapaa-ajankalastaja osaa saaliin käsittelyn perusteisiin kuuluvan saaliskalan nopean tainnutuksen ja verestyksen.

Kala-ala haluaa yhdessä tuoda esille, että on sekä kalastajan että kalankasvattajan etujen mukaista kohdella kalaa hyvin. Hyvinvoivasta, asianmukaisella tavalla lopetetusta kalasta saadaan paras lopputulos myös elintarvikkeen laadun näkökulmasta.

Lisätietoja
Kalatalouden Keskusliitto, Vesa Karttunen p. 050 3850 875
Suomen Ammattikalastajaliitto, Kim Jordas p. 040 0720 690
Suomen Kalakauppiasliitto, Calle Spring, p. 040 7293 536
Suomen Kalankasvattajaliitto, Irja Skytén-Suominen, p. 050 3727 652
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, Markku Marttinen, p. 044 7599 717

Sivun alkuun


Helsinkiläiset koululaiset lähtevät kalaan

Valtakunnallista kalastuspäivää vietetään Vanhankaupunginkosken suvannolla 16. toukokuuta. Vuosi vuodelta suositumpi tapahtuma tuo lähes 400 helsinkiläistä koululaista opettajineen kalaan yhdelle Suomen parhaista kalapaikoista. Joukossa on kokeneita kalastajia, mutta suurelle osalle lapsista päivä on ihka ensimmäinen kosketus kalastukseen.

Valtakunnallisen kalastuspäivän Helsingin tapahtuma on yksi tapahtuma lähes 60 tapahtuman joukossa. Vanhankaupunginkosken suvannon äärellä lapsille on tarjolla kotimaisten kalalajien tunnistusta, silakkapihvimaistiaisia, naisenergiaa perhokalastuksen huipulta, veneilyturvallisuutta, hauskaa kalan käsittelyä sekä tietysti itse kalastusta.

Kaikkein tärkein ja odotetuin aktiviteetti on tietysti se, kun lapset pääsevät kalaan. Monelle kaupunkilaislapselle tämä on ensimmäinen kerta, kun he pääsevät kalaan, toteaa Helsingin tapahtuman järjestelyistä vastaava tiedottaja Tapio Gustafsson Kalatalouden Keskusliitosta.

Media on tervetullut seuraamaan kalastuspäivän vilpittömän innostuksen täyttämää tapahtumaa Vanhankaupunginkosken suvannolle keskiviikkona 16.5. klo 9-15.

Valtakunnallisen kalastuspäivän Helsingin tapahtuman järjestelyissä ovat Kalatalouden Keskusliiton lisäksi mukana Helsingin kaupunki Kulttuuri ja vapaa-aika (Ulkoilupalvelut) sekä Helsingin Meripelastusyhdistys. Päivää rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö kalastonhoitomaksuvaroista.

Lisätietoja Valtakunnallisesta kalastuspäivästä ja Helsingin tapahtumasta:
Tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto, puh (09) 6844 5914

Sivun alkuun


Skolbarnen i Helsingfors drar ut och fiskar

Den Nationella fiskedagen firas vid Gammelstadsforsen den 16 maj. Evenemanget som blivit populärare år för år samlar nästan 400 skolbarn och lärare från Helsingfors vid en av Finlands bästa fiskeplatser. Bland barnen finns erfarna fiskare, men för största delen är det här deras första fiskeupplevelse.

Fiskeevenemanget i Helsingfors är ett av 60 evenemang som ordnas runt om i Finland. Vid Gammelstadsforsen får barnen lära sig känna igen inhemska fiskarter, smaka på strömmingsbiffar, träffa flugfiskare, lära sig om sjösäkerhet, lära sig hantera fisk och själv prova på fiske.

Den mest efterlängtade programpunkten är naturligtvis själva fisket. För många stadsbarn är det här första gången då de håller i ett fiskespö, konstaterar informatör Tapio Gustafsson från Centralförbundet för Fiskerihushållning.

Media är välkommen och följa med den Nationella fiskedagens glada fiskeupplevelser vid Gammelstadsforsen onsdag den 16.5. klockan 9–15.

För Nationella fiskedagens arrangemang i Helsingfors svarar Centralförbundet för Fiskerihushållning tillsammans med Helsingfors stads Kultur och fritid (Friluftstjänster) samt Helsingfors Sjöräddningsförening. Jord- och skogsbruksministeriet finansierar dagen ur fiskevårdsavgiftsmedlen.

Tilläggsuppgifter om den Nationella fiskedagen och evenemanget i Helsingfors:
Informatör Tapio Gustafsson, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel (09) 6844 5914

Sivun alkuun


Valtakunnallinen kalastuspäivä on monelle lapselle ensimmäinen kalareissu

Valtakunnallista kalastuspäivää vietetään 16. toukokuuta. Tuhannet lapset ympäri Suomen suuntaavat kalavesien äärelle hankkimaan uusia elämyksiä. Joukossa on kokeneita kalastajia, mutta monelle lapselle päivä on ihka ensimmäinen kosketus kalastukseen.

Valtakunnallisen kalastuspäivän tapahtumia järjestetään lähes 60 paikkakunnalla ympäri Suomea. Paikasta riippuen luvassa on ohjattua ongintaa, eri kalastusmenetelmiin tutustumista, kalojen tunnistusta, kalan käsittelyä ja kalaruokaa.

Kaikkein tärkein ja odotetuin aktiviteetti on kuitenkin se, kun lapset pääsevät kalaan. Monelle kaupunkilaislapselle tämä on ensimmäinen kerta, kun he pääsevät kalaan, toteaa Valtakunnallista kalastuspäivää koordinoiva Tapio Gustafsson Kalatalouden Keskusliitosta.

Media on tervetullut seuraamaan kalastuspäivän vilpittömän innostuksen täyttämiä tapahtumia ympäri maan. Tapahtumapaikat yhteystietoineen löytyvät osoitteesta: www.ahven.net/kalastuspaiva

Valtakunnallisen kalastuspäivän järjestävät Kalatalouden Keskusliitto jäsenjärjestöineen yhteistyökumppaniensa kanssa. Päivää rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö kalastonhoitomaksuvaroista.

Lisätietoja Valtakunnallisesta kalastuspäivästä:
Tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto, puh (09) 6844 5914

Sivun alkuun


Barn får bekanta sig med fiske på Nationella fiskedagen

Den Nationella fiskedagen går av stapeln den 16 maj. Tusentals barn kommer att få nya naturupplevelser vid fiskevattnen. Bland barnen finns de som är bekanta med fiske från tidigare, men även många som nu för första gången får prova på att fiska.

Det ordnas evenemang på nästan 60 orter runt om i Finland. Beroende på ort får barnen prova på att meta, bekanta sig med olika fiskemetoder, artbestämma fisk och lära sig om fiskhantering och fisk som mat.

Det allra viktigaste och mest efterlängtade programnumret är ändå då barnen själv får fiska. För många barn från städer är det här första gången de håller i ett fiskespö, konstaterar Tapio Gustafsson från Centralförbundet från Fiskerihushållning.

Media är välkommen och följa med den Nationella Fiskedagens glada fiskeupplevelser. Alla fiskedagens evenemang finns samlade på adressen: www.ahven.net/kalastuspaiva

För nationella fiskedagens arrangemang svarar Centralförbundet för Fiskerihushållning tillsammans med sina medlemsförbund och samarbetsparter. Jord- och skogsbruksministeriet finansierar dagen ur fiskevårdsavgiftsmedlen.

Tilläggsuppgifter om den Nationella fiskedagen:
Informatör Tapio Gustafsson, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel (09) 6844 5914

Sivun alkuun


Katiskapyynnin MM-kisat 2018 Jyväskylässä

Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry järjestää katiskapyynnin MM-kisat Jyväsjärvellä 19.–20.5.2018. Viimeksi Jyväsjärvellä on kisattu MM-kisojen merkeissä vuonna 2011. Silloin kilpailuun osallistui 69 kilpailijaa ja 21 joukkuetta. Saalista saatiin yhteensä 233 kiloa.

Katiskapyynnin MM-kisoihin voi osallistua kuka tahansa, venettä tai katiskaa ei tarvitse omistaa. Kilpailija kertoo ilmoittautumisen yhteydessä haluamansa katiskan syvyyden alle tai yli 3 m ja järjestäjä huolehtii katiskan pyyntiin sekä käy nostamassa sen sunnuntaina punnitukseen. Halutessaan katiskan voi käydä asettamassa pyyntiin myös itse omalla kalustolla.

Kisoissa saadun kalasaaliin käsittelystä ja hyötykäytöstä vastaa Järki Särki Oy.

Ilmoittautuminen onnistuu etukäteen sähköpostilla raimo.jarvinen1@gmail.com tai markkinapaikalla Jyväskylän Lutakonaukiolla lauantaina 19.5. klo 10.00–12.00. Kilpailun tulosten julkaisu ja voittajien palkitseminen sunnuntaina 20.5. klo 14.00 markkina-alueella.

Säännöt ja muut kilpailutiedot Keski-Suomen Kalamarkkinoiden sivulta:http://www.kskalatalouskeskus.fi//index.php?page=jyvaeskylaen-kalamarkkinat-22--23-5-2010

Lisätietoja katiskapyynnin MM-kisoista:
Saku Salonen, Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry, puh. 040 5009 905
Raimo Järvinen, Hyrkkölän kyläyhdistys ry, puh. 0400 540 468

Sivun alkuun


Rahapula uhkaa kalatalousalueiden aloitusta

Uuden kalastuslain mukaisten 118 kalatalousalueen on tarkoitus aloittaa toimintansa ensi vuoden alussa. Uusien kalatalousalueiden on ajateltu ratkaisevan esimerkiksi puutteet kaupallisen kalastuksen luvansaannissa sekä kalastuksenvalvonnassa. Kalatalouden Keskusliiton toiminnanjohtaja Vesa Karttunen nosti esille tänään Lapin kalatalouskeskuksen vuosikokouksessa pitämässä esitelmässään vakavan puutteen järjestelmän rahoituspohjassa.

Kalatalousalueita koskeva ratkaisematon ongelma on toiminnan alkurahoitus. Maa- ja metsätalousministeriön asettama rahoitustyöryhmä on juuri saamassa työnsä valmiiksi. Ryhmä toteaa selkeästi, että suunniteltu rahamäärä on riittämätön kalatalousalueiden lakisääteisten tehtävien hoitamiselle. Tilannetta ei helpota myöskään se, että kalastonhoitomaksuvarojen kertymä laskee vuosi vuodelta 65 vuotta täyttäneiden maksuvapautuksen takia. Tälle vuodelle nostettu maksu ei ole alkuvuonna kasvattanut kertymää lainkaan.

Karttunen edellyttää, että lakisääteisen kalatalousaluetoiminnan alku täytyy turvata riittävällä rahoituksella. Tämä tulee toteuttaa siten, että valtion ensi vuoden talousarviossa tähän tarkoitukseen varataan kalastonhoitomaksusta riippumaton erillinen määräraha.

Lisätietoja
Toiminnanjohtaja Vesa Karttunen, Kalatalouden Keskusliitto, puh. 050 3850 875

Sivun alkuun


Brist på pengar hotar de nya fiskeriområdena

Nästa år ska 118 fiskeriområden, grundade enligt lagen om fiske, inleda sin verksamhet. Det är tänkt att de nya fiskeriområdena ska lösa problemen med bland annat fiskeövervakning och yrkesfiskets tillgång till fiskevatten. Centralförbundet för Fiskerihushållnings verksamhetsledare Vesa Karttunen lyfte idag i sitt anförande på Lapplands Fiskerihushållningscentrals årsmöte upp den allvarliga bristen i hur fiskeriområdena ska finansieras.

Det olösta problemet vad gäller fiskeriområdena är startfinansieringen. En finansieringsarbetsgrupp, tillsatt av Jord- och skogsbruksministeriet, håller som bäst på att få sin utredning klar. Arbetsgruppen konstaterar att den finansiering som är reserverad för fiskeriområdena, inte kommer att räcka till att sköta de lagstadgade uppgifterna. Situationen hjälps inte heller upp av att det hela tiden flyter in mindre pengar i form av fiskevårdsavgifter, då 65 år fyllda är befriade från fiskevårdsavgiften. Trots att fiskevårdsavgiften höjdes i år, har det hittills inte flutit in mer pengar.

Karttunen säger att man måste trygga uppkörningen av de nya lagstadgade fiskeriområdena med tillräcklig finansiering. Det här kan genomföras genom att man i nästa års statsbudget reserverar ett tillräckligt stort tilläggsanslag, som är oberoende av influtna fiskevårdsavgifter.

Tilläggsuppgifter ges av
Verksamhetsledare Vesa Karttunen, Centralförbundet för Fiskerihushållnings, tel. 050 3850 875

Sivun alkuun


Siian poikaset kuoriutuvat näinä päivinä

Siian poikaset kuoriutuvat näinä päivinä. Kymenlaaksossakin kuoriutuminen on täydessä käynnissä. Etelä-Suomen Merikalastajain Liitolla on siian mätiä haudottavana Virolahdella Kantturakosken hautomossa. Vastakuoriutuneita siikoja on jo toimitettu jatkokasvatukseen ja istutuksiin.

Vaellussiika nousee jokiin kutemaan loka-marraskuun vaihteessa. Useissa joissa ei kuitenkaan enää ole lisääntymismahdollisuuksia muun muassa voimalaitosten vuoksi. Kalakantojen ylläpito vaatii siksi jatkuvaa viljelyä.

Lypsettäessä siian mäti on kauniin keltaista, mutta talven mittaan väri muuttuu ruskeaksi. Vuodenvaihteen jälkeen näkyviin tulevat kalanpoikasen silmät, jotka loistavat kirkkaina. Kerällä munan sisällä olevan poikasen piirteet alkavat hahmottua. Tätä vaihetta mädin kehittymisessä kutsutaan silmäpisteasteeksi. Kuoriutumisen lähestyessä poikanen alkaa liikkua munan sisällä. Lopulta se rikkoo munan kuoren ja alkaa uida.

Mädin kuoriutuminen riippuu täysin veden lämpötilasta. Tavallisesti kuoriutuminen ajoittuu huhti-toukokuun vaihteeseen. Kuoriutuvat poikaset uivat itse ulos haudontasuppilosta ja ne johdetaan keräilyaltaaseen. Kuoriutumisvaihe kestää yleensä noin kaksi viikkoa.

Osa vastakuoriutuneista poikasista istutetaan sellaisenaan jokeen ja mereen ja osa menee jatkokasvatukseen. Jatkokasvatus tapahtuu sisämaan luonnonravintolammikoissa. Kasvettuaan kesän suojatuissa oloissa siianpoikaset ovat 10–12 sentin mittaisia ja valmiita merivaellukselle.

Vaellussiika on pyyntikokoisena noin kilon painoinen ja noin viiden vuoden ikäinen. Nykyisen saaliin arvo on kalastajahinnoilla laskettuna noin kaksinkertainen istutuskustannuksiin verrattuna.

Lisätietoja:
Toiminnanjohtaja Teemu Tast, Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto, puh. 0500 253 261, teemu.tast@kymp.net, www.merikala.fi

Sivun alkuun


23.04. Kuka valvoo ainutlaatuisia kalavesiämme?
23.04. Vem övervakar våra unika fiskevatten?
19.04. Kalastusvälineiden puhtaudesta huolehdittava tarkasti IHN-virustaudin esiintymisalueilla
17.04. Merimetsolle halutaan Itämeren laajuinen kannanhoitosuunnitelma
17.04. Nordisk samarbetsgrupp efterlyser gemensam förvaltning av skarv
12.04. Nyt on aika lähteä siikaongelle
12.04. Nu är det dags för sikmete


Kuka valvoo ainutlaatuisia kalavesiämme?

Suomessa on ainutlaatuiset vesistöt, maailman mittakaavassa harvinaisen runsaat kalavedet sekä poikkeuksellisen hyvät kalastusoikeudet. Kalastusta valvovat mm. Poliisi, Metsähallitus, Rajavartiolaitos ja Tulli, mutta asiaan ovat erikoistuneet kalastusalueiden ja osakaskuntien kalastuksenvalvojat. Kalastuksen harrastajat eivät tiedä juuri mitään kalastuksenvalvojien työstä, joten näin avovesikauden ja kalastussesongin kynnyksellä Kalatalouden Keskusliitto ja Kalastajan Kanava nostavat aihetta esiin.

Kalastuksenvalvonnan kehittäminen oli yksi vuonna 2016 uudistuneen kalastuslain tärkeistä tavoitteista. ”Valvontatyötä on kehitetty monin tavoin kaksi vuotta ja nyt halutaan kalastuksenvalvojien tekemä työ paremmin näkyviin,” kertoo Kalatalouden Keskusliiton toiminnanjohtaja Vesa Karttunen. Hän jatkaa: ”Kalatalouden Keskusliitto on kouluttanut yli 3 300 kalastuksenvalvojaa, jotka ovat läpäisseet hyväksytysti ELY-keskuksen kalastuksenvalvojankokeen.” Kalastusalueet ovat lisänneet kalastuksenvalvontaa vesillä ja valvonta on tullut aikaisempaa ammattimaisemmaksi ja näkyvämmäksi. Myös valtio on myöntänyt lisää varoja valvonnan kehittämiseen ja lisäämiseen.

Karttusen mukaan kalastuksenvalvoja halutaan jatkossa nähdä yhä enemmän kalastajien neuvojana sekä kalavesien suojelijana. Kalastuksenvalvojien tärkeästä työstä Suomessa kertoo keväällä julkaistava Kalatalouden Keskusliiton ja Kalastajan Kanavan yhteistyönä tekemä kaksiosainen videosarja Ainutlaatuisten kalavesiemme valvojat. ”Suomessa on ainutlaatuinen luonto ja maailman mittakaavassa harvinaisen monipuoliset kalavedet sekä poikkeuksellisen hienot kalastusmahdollisuudet. Kalastuksenvalvonnasta kertomalla pyrimme tekemään tutummaksi kalastuksenvalvojien työtä ja myös kannustamaan innokkaita kalastuksen harrastajia kalastuksenvalvojiksi. Pidetään yhdessä huolta ainutlaatuisesta kalastostamme ja monimuotoisesta luonnostamme, jotta se säilyy myös tuleville sukupolville.” summaa toiminnanjohtaja Karttunen.

Lisätietoja kalastuksenvalvonnasta:
Kalatalouden Keskusliitto, tiedottaja Tapio Gustafsson, puh. (09) 6844 5914, tapio.gustafsson@ahven.net

Kalatalouden Keskusliitto,www.ahven.net/kalastuksenvalvonta
Ainutlaatuisten kalavesiemme valvojat -sarjan ensimmäinen jakso: https://youtu.be/BtpvL3Zf5ok
Ainutlaatuisten kalavesiemme valvojat -sarjan traileri: https://m.youtube.com/watch?v=jz_XNDuPElk

Sivun alkuun


Vem övervakar våra unika fiskevatten?

Finlands unika och i internationell jämförelse rika fiskevatten erbjuder exceptionellt goda möjligheter till fiske. Fisket övervakas av bland annat polisen, Forststyrelsen, gränsbevakningen och Tullen, men även av fiskeområdenas och delägarlagens fiskeövervakare. Många fiskare vet ändå så gott som ingenting om det arbete fiskeövervakarna gör och därför vill Centralförbundet för Fiskerihushållning och Kalastajan Kanava, så här inför fiskesäsongen, lyfta fram ämnet.

Att utveckla fiskeövervakningen var en av de viktigaste målsättningarna i den nya lagen om fiske som trädde i kraft år 2016. ” Fiskeövervakningen har utvecklats mångsidigt under de senaste två åren, och nu vill vi ge mer synlighet åt det arbete fiskeövervakarna gör”, säger Vesa Karttunen, verksamhetsledare vid Centralförbundet för Fiskerihushållning. ”Centralförbundet för Fiskerihushållning har utbildat över 3 300 fiskeövervakare som har genomgått NTM-centralens fiskeövervakningsprov med godkänt resultat”, fortsätter Vesa Karttunen. Fiskeområdena har ökat sina satsningar på fiskeövervakning och fiskeövervakningen har blivit allt mer professionell och synlig. Även staten har bidragit med medel för att utveckla och öka fiskeövervakningen.

Enligt Karttunen vill man framöver se fiskeövervakarna allt mer som rådgivare och beskyddare av fiskevattnen. Fiskeövervakarnas viktiga arbete lyfts fram i den tvådelade videoserien Ainutlaatuisten kalavesiemme valvojat (Övervakare av våra unika fiskevatten), som gjorts som ett samarbete mellan Centralförbundet för Fiskerihushållning och Kalastajan Kanava. ”I Finland har vi en unik natur och i internationell jämförelse har vi synnerligen mångsidiga fiskevatten och fina fiskemöjligheter. Genom att berätta om fiskeövervakningen vill vi göra fiskeövervakarnas arbete mer bekant, men även uppmuntra dem som har fiske som hobby att bli fiskeövervakare. Tillsammans ska vi sköta om våra unika fiskbestånd och mångformiga natur, så att de bevaras för även kommande generationer”, summerar verksamhetsledare Karttunen.

Tilläggsuppgifter om fiskeövervakning:
Centralförbundet för Fiskerihushållning, informatör Tapio Gustafsson, tel. (09) 6844 5914, tapio.gustafsson@ahven.net

Centralförbundet för Fiskerihushållning, www.ahven.net/fiskeovervakning
Ainutlaatuisten kalavesiemme valvojat - seriens första avsnitt: https://youtu.be/BtpvL3Zf5ok
Ainutlaatuisten kalavesiemme valvojat - Övervakare av våra unika fiskevatten -seriens trailer:https://m.youtube.com/watch?v=jz_XNDuPElk

Sivun alkuun


Kalastusvälineiden puhtaudesta huolehdittava tarkasti IHN-virustaudin esiintymisalueilla

Kalastuskausi alkaa nyt kevään edetessä. Siianonkijat ja muut kalastajat alkavat liikkua kalastuspaikoilla yhä enemmän. Viime marraskuussa Suomessa todettiin ensi kertaa kalanviljelylaitoksen kirjolohissa IHN-tautitartunta. Taudin esiintymisalueilla kalastajien on erittäin tärkeää ottaa huomioon Eviran ohjeet kalastusvälineiden käsittelystä.

IHN on tarttuva vertamuodostavan kudoksen kuolio, joka on lohikalojen virustauti. Virus voi myös tarttua muihin kalalajeihin, esimerkiksi särkikaloihin. Ihmiselle tai muille tasalämpöisille eläimille tauti ei aiheuta terveysvaaraa. IHN aiheuttaa kuolleisuutta yleensä alle kahden kuukauden ikäisillä kaloilla. Tauti leviää sairaiden kalojen, oireettomien kantajien ja ympäristön välityksellä. IHN-taudista voi lukea tarkemmin Eviran sivuilta https://www.evira.fi/elaimet/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/kalat-ja-ravut/ihn/.

IHN-tautia saattaa esiintyä luonnonkaloissa erityisesti Vatungin edustan merialueella sekä Kymijoen vesistöalueella sijaitsevilla Nilakan ja Virmasveden alueilla, Kaavin ja Juukan kunnissa sijaitsevalla Saarijärven vesialueella sekä Nurmeksessa Pielisen pohjoisosassa.

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ja Kalatalouden Keskusliitto muistuttavat, että taudin leviämisen ehkäisemiseksi edellä mainituilla alueilla kalastajien tulee käsitellä kaloihin kosketuksissa olleet kalastusvälineet ja kalusto kuivaamalla, kuumalla tai desinfioimalla. Välineet tulee ennen toimenpiteitä puhdistaa mekaanisesti, niin ettei niissä ole näkyvissä kalan tai syötin jäänteitä tai likaa. Tarkemmat ohjeet kalastusvälineiden ja kaluston käsittelystä saa Eviran sivuilta https://www.evira.fi/elaimet/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/kalat-ja-ravut/ihn/ohjeita-kalastajille/ . Sivustolla on tulostettavat ohjeet, joita pyydetään toimittamaan luvanmyyntipisteisiin alueilla, joilla IHN-tautia esiintyy.

Kuolleita kaloja tai niiden perkeitä ei saa jättää jäälle tai rannalle, vaan ne tulee hävittää asianmukaisesti biojätteen tai sekajätteen mukana, kalat voidaan myös haudata maahan.

Lisätietoja:
Juha Ojaharju, kalatalousasiantuntija, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, puh. 045 113 3050
Niina Tuuri, iktyonomi (amk), Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5926
Hanna Kuukka-Anttila, ylitarkastaja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, puh. 040 351 3318

Sivun alkuun


Merimetsolle halutaan Itämeren laajuinen kannanhoitosuunnitelma

Merimetso runsastuu edelleen Itämerellä. Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa linnut syövät jo niin paljon kalaa, että se vaikuttaa tietyillä alueilla kielteisesti kalakantoihin ja vähentää kalansaaliita. Pohjoismaiset tutkijat ja kalastusbiologit kokoontuivat keskustelemaan merimetsokannan hallinnan parantamisesta suojellakseen kalakantoja ja kalastusta. Pidemmällä tähtäimellä työryhmä haluaa saada aikaan yhteispohjoismaisen merimetsokantojen hoitosuunnitelman Itämerelle.

- Merimetso ei ole enää uhanalainen lintulaji Pohjois-Euroopassa ja on olemassa useita tutkimuksia, jotka osoittavat, että merimetsosta on tullut uhka tietyille kalakannoille. Merimetsot ovat hyvin liikkuvia, mikä vaikeuttaa kannanhoitoa ja lukumäärän säätelyä. Esimerkiksi merimetsot, jotka talvella etsivät ruokaa tanskalaisista joista ovat peräisin Ruotsista. Olemme yksimielisiä siitä, että merimetson kannanhoito olisi hyvä koordinoida kansainvälisesti, sanoo tutkija Maria Ovegård Ruotsin maatalousyliopiston vesiluonnonvarojen osastolta. Ovegård osallistui yhteistyöryhmän kokoukseen Silkeborgissa.

Kokouksessa kävi selväksi, että merimetsojen aiheuttamat ongelmat ovat suurimmat Tanskassa. Siellä on jo pitkään havaittu merimetsojen kielteisiä vaikutuksiin kaloihin ja kalastukseen sekä rannikolla, joissa ja järvissä. Sitä mukaan, kun merimetsojen esiintymisalue Itämerellä on laajentunut, huoli vähenevistä kalansaaliista ja suojeltavien kalakantojen tilasta ovat kasvaneet Suomen ja Ruotsin rannikolla. Norjassa merimetsojen aiheuttamia ongelmia on koettu vasta viime vuosina lintujen levittyä sisävesialueille, jossa niitä nykyisin myös metsästetään. Virossa merimetsokanta ei ole aiheuttanut ristiriitoja sidosryhmien välillä, koska rannikon kalakannat ovat edelleen hyvät.

- Näemme tarpeen lisätä ja kehittää maiden välistä tiedonvaihtoa sekä tutkijoiden että viranomaisten väillä. Tutkimme nyt rahoitusmahdollisuuksia yhteishankkeisiin selvittääksemme miten voimme suojella haavoittuvia, ekologisesti ja taloudellisesti arvokkaita kalakantoja sekä samalla säilyttämään merimetson suotuisan suojelutason Itämerellä. Suomessa ei ole päivitettyä kannanhoitosuunnitelmaa toisin kuin Ruotsissa ja Tanskassa. Pitkällä tähtäimellä yhteistyön tarkoituksena on saavuttaa Itämerellä yhteispohjoismainen merimetsokannan hoitosuunnitelma, sanoo projektipäällikkö Marina Nyqvist, Österbottens Fiskarförbundista, yksi yhteistyöryhmän osallistujista.

Pohjoismaiden ministerineuvosto on rahoittanut yhteistyöryhmää, joka koostui kala- ja lintututkijoista sekä kalastusorganisaatioiden edustajista Tanskasta, Norjasta, Ruotsista, Suomesta ja Virosta. Suomesta yhteistyöhön on osallistunut Luonnonvarakeskus ja Österbottens Fiskarförbund. Viimeisen Silkeborgissa 5.–6. huhtikuuta pidetyn kokouksen järjesti Tanskan teknillisen yliopiston makeanveden kalastuksen ja ekologian osasto.

Lisätietoja antavat:
Marina Nyqvist, projektipäällikkö ja suunnittelija, Österbottens Fiskarförbund, puh. 050 527 2314, marina.nyqvist@fishpoint.net
Maria Ovegård, tutkija, vesiluonnonvarojen osasto, Ruotsin maatalousyliopisto, tel: +44 10-471 41 19, maria.ovegard@slu.se (ruotsiksi tai englanniksi)

Sivun alkuun


Nordisk samarbetsgrupp efterlyser gemensam förvaltning av skarv

Skarvarna i Östersjön blir allt fler. I Sverige, Finland och Danmark äter fåglarna nu så mycket fisk att det i vissa områden påverkar fiskbestånden negativt och leder till minskade fångster för fisket. Nyligen möttes nordiska forskare och fiskeribiologer för att diskutera vad som krävs för att förbättra förvaltningen och skydda fisken och fisket. Samarbetsgruppen vill på sikt se en gemensam nordisk förvaltning av mellanskarven i Östersjön.

- Mellanskarven är inte längre en hotad fågelart i Nordeuropa och det finns flera undersökningar som visar att skarven blivit ett hot mot vissa fiskbestånd. Skarvarna är mycket rörliga, och det gör det svårt att förvalta dem och styra deras antal. Skarvar som söker föda i danska åar om vintern kommer till exempel från Sverige. Vi i gruppen är eniga om att det vore bra att samordna skarvförvalningen internationellt, säger Maria Ovegård, forskare vid institutionen för akvatiska resurser på Sveriges Lantbruksuniversitet och deltagare vid samarbetsgruppens senaste möte i Silkeborg i Danmark.

På mötet i Silkeborg blev det tydligt att de största skarvproblemen finns i Danmark, där man länge haft fokus på den negativa inverkan skarven har på fisk och fiske, både längs kusten, i åar och sjöar. Allt eftersom skarvarna ökat sin utbredning i Östersjön har bekymmer om minskade fiskefångster och hot mot skyddsvärda fiskbestånd längs den svenska och finska kusten ökat. I Norge har man först de senaste åren upplevt problem med mellanskarv i sötvattenområden och här jagar man nu skarv. I Estland utgör det stora skarvbeståndet inte någon betydande konflikt mellan intressenter, eftersom de kommersiella fiskbestånden längs kusten fortsatt är goda.

- Vi ser ett behov av ett större kunskapsutbyte mellan länderna, både mellan forskare och förvaltande myndigheter. Vi undersöker nu möjligheterna att hitta medel till gemensamma projekt, för att studera hur man kan skydda sårbara, ekologiskt och ekonomiskt värdefulla fiskebestånd och samtidigt behålla fortsatt god populationsstatus för skarven. I Finland saknar vi en aktiv förvaltning av skarv till skillnad från Sverige och Danmark som har uppdaterade förvaltningsplaner. Syftet med samarbetet på lång sikt är att få en gemensam nordisk förvaltning av mellanskarven i Östersjön, säger projektchef Marina Nyqvist vid Österbottens Fiskarförbund, samarbetsgruppens deltagare.

Samarbetet har fått stöd av Nordiska ministerrådet och bestått av forskare, med fokus på både fisk och fågel, och fiskeriorganisationer från Danmark, Norge, Sverige, Finland och Estland. Från Finland har Naturresursinstitutet och Österbottens Fiskarförbund deltagit i samarbetet. Det senaste mötet som hölls 5-6 april i Silkeborg arrangerades av avdelningen för Sötvattensfiske- och ekologi vid Danmarks tekniska universitet.

Tilläggsuppgifter ger:
Marina Nyqvist, Projektchef/Planerare, Österbottens Fiskarförbund, tel: 050-5272314, marina.nyqvist@fishpoint.fi
Maria Ovegård, Forskare/Miljöanalytiker Institutionen för akvatiska resurser (SLU Aqua), +44 10-471 41 19, maria.ovegard@slu.se

Sivun alkuun


Nyt on aika lähteä siikaongelle

Kevät on tänä vuonna myöhässä, mutta vihdoinkin on siikaongen aika. Kalastus tapahtuu kovapohjaisilla rannoilla, heti jäiden lähdettyä. Parhailla kalapaikoilla on tuolloin tungosta.

Keväällä jäiden lähdön jälkeen pohjaonki on erinomainen siianongintaväline, kertoo Kalatalouden Keskusliiton tiedottaja Tapio Gustafsson. Siimaan päähän solmitaan iso 30–40 g paino ja sivusiiman päähän kiinnitetään pienikokoinen terävä koukku. Valmiita siikaonkisettejä saa myös kaupasta. Koukkuun laitetaan syötiksi tavallinen mato. Maan ollessa jäässä siianonginnassa käytettäviä matoja kannattaa kysellä kalastukseen erikoistuneista liikkeistä. Onki heitetään sopivaksi katsottuun paikkaan ja annetaan laskeutua pohjaan. Siimaa kelataan sisään juuri sen verran että se tiukkenee. Vapa asetetaan pystyyn sopivaan kivenkoloon – ja sitten vaan odotellaan vavan kärjen nykimistä.

Kalan napattua syötin kannattaa odottaa hetki ennen kuin tarttuu onkeen. Siika nappaa madon varovaisesti eikä ole ehkä vielä ehtinyt niellä syöttiä, jos kalastaja nykäisee liian aikaisin. Kun kala lähtee kuljettamaan siimaa, on kalastajan aika toimia.

Siika liikkuu parvessa ja parven sattuessa kohdalle voi lyhyessä ajassa saada useita kaloja. Siikaa voi pyytää koko päivän, mutta parasta aikaa on usein aamu.

Luvat kuntoon ennen kalastusta

Siianonginnassa 18–64-vuotiailla kalastajilla on oltava valtion kalastonhoitomaksu maksettuna. Lupa oikeuttaa yhden vavan käyttöön. Vesialueen omistajan luvalla voi käyttää useampaa vapaa.

Katso videolta Porvoon-Sipoon kalastusalueen kalastuksenvalvojan Timo Salmian tietoisku siianonginnassa vaadittavista kalastusluvista.
https://youtu.be/cWhoLMFIfeE

Vinkki kevätretkelle

Vie lapsesi ja kaverisi kevätkalaan. Lämmintä mehua termariin, maittavat eväät reppuun ja suunta kohti auringonpaisteista rantaa. Näistä elementeistä syntyy nautinnollinen koko perheen tai ystävien yhteinen kevätpiknik. Hyvällä tuurilla illalliseksi on herkullista siikaa. Kotiin lähdettäessä on muistettava ottaa kaikki roskat mukaan.

Lisätietoja:
Tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5914

Sivun alkuun


Nu är det dags för sikmete

Våren är sen i år, men äntligen börjar det vara dags för sikmete! Fisket sker på hårdbottnade stränder, genast efter att isarna gått. På de bästa fiskeplatserna kan det då råda trängsel.

På våren efter att isarna gått är bottenmete ett utmärkt sikfiskeredskap, berättar informatör Tapio Gustafsson från Centralförbundet för Fiskerihushållning. Ändan av linan föres med en stor 30–40 g tyngd och en sidolina förses med en liten vass krok. Det finns även färdiga sikmete set att köpa i butiken. Bästa bete är en vanlig daggmask. Om marken ännu är frusen kan det löna sig att höra sig för om mask i butiker specialiserade på fiske. Bottenmetet kastas ut till en lämplig plats där man låter det sjunka till bottnen. Därefter spänns linan åt aningen. Sedan är det bara att vänta på att det rycker till i spöet.

Efter att fisken tagit på betet lönar det sig att vänta en stund innan man gör sitt mothugg. Siken tar betet väldigt försiktigt och har inte hunnit svälja masken om fiskaren gör sitt mothugg för tidigt. Då fisken börjar föra linan är det dags för fiskaren att agera.

Siken rör sig i stim och då man lyckas hitta ett stim kan man få flera fiskar på en kort stund. Man kan meta sik hela dagen, men bästa tiden för sikmete är ofta på morgonen.

Kom ihåg fisketillstånden!

För sikmete ska 18–64-åriga fiskare ha avlagt den statliga fiskevårdsavgiften. Fiskevårdsavgiften berättigar till fiske med ett spö. Med vattenägarens tillstånd kan man använda fler spön.

Titta på videon där Borgå-Sibbo fiskeområdets fiskeövervakare Timo Salmia ger råd om de fisketillstånd som behövs för sikmete.
https://youtu.be/cWhoLMFIfeE (på finska)

Sikmete och vårutflykt

Ta dina barn och kompisar med på fisketur. Fyll termosen med varm saft, packa en god matsäck och ta sikte på en solig strand. Av dessa element föds en trevlig familje- eller kompisutflykt. Och i bästa fall kan ni ta med hem en smaskig sik till kvällsmat. Kom ihåg att städa upp efter er på stranden innan ni åker hem!

Tilläggsuppgifter:
Informatör Tapio Gustafsson, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel (09) 6844 5914

Sivun alkuun


22.03. Virtavedet ovat katoava luonnonvara
09.03. Lohisaaliiden maihintuonti ilmoitettava jopa ennen vesille lähtöä
09.03. Landningen av laxfångsterna måste i vissa fall anmälas redan före man beger sig ut till havs


Virtavedet ovat katoava luonnonvara

Kalatalouden Keskusliitto kantaa yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa huolta vaelluskaloista ja niille tärkeistä elinympäristöistä, joiden joukossa luonnontilaiset virtavedet ovat hupeneva luonnonvara. Edistääkseen virtavesien kunnostustoimintaa Kalatalouden Keskusliitto on perustanut virtavesityöryhmän, joka kokoaa yhteen virtavesi- ja kunnostusosaamisen eri maakunnista. Työryhmän tarkoituksena on toimia osaamisen kehittämisen ja hyvien käytäntöjen kommunikaatiofoorumina, jossa jäsenet voivat ideoida yhteisiä hankkeita.

Vaelluskalojen luontaisen lisääntymisen tukeminen ja edistäminen on sekä kalastuslain että maa- ja metsätalousministeriön strategioiden mukaista toimintaa. Vaelluskalat ja virtavesikunnostaminen tulevat olemaan tärkeä osa tulevien kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmia.

Kalatalouden Keskusliiton jäsenjärjestöissä on toteutettu ja ollaan lähivuosina toteuttamassa erikokoisia kunnostushankkeita, joissa poistetaan vaellusesteitä, kunnostetaan virtavesiä ja kartoitetaan vaelluskalojen elinalueita. Esimerkiksi tulevan kesän ja syksyn aikana toteutetaan Vesangan koskireitin kalataloudellinen kunnostus, jonka toteutuksesta vastaa Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry. Kunnostuksen tavoitteena on parantaa erityisesti virtavesisukuisten vaelluskalojen lisääntymis- ja poikastuotantoedellytyksiä sekä avata mahdollisimman esteetön ja luonnonmukainen vaellusväylä. Tärkeänä lisänä on tehtyjen toimenpiteiden seuranta, jonka kautta saadaan arvokasta tietoa menetelmien toimivuudesta erilaisissa olosuhteissa.

Lisätietoja työryhmästä ja sen toiminnasta:
Niina Tuuri, iktyonomi (amk), Kalatalouden Keskusliitto, puh. 09 6844 5926
Risto Vesa, järjestöjohtaja, Kalatalouden Keskusliitto, puh. 0400 507 832
Timo Meronen, toiminnanjohtaja, Keski-Suomen kalatalouskeskus ry., puh. 0400 735 286

Sivun alkuun


Lohisaaliiden maihintuonti ilmoitettava jopa ennen vesille lähtöä

Eduskunnan käsittelyssä on alkuvuoden ollut kaupallisen kalastuksen valvontaa koskeva lakiesitys, johon sisältyy hyvin kyseenalainen elementti: velvoite tehdä ennakkoilmoitus lohisaaliin maihintuonnista 30 minuuttia ennen satamaan saapumista. Luonnos on edennyt sellaisenaan maa- ja metsätalousvaliokunnan läpi ja laki on tarkoitus saada voimaan tulevalle kalastuskaudelle. Kalastuselinkeinon edustajat ovat vastustaneet uutta velvoitetta koko sen valmistelun ajan.

Eduskunnan käsittelyssä olevaan hallituksen esitykseen EU:n kalastuksenvalvontaa koskevan lain muuttamisesta sisältyy uusi pykälä, jolla lohta kalastavan aluksen päällikkö velvoitetaan tekemään ennakkoilmoitus maihintuloajasta ja -paikasta sekä kalastuksessa käytettävästä aluksesta vähintään 30 minuuttia ennen saapumista satamaan tai purkupaikkaan. Esitystä perustellaan tarpeella tehostaa lohen kaupallisen kalastuksen valvontaa.

Velvoitteeseen sisältyy useita kyseenalaisia tekijöitä, eikä EU-lainsäädäntö velvoita esitetyn kaltaiseen menettelyyn. Lohenkalastusta koskee jo nyt saaliin ilmoitusvelvollisuus 48 tunnin sisällä saaliin purkamisesta, yksityiskohtainen kalastuksen säätelyjärjestelmä, toimijakohtaiset kiintiöt saaliin merkintäpakolla, saaliin jäljitettävyysmääräykset sekä vahva rikkomusten sanktiointijärjestelmä. Samalla jatkuvasti suurempi osuus lohisaaliista pyydetään vapaa-ajan kalastuksessa, jota ei koske minkäänlainen saaliin ilmoitusvelvollisuus.

Suurin osa lohen kaupallisesta kalastuksesta tapahtuu rysillä ja kalastajat käyvät rysillä nopeilla pienveneillä. Matka rysältä rantaan voi olla vain muutamia minuutteja. Koko koentamatka voi olla tehty alle puolen tunnin, jolloin kalastaja joutuu tekemään ilmoituksen maihintuonnista jo kotilaiturista lähtiessään ennen kuin edes tietää saako saalista. Toisaalta maihintuonnin ajankohtaa voivat venyttää tekijät, joita kalastaja ei tiedä ennen vesille lähtöään. Pyydyksille voi esimerkiksi joutua tekemään merellä huolto- ja korjaustöitä. Myös välineet, joilla ilmoitus tehdään, voivat aiheuttaa ongelmia; esimerkiksi matkapuhelinkentän toimivuus merialueella on puutteellinen.

Vaikka lakimuutos tulisi voimaan esitetyssä muodossa, on sen kalastuksenvalvontaa ohjaava vaikutus hyvin kyseenalainen. Huomioiden pitkän rannikkomme ja saaliiden likimain samanaikaisen maihintuonnin kymmenissä pisteissä, ei valvojille jää käytännössä reagointiaikaa ilmoitukseen, elleivät valvojat ole ilmoituksen tullessa jo liikkeellä ja hyvin lähellä maihintuontipaikkaa.

Lisätietoja antavat
Vesa Karttunen, toiminnanjohtaja, Kalatalouden Keskusliitto p. 050 3850 875
Jukka Hakala, kaupallinen kalastaja, Suomenlahti, p. 050 630 13
Timo Matinlassi, kaupallinen kalastaja, Pohjanlahti, p. 040 5419 418

Sivun alkuun


Landningen av laxfångsterna måste i vissa fall anmälas redan före man beger sig ut till havs

Riksdagen har under början av året behandlat ett lagförslag gällande tillsynen av det kommersiella fisket, som innehåller ett tvivelaktigt element. Fiskarna är skyldiga att göra en förhandsanmälan om landning av laxfångster 30 minuter innan de anlöper hamnen. Utkastet har framskridit oförändrat via jord- och skogsbruksutskottet och meningen är att lagen ska träda i kraft innan årets laxfiskesäsong inleds. Fiskerinäringen har motsatt sig förslaget ända från början.

Regeringspropositionen om ändring av lagen om EU:s fisketillsyn som nu behandlas i riksdagen innehåller en ny paragraf som ålägger fartygsbefälhavare att vid laxfiske göra en förhandsanmälan om fartygets anlöpningstidpunkt och anlöpningsplats samt om det fartyg som används vid fisket minst 30 minuter innan fartyget anlöper hamnen eller landningsplatsen. Förslaget motiveras med behovet att effektivera övervakningen av det kommersiella laxfisket.

Skyldigheten omfattar fler tvivelaktiga element och EU-lagstiftningen kräver inte ett sådant förfarande som nu föreslås. Laxfisket omfattas redan nu av skyldighet att anmäla fångster inom 48 timmar från att fisken landats, fisket regleras därtill detaljerat, fiskarna har aktörsspecifika kvoter där fångsten ska märkas och det finns bestämmelser om spårbarhet samt ett sanktionssystem om man bryter mot bestämmelserna. Samtidigt fortsätter fritidsfiskets efter lax, utan någon som helst rapporteringsskyldighet.

Största delen av det kommersiella laxfisket sker med ryssjor och fiskarna vittjar ryssjorna med snabba mindre båtar. Färden från stranden ut till ryssjan kan i vissa fall vara bara några minuter lång, och hela processen med vittjande kan vara över på mindre än 30 minuter. Det här betyder att fiskarna måste göra sin förhandsanmälan från stranden redan innan de vet om de ens får någon fångst. Å andra sidan kan landandet av fångsten dra ut på tiden om man vid ryssjan hamnar göra underhålls- eller reparationsarbeten. Även de redskap man ska göra förhandsanmälan med kan skapa problem. Till exempel mobilnätverkets täckning är bristfällig till havs.

Även om lagförslaget skulle träda i kraft i föreslagen form, kan övervakningens styrande inverkan ifrågasättas. Då man beaktar vår långa kuststräcka och det att fångster landas så gott som samtidigt på tiotals platser, har fiskeövervakarna i praktiken inte tid att reagera på anmälningen, om inte övervakarna redan då anmälningen görs är väldigt nära platsen där fisken landas.

Tilläggsuppgifter ges av:
Vesa Karttunen, verksamhetsledare, Centralförbundet för Fiskerihushållning tel. 050 3850 875
Jukka Hakala, kommersiell fiskare, Finska viken, tel. 050 630 13
Timo Matinlassi, kommersiell fiskare, Bottniska viken, tel. 040 5419 418

Sivun alkuun


28.02. Teisti nousi vihdoin ennätyskalojen listalle
28.02. Äntligen tejstefisk på rekordfisklistan
13.02. Kalatalousalueiden käynnistäminen vaatii lisärahoitusta


Teisti nousi vihdoin ennätyskalojen listalle

Ennätyskalalautakunta hyväksyi viimeisen vuoden aikana viisi uutta ennätystä. Ilahduttavaa oli teistin saaminen listalle kokonaan uutena lajina. Ennätyskalalautakunnan 2000-luvun SE-listalla on nyt 80 kalalajia ja kuusi rapulajia.

Uusia ennätyskaloja ovat sinisampi 7,55 kg, seipi 0,193 kg, sulkava 1,130 kg ja voimassa olevaan ennätystä sivuava mustatäplätokko 0,242 kg sekä pienistä, alle sata grammaa painavista lajeista kokonaan uutena lajina teisti 18,6 cm.

Teistiä oli odotettu pitkään

Teisti on puuttunut ennätyskalojen listalta koko listan olemassa olon. Nyt listalle saatu yksilö löytyi Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen suorittaman vesistötarkkailun yhteydessä. Teisti ui 12 mm coastal rannikkoverkkoon Porin Tahkoluodon edustalla. Kalan pyytäneen Pekka Westerlingin mukaan kyse oli heillekin ainutlaatuisesta tapauksesta. He päättivät ilmoittaa kalasta, kun huomasivat ettei teistiä ollut lainkaan ennätyskalojen listalla.

Kaikki ennätyslautakunnalle ilmoitetut tiedot talletetaan ennätyskalarekisteriin, joka on netissä osoitteessa http://www.vapaa-ajankalastaja.fi/ennatyskala . Ennätyskalojen ilmoituslomakkeita ja ohjeita löytyy lisäksi osoitteesta:http://www.ahven.net/ennatyskalat

Lisätietoja Suomen ennätyskaloista ja ennätyskalarekisteristä:
Tiedottaja Jaana Vetikko, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, puh. 050 525 7806
Tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5914

Sivun alkuun


Äntligen tejstefisk på rekordfisklistan

Rekordfisknämnden godkände fem nya rekord för senaste år. Glädjande är att man fick in tejstefisk som en helt ny art på rekordfisklistan. På rekordfisknämndens lista över finska rekord från 2000-talet finns nu 80 fiskarter och sex kräftarter.

De nya rekordfiskarna är atlantisk stör 7,55 kg, stäm 0,193 kg, faren 1,130 kg och av ikraftvarande rekord tangeras den svartmunnade smörbultens rekord på 0,242 kg. Av små, under hundra gram vägande fisk kommer tejstefisk in på rekordfisklistan med en längd på 18,6 cm.

Äntligen tejstefisk

Tejstefisken har saknats från rekordfiskregistret så länge som ett register har upprätthållits. Individen som man nu fått med på listan kom i samband med Kumo älvs vattenskyddsförenings miljöuppföljning. Tejstefisken simmande in i ett 12 mm coastal nät utanför Tahkoluoto i Björneborg. Pekka Westerling som fick fisken berättar att det var fråga om en unik händelse också för dem. De beslöt att anmäla fisken, då de lade märke till att fiskarten inte fanns med på rekordfisklistan.

All information som meddelas till nämnden förs in i rekordfiskregistret. Registret finns på adressen http://www.vapaa-ajankalastaja.fi/ennatyskala. Anmälningsblanketter och anvisningar finns också på adressen: http://www.ahven.net/rekordfiskar

Tilläggsuppgifter om rekordfiskar och rekordfisknämnden:
Informatör Jaana Vetikko, Finlands Fritidsfiskares Centralorganisation, tel. 050 525 7806
Informatör Tapio Gustafsson, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel. (09) 6844 5914

Sivun alkuun


Kalatalousalueiden käynnistäminen vaatii lisärahoitusta

Juhlavuottaan viettävillä valtakunnallisilla kalastusaluepäivillä ovat teemoina vuoden 2019 alussa käynnistyvien kalatalousalueiden rahoitus ja kalastuksenvalvonnan kehittäminen.

Kalatalouden Keskusliiton järjestämät 30. valtakunnalliset kalastusaluepäivät ovat samalla viimeiset laatuaan. Kalastusalueiden toiminta päättyy tämän vuoden aikana ja uudet kalatalousalueet aloittavat toimintansa vuoden 2019 alusta. Uudet kalatalousalueet on muodostettu entisten kalastusalueiden tilalle. Kalastusalueita on nyt noin 220 kappaletta, mutta perustettavia kalatalousalueita on vain 118.

Vanhojen kalastusalueiden alasajo ja uusien kalatalousalueiden toiminnan käynnistäminen ovat mittavia muutoksia vesialueillamme. Tärkeänä aiheena viimeisillä kalastusaluepäivillä on vuoden 2019 alussa toimintansa aloittavien kalatalousalueiden rahoitus. Rahoituksen yksityiskohdat ovat vielä ratkaisematta. Kalatalousalueiden toiminnan aloitus sekä käyttö- ja hoitosuunnitelmien teko vaatii perusrahoituksen, johon nykyinen kalastonhoitomaksujen kertymä ei välttämättä riitä. Kalatalousala toivookin kalastusalueista kalatalousalueiksi siirtymäkauden rahoitukseen erillismomenttia valtion budjettiin vuosina 2019–2020.

Valtakunnalliset kalastusaluepäivät ovat suurin vuosittain pidettävä kalatalousalan koulutustilaisuus. Osanottajia tämänvuotisilla kalastusaluepäivillä on 370 henkilöä kaikkialta Suomesta. Järjestyksessään 30. valtakunnalliset kalastusaluepäivät järjestetään Helsingissä 13.–14.2.2018.

Lisätietoja uudesta kalastuslaista ja kalastusaluepäivien ohjelmasta:
toiminnanjohtaja Vesa Karttunen, Kalatalouden Keskusliitto puh. 050 3850 875
järjestöjohtaja Risto Vesa, Kalatalouden Keskusliitto, puh. 0400 507 832

Sivun alkuun


24.01. ELY-keskusten päätöksiin perustettavista kalatalousalueista haetaan muutosta
17.01. Mateen aika on nyt
17.01. Lakens tid är här
09.01. Talvikalastajan pyydysmerkinnät ja luvat kuntoon
09.01. Vinterfiskare - märk redskapen rätt och kom ihåg fiskeloven


ELY-keskusten päätöksiin perustettavista kalatalousalueista haetaan muutosta

Kalatalousaluejakopäätöksiin haetaan muutosta hallinto-oikeudessa Perämerellä ja Itä-Suomessa. Valittajia päätöksissä on Perämerellä lähes kolmekymmentä yhteisöä. Itä-Suomessa ELY-keskuksen päätöksistä valittaa kaksi kalastusaluetta ja Saimaalla yksi.

ELY-keskus julkaisi pitkän odotuksen jälkeen päätökset kalatalousalueiden rajoista 13.12.2017. Huolimatta kalatalousaluejakoa varten perustetuista yhteistyöryhmistä, perustettavien kalatalousalueiden rajat ovat näillä alueilla ELY- keskusten asettamia. Lopputulos ei olisi voinut olla muutakaan, sillä yhteistyöryhmille ei juurikaan esitetty erilaisia vaikutusten arviointeja päätöksenteon tueksi. Esitysten valmisteluissa paikallisten tekemät sopimukset, kompromissiehdotukset ja nykyiset, olemassa olevien kalastusalueitten tarkoituksenmukaiset järjestelyt myös ohitettiin ilman asianmukaista keskustelua. Samoin sivuutettiin myös yhteistyöryhmien edustajien esittämät näkemykset ja jätettiin perustelut lähinnä ”tämä on kaikkien edun mukaista” -tasolle. ELY-keskuksen asettamien yhteistyöryhmien työskentely vaikutti tähtäävän lähinnä ennalta käsikirjoitettuun lopputulokseen.

Vesialueiden omistajia ja muita paikallisia toimijoita huolettaa se, että perustavanlaatuiset oikeudet jäivät päätöksenteossa jalkoihin. ELY-keskukset ohittivat sosiaaliset ja taloudelliset näkökannat, eivätkä toimineet yhteistyöryhmissä vuorovaikutteisesti ja puolueettomasti. Kauaskantoisia päätöksiä tehtäessä paikallisen mielipiteen ja asiantuntemuksen kunnioittaminen olisi kuitenkin ollut välttämätöntä tulevan kalatalousaluetoiminnan sujuvuuden kannalta.

Lisätietoja
Perämeri: Tapio Kangas 044 7750 847
Itä-Suomi: Harry Härkönen 0400 185 139
Läntinen Pien-Saimaa: Jarmo Fennander 0500 258513

Sivun alkuun


Mateen aika on nyt

Sydäntalven herkun, mateen, pyyntiaika on nyt. Made alkaa liikkua kohti kutupaikkoja ja kalastajat ovat valmiina. Mateen pilkkijän on hyvä olla pelipaikalla hämärän laskeutuessa.

Made kutee keskellä talvea helmikuussa. Mateen pyyntiaika alkaa nyt ja kausi on parhaimmillaan helmikuun puolivälissä, kertoo Kalatalouden Keskusliitto.

Madetta voi pilkkiä ilmaiseksi. Muut mateen kalastusmuodot vaativat vesialueen omistajan luvan ja 18–64-vuotiailta kalastonhoitomaksun. Maksun voi suorittaa Eräluvat.fi-verkkokaupassa, palvelunumeron 020 69 2424 kautta tai R-Kioskeissa. Kalastonhoitomaksu maksaa vuodeksi 45 euroa, seitsemäksi vuorokaudeksi 15 euroa ja vuorokaudeksi 6 euroa. R-Kioskilla maksuun lisätään palvelumaksu.

Muista, että kalastuslaki kieltää kalojen tartuttamisen koukkuun ulkoapäin. Madeharan sijaan madetta voi pilkkiä kalasyötillä varustetulla pilkillä tai pelkällä morrilla. Paras pilkkiaika on illan hämärtyessä ja vaihtuessa yöksi.

Mikäli talvinen kalaretki ei houkuttele, mateen voi pyydystää turvallisesti kaupan tiskiltä. Madetta on jo tarjolla kaupoissa. Mateenmäti ja blinit kuuluvat herkkusuiden iltamenuun. Myös madekeiton valmistaminen on helppoa. Lisää vinkkejä madeherkkuihin osoitteesta: http://www.ahven.net/opetusmateriaali/talouskalalajit/kalat/made_2.html

Lisää mateesta ja sen pyynnistä:
Tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto www.ahven.net, puh. (09) 6844 5914

Sivun alkuun


Lakens tid är här

Högsäsongen för lake, midvinterns delikatess, är här. Laken har börjat röra sig mot sina lekplatser. Den som vill pilka lake gör bäst i att bege sig ut i skymningen.

Laken leker mitt i vintern, i februari. Säsongen för lakfiske inleds nu och den bästa säsongen infaller i mitten av februari, berättar man från Centralförbundet för Fiskerihushållning.

Man får pilka lake gratis. Andra lakfiskemetoder kräver vattenägarens tillstånd samt den statliga fiskevårdsavgiften om man är 18–64 år. Fiskevårdsavgiften kan betalas i nätbutiken eräluvat.fi, via det avgiftsfria tjänstenumret 020 69 2424 eller i R-kiosken. Fiskevårdsavgiften för ett år kostar 45 euro, för sju dygn 15 euro och för ett dygn 6 euro. R-kioskerna uppbär en serviceavgift.

Kom ihåg att lagen om fiske förbjuder krokfiske där avsikten är att få kroken att fasta i fiskens yttre sida. Det gäller med andra ord att byta ut lakkronan till en betesförsedd pilk eller en mormyska. Bästa tiden för pilkfiske är då kvällen skymmer och övergår i natt.

Om man inte känner sig lockad att själv ge sig ut på isarna kan man införskaffa sin lake från fiskdisken. Lakrom och blinier hör till läckergommarnas kvällsmeny. Det är inte heller svårt att röra ihop en laksoppa. Fler tips på lakdelikatesser hittar du på adressen: http://www.ahven.net/undervisningsmaterial/fisk/fiskarter/lake.html

Mer information om lake och lakfiske:
Informatör Tapio Gustafsson, Centralförbundet för Fiskerihushållning www.ahven.net, tel. (09) 6844 5914

Sivun alkuun


Talvikalastajan pyydysmerkinnät ja luvat kuntoon

Pakkasten saavuttua Etelä-Suomeen vedet alkavat jäätyä ja talvikalastuksen ystävät pääsevät pian mielipuuhaansa. Kalatalouden Keskusliitto muistuttaa voimassa olevista kalanpyydysten merkintätavoista ja tarvittavista kalastusluvista.

Näin merkitset pyydyksesi:

1) Jäältä kalastettaessa pyydys ja kalastamista varten tehdyt, halkaisijaltaan yli 40 cm:n avannot on merkittävä vähintään 1,2 metriä jään pinnasta ulottuvalla merkkisalolla, joka ei ole väriltään valkoinen. Salkoon on laitettava kaikkiin sivusuuntiin näkyvä 2 cm korkea heijastin. Jos jään alle esimerkiksi lasketaan katiska, merta tai vaikkapa pystyrysä, asia hoidetaan yhden avannon kautta. Jos avanto on yli 40 cm, merkintään käytetään yhtä edellä mainittua vähintään 1,2 metristä salkoa heijastimineen.

2) Jos pyydys tai usean yhteen liitetyn pyydyksen muodostama kokonaisuus on pituudeltaan yli 10 metriä, on merkkisalkoa käytettävä pyydyksen molemmissa päissä. Näin on esimerkiksi verkkojen suhteen toimittava. Tavallista on, että talviverkkoja lasketaan jään alle kokemisavannosta säteittäin useampaan suuntaan. Verkot ovat poikkeuksetta yli 10 metriä pitkiä, joten edellä mainittuja vähintään 1,2 metrisiä salkoja tulee käyttää kokemisavannon lisäksi jokaisen erisuuntaan olevan ”säteen” päässä.

Merkintä viimeistellään yhteystiedoilla. Pyydyksen asettajan nimi- ja yhteystiedot sekä kalastusoikeuden osoittava merkki tulee kiinnittää merkkisalon yhteyteen. Muista että oikea merkintä on turvallisuusasia.

Kalastonhoitomaksu nousi vuoden vaihteessa

Pyydyskalastus vaatii aina vesialueen omistajan luvan ja 18–64-vuotiailta kalastonhoitomaksun. Maksun voi suorittaa Eräluvat.fi-verkkokaupassa, palvelunumeron 020 69 2424 kautta tai R-Kioskeissa. Kalastonhoitomaksu maksaa vuodeksi 45 euroa, seitsemäksi vuorokaudeksi 15 euroa ja vuorokaudeksi 6 euroa. R-Kioskilla maksuun lisätään palvelumaksu.

Lisätietoja kalanpyydysten oikeasta merkitsemisestä:
Merkitse pyydyksesi oikein -esite: http://www.ahven.net/v2_tiedostot/375.pdf
Tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5914
Järjestöjohtaja Risto Vesa, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5917

Sivun alkuun


Vinterfiskare - märk redskapen rätt och kom ihåg fiskeloven

När kölden sent omsider anlänt till södra Finland börjar vattnen frysa och vinterfiskets vänner kommer äntligen ut på isarna. Centralförbundet för Fiskerihushållning vill påminna om hur redskapen ska märkas och vilka fisketillstånd som behövs.

Så här märker du ut dina redskap:

1) När man fiskar från isen ska redskap och vakar med diameter över 40 cm märkas ut med en stång som sträcker sig minst 1,2, meter ovanför isen. Stången får inte vara vit. Stången ska också förses med en 2 cm hög reflex som är synlig från alla håll. Om man till exempel lägger ut en katsa, mjärde eller vertikalryssja sköts fisket genom en vak. Om vaken är över 40 cm i diameter ska den märkas ut på ovannämnda sätt med en minst 1,2 meter hög reflexförsedd stång.

2) Om redskapet, eller flera redskaps sammankopplade längd, är över 10 meter ska en stång användas i båda ändarna. Så här ska man till exempel göra om man fiskar med nät. Då man fiskar med vinternät är det vanligt att man lägger ut nät åt flera håll från vaken där man vittjar. Eftersom nätlängderna alltid är över 10 meter långa ska ovan nämnda stångar sättas ut både vid vaken och i ändan av alla de i olika riktningar utsatta näten.

Märkningen fullbordas med kontaktuppgifter. Fiskarens namn och kontaktuppgifter samt det märke som anger fiskerätten ska fästas vid stången. Kom ihåg att märkningen av dina redskap är en säkerhetsfråga.

Fiskevårdsavgiften höjdes vid årsskiftet

Fiske med stående redskap kräver alltid tillstånd av vattenägaren och 18-64-åringar ska ha betalt fiskevårdsavgift. Fiskevårdsavgiften kan betalas i Eräluvat.fi -nätbutiken, via Forststyrelsens tjänstenummer 020 69 2424 eller i R-Kioskerna. Fiskevårdsavgiften för år 2018 är 45 € per kalenderår, 15 € för sju dygn och 6 euro för ett dygn. Vid R-Kioskerna tillkommer en serviceavgift.

Tilläggsuppgifter om hur fiskeredskap ska märkas ut korrekt:
Märk dina redskap rätt -broschyr: http://www.ahven.net/v2_tiedostot/376.pdf
Jurist Jenny Fredrikson, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel. (09) 6844 5918
Fiskeribiolog Malin Lönnroth, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel. (09) 6844 5922

Sivun alkuun