Etusivu
Choose language

Centralförbundet Fiske Allt om fisk Fiskeövervakning Fiskeområden Delägarlag Kommersiellt fiske Produkter

Centralförbundet för
Fiskerihushållning
Malms handelsväg 26
00700 Helsingfors
Telefon (09) 6844 590
Fax (09) 6844 5959
E-post fiskeri@ahven.net
 
Framsida
Extranet
 
År: 2007 | 2008 | 2009 | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017

Januari
Februari
Mars
April
Maj
Juni
Juli
Augusti

21.06. Kalanpyydykset on merkittävä lipuilla
21.06. Fiskebragder ska märkas med flaggor
14.06. Kalastusluvat kuntoon, niin valvoja ei yllätä kesälomalla
14.06. Fisketillstånden i skick så att inte fiskeövervakaren överraskar på sommarlovet


Kalanpyydykset on merkittävä lipuilla

Kalanpyydykset pitää kalastusasetuksen mukaan merkitä lipuilla, jotta vesillä liikkujat voivat pyydyksiä havaita. Huonosti näkyvä pyydys voi pahimmillaan aiheuttaa vaaratilanteen moottori- tai purjeveneelle.

Kalanpyydyksien merkinnät ovat parantuneet, mutta edelleen voi löytää puutteellisesti merkittyjä pyydyksiä. Kalatalouden Keskusliiton ja Metsähallituksen mukaan kalastuksen valvonnan linja tiukentuu entisestään tänä kesänä. Kalastuksenvalvoja voi ottaa talteen väärin merkityn pyydyksen ja kalastaja voi saada jopa sakot.

Vesiliikenteen käyttämillä alueilla pyydys on merkittävä 1,2 metriä vedenpinnan yläpuolelle ulottuvaan salkoon kiinnitetyllä 20 senttimetriä leveällä ja korkealla lipulla. Mikäli kyseessä on pintapyydys (lähempänä kuin 1,5 metriä vedenpinnasta), tulee salko varustaa kahdella lipulla.

Jos pyydyksistä ei ole haittaa vesiliikenteelle, merkinnän voi tehdä kohoilla, jotka ovat 15 senttimetriä korkeita vedenpinnasta mitattuna, tai lipuilla, joiden salko on 40 senttimetriä korkea.

Pitkä kalanpyydys tulee merkitä samalla tavalla pyydyksen molemmista päistä. Lippusalossa pitää aina olla 2 senttimetriä korkea heijastin. Pyydyksiin tulee kalastuslain mukaan merkitä pyydyksen asettajan nimi ja yhteystiedot sekä kalastusoikeuden osoittava merkki siten, että ne ovat havaittavissa ilman, että pyydystä tarvitsee nostaa vedestä.

Yhteystiedottomat pyydykset tulkitaan kalastuksenvalvonnassa yleensä luvattomiksi pyydyksiksi, jotka voidaan ottaa talteen.

Veneilijöiden on huomioitava pyydykset

Kalastajilta kuulee silloin tällöin että veneilijät eivät huomioi heidän asiallisesti merkittyjä pyydyksiä. Isokokoiseen ankkuroituun pyydykseen ajaminen voi olla vaaraksi veneilijälle. Kalastajille aiheutuu rikkoutuneista pyydyksistä ajoittain suuria kuluja.

Kalastusta valvovat Metsähallituksen, poliisin, rajavartiolaitoksen ja ELY-keskuksen lisäksi ELY-keskuksen tutkinnon suorittaneet ja vesialueen omistajalta valtuutuksen saaneet kalastuksenvalvojat.

Lisää kalanpyydysten merkinnöistä:
Lakimies Jenny Fredrikson, Kalatalouden Keskusliitto, puh. 0400 234 780

Vinkkejä pyydysten merkitsemiseen

Sivun alkuun


Fiskebragder ska märkas med flaggor

Enligt förordningen om fiske ska fiskeredskap märkas med flaggor så att de som rör sig på vattnen lätt ska lägga märke till dem. Dåligt utmärkta redskap kan i värsta fall vara farliga för motor- eller segelbåtar.

Det har skett förbättringar i utmärkandet av fiskeredskap, men dåligt märkta redskap kan fortfarande förekomma. Centralförbundet för Fiskerihushållning och Forststyrelsen meddelar, att övervakningen ytterligare kommer att skärpas under sommaren. Fiskeövervakaren kan omhänderta fel märkta reskap och fiskaren kan straffas med böter.

På områden med sjötrafik ska fiskeredskap märkas ut med en 20 cm hög och bred flagga på en stång som räcker 1,2 meter över vattenytan. Om man fiskar nära ytan (närmare än 1,5 meter från ytan) ska stången ha två flaggor.

Om fiskeredskapen inte stör sjötrafiken kan de märkas ut med flöten som når 15 cm över vattenytan eller flaggor på en 40 cm hög stång.

Ett långt fiskeredskap ska ha likadan märkning i vardera ända. Stången ska alltid ha en reflex som är 2 cm hög och syns åt alla håll.

Fiskeredskap ska enligt lag märkas med namn och kontaktuppgifter till fiskaren. Därtill ska man använda märken som anger fiskerätt. Kontaktuppgifterna ska kunna kontrolleras utan att lyfta redskapet ur vattnet. Redskap som saknar kontaktuppgifter antas vara olovliga och omhändertas av fiskeövervakaren.

Båtfarare ska iaktta fiskeredskap

Fiskare upplever ibland att båtfarare inte beaktar lagligt utmärkta fiskeredskap på det sätt som förhållandena kräver. Stora förankrade fiskeredskap kan utgöra en fara för oförsiktiga båtfarare. För fiskaren leder ett söndrigt fiskeredskap till stora kostnader.

Fisket övervakas av Fortstyrelsen, polisen, gränsbevakningen och NTM-centralerna samt av fiskeövervakare som avlagt prov vid NTM-centralen och befullmäktigats av vattenägaren.

Mera om märkning av fiskeredskap:
Jurist Jenny Fredrikson, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tfn 0400 234 780.

Tips för märkning av fiskeredskap

Sivun alkuun


Kalastusluvat kuntoon, niin valvoja ei yllätä kesälomalla

Kalastonhoitomaksu jää satunnaisesti kalastavalta usein maksamatta. Kalastuslupa on kuitenkin helppo hoitaa kuntoon. Kalastonhoitomaksu kannattaa maksaa, sillä varoilla rahoitetaan muun muassa kalakantojen hoitoa.

Onkimiseen, pilkkimiseen ja silakan litkaamiseen ei tarvitse lupaa. Muut kalastusmuodot vaativat 18–64-vuotiaalta kalastajalta aina kalastonhoitomaksun, muistuttaa Kalatalouden Keskusliitto. Kalastonhoitomaksulla voi kalastaa yhdellä vavalla suuressa osassa maata. Esimerkiksi usealla vavalla uisteluun, verkkokalastukseen tai ravustukseen tarvitaan kalastonhoitomaksun lisäksi aina vesialueen omistajan lupa.

Kalastonhoitomaksu on 39 € kalenterivuodelta, 12 € seitsemän vuorokauden kalastusjaksolta ja 5 € yhdeltä vuorokaudelta. Kalastonhoitomaksun voi maksaa Eräluvat.fi-verkkokaupassa, palvelunumerossa 020 69 2424 tai R-Kioskilla. Maksukuitti tai sen kopio on pidettävä aina mukana kalastettaessa.

Kalastajan on tiedettävä, ettei kalasta rauhoitetuilla vesialueilla, erillisen luvan vaativilla erityiskohteilla tai vaelluskalapitoisissa koski- ja virtavesissä. Kalastuskieltoalueet löytyvät Kalastusrajoitus.fi -palvelusta.

Kalastonhoitomaksu edistää kalastusta

Kalastonhoitomaksusta kertyneistä varoista myönnetään rahaa kalavesien hoidon suunnitteluun ja toteutukseen, neuvontapalveluihin, kalavesiin kohdistettuihin hankkeisiin, kalastuksen valvontaan sekä vesialueiden omistajille kalavesien käytöstä maksettaviin korvauksiin.

Tarkempaa tietoa kalastusluvista: www.ahven.net/luvat ja www.eraluvat.fi

Lisää tietoa kalastuksesta: www.kalat.fi ja www.kalastusrajoitus.fi

Lisää kalastusluvista:
Tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5914

Metsähallituksen erälupien palvelunumero puh. 020 69 2424

Sivun alkuun


Fisketillstånden i skick så att inte fiskeövervakaren överraskar på sommarlovet

Många som fiskar sporadiskt lämnar ofta fiskevårdsavgiften obetald. Det är ändå lätt att se till att fisketillstånden är i skick. Det lönar sig att betala fiskevårdsavgiften, eftersom man med de influtna pengarna bland annat finansierar fiskevård.

För mete, pilkfiske och fiske med strömmingshäckla behövs inget tillstånd. För alla övriga fiskeformer måste 18–64-åringar betala fiskevårdsavgift, påminner Centralförbundet för Fiskerihushållning. Med fiskevårdsavgiften får man fiska med ett spö så gott som i hela landet. För fiske med fler än ett spö, fiske med stående bragder så som nät och katsa eller kräftmjärdar måste man förutom fiskevårdsavgift också ha tillstånd av vattenområdets ägare.

Fiskevårdsavgiften är 39 € per kalenderår, 12 € för sju dygn och 5 € för ett dygn. Fiskevårdsavgiften kan betalas i nätbutiken Eräluvat.fi, via servicenumret 020 69 2424 eller i R-kiosken. Kvitto över erlagd avgift ska alltid medhas vid fiske.

Man får inte fiska på fredade områden, specialfiskeplatser som kräver ett separat tillstånd, eller i fors- och strömområden i vattendrag för vandringsfisk. Fiskeförbudsområdena hittas i nättjänsten Kalastusrajoitus.fi.

Fiskevårdsavgiften befrämjar fiske

Med de medel som inflyter från fiskevårdsavgifterna beviljar man pengar för planering och förverkligande av fiskevård, rådgivningstjänster, fiskerelaterade projekt, fiskeövervakning samt som ersättning till vattenägarna för att deras fiskevatten används.

Mera information om fisketillstånd: www.ahven.net/fisketillstand och www.eraluvat.fi

Mer information om fiske: www.kalat.fi och www.kalastusrajoitus.fi Fråga om fisketillstånd:
Fiskeribiolog Malin Lönnroth, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tfn (09) 6844 5922

Forststyrelsens servicenummer tel. 020 69 2424

Sivun alkuun


05.04. Nyt on aika lähetä siikaongelle
05.04. Nu är det dags för sikmete


Nyt on aika lähetä siikaongelle

Siianonginta on suosittua keväällä. Kalastus tapahtuu kovapohjaisilla rannoilla, heti jäiden lähdettyä. Parhailla kalapaikoilla on tuolloin tungosta.

Keväällä jäiden lähdön jälkeen pohjaonki on erinomainen siianongintaväline. Siimaan päähän solmitaan iso paino ja sivusiiman päähän kiinnitetään pienikokoinen terävä koukku. Koukkuun laitetaan syötiksi tavallinen mato. Onki heitetään sopivaksi katsottuun paikkaan ja annetaan laskeutua pohjaan. Siimaa kelataan sisään juuri sen verran että se tiukkenee. Vapa asetetaan pystyyn sopivaan kivenkoloon – ja sitten vaan odotellaan vavan kärjen nykimistä.

Kalan napattua syötin kannattaa odottaa hetki ennen kuin tarttuu onkeen. Siika nappaa madon varovaisesti eikä ole ehkä vielä ehtinyt niellä syöttiä, jos kalastaja nykäisee liian aikaisin. Kun kala lähtee kuljettamaan siimaa, on kalastajan aika toimia.

Siika liikkuu parvessa ja parven sattuessa kohdalle voi lyhyessä ajassa saada useita kaloja. Siikaa voi pyytää koko päivän, mutta parasta aikaa on usein aamu.

Luvat kuntoon ennen kalastusta

Siianonginnassa 18–64-vuotiailla kalastajilla on oltava valtion kalastonhoitomaksu maksettuna. Lupa oikeuttaa yhden vavan käyttöön. Vesialueen omistajan luvalla voi käyttää useampaa vapaa. Maan ollessa jäässä siianonginnassa käytettäviä matoja kannattaa kysellä kalastukseen erikoistuneista liikkeistä.

Vinkki kevätretkelle

Vie lapsesi ja kaverisi kevätkalaan. Lämmintä mehua termariin, maittavat eväät reppuun ja suunta kohti auringonpaisteista rantaa. Näistä elementeistä syntyy nautinnollinen koko perheen tai ystävien yhteinen kevätpiknik. Hyvällä tuurilla illalliseksi on herkullista siikaa. Kotiin lähdettäessä on muistettava ottaa kaikki roskat mukaan.

Lisätietoja:
Tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5914

Sivun alkuun


Nu är det dags för sikmete

Sikmete är populärt längs kusten på våren. Fisket sker på hårdbottnade stränder, genast efter att isarna gått. På de bästa fiskeplatserna kan det då råda trängsel.

På våren efter att isarna gått är bottenmete ett utmärkt sikfiskeredskap. Ändan av linan föres med en stor tyngd och en sidolina förses med en liten vass krok. Bästa bete är en vanlig daggmask. Bottenmetet kastas ut till en lämplig plats där man låter det sjunka till bottnen. Därefter spänns linan åt aningen. Sedan är det bara att vänta på att det rycker till i spöet.

Efter att fisken tagit på betet lönar det sig att vänta en stund innan man gör sitt mothugg. Siken tar betet väldigt försiktigt och har inte hunnit svälja masken om fiskaren gör sitt mothugg för tidigt. Då fisken börjar föra linan är det dags för fiskaren att agera.

Siken rör sig i stim och då man lyckas hitta ett stim kan man få flera fiskar på en kort stund. Man kan meta sik hela dagen, men bästa tiden för sikmete är ofta på morgonen.

Kom ihåg fisketillstånden!

För sikmete ska 18–64-åriga fiskare ha avlagt den statliga fiskevårdsavgiften. Fiskevårdsavgiften berättigar till fiske med ett spö. Med vattenägarens tillstånd kan man använda fler spön. Om marken ännu är frusen kan det löna sig att höra sig för om mask i butiker specialiserade på fiske.

Sikmete och vårutflykt

Ta dina barn och kompisar med på fisketur. Fyll termosen med varm saft, packa en god matsäck och ta sikte på en solig strand. Av dessa element föds en trevlig familje- eller kompisutflykt. Och i bästa fall kan ni ta med hem en smaskig sik till kvällsmat. Kom ihåg att städa upp efter er på stranden innan ni åker hem!

Tilläggsuppgifter:
Informatör Tapio Gustafsson, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel (09) 6844 5914

Sivun alkuun


24.03. Niukka mutta komea ennätyskalavuosi
24.03. Få men ståtliga rekordfiskar
24.03. Uhanalaisen Saimaan järvilohen pelastamiseksi tarvitaan tehokkaampia toimia


Niukka mutta komea ennätyskalavuosi

Ennätyskalalautakunta hyväksyi viimeisen vuoden aikana ainoastaan viisi uutta ennätystä. Uudet ennätykset olivat sitäkin komeampia, suurimpana 26,09 kg turska. Ennätyskalalautakunnan 2000-luvun SE-listalla on nyt 79 kalalajia ja kuusi rapulajia.

Uusia ennätyskaloja ovat meritaimen 13,115 kg, toutain 7,31 kg, turpa 3,634 kg ja turska 26,09 kg sekä pienistä, alle sata grammaa painavista lajeista isotuulenkala 35,5 cm. Kokonaan uusia kalalajeja ei tänä vuonna noussut listalle.

Ilmoitusrajoihin muutoksia

SE-kalojen lisäksi ennätyskalarekisteriin kerätään tietoja isoista kaloista ja ravuista. Jokaiselle kala- ja rapulajille on määrätty alin paino- tai pituusraja, jonka ylittävät yksilöt pääsevät Suomen ennätyskalalautakunnan tutkittavaksi ja hyväksyttäväksi. Isoiksi kasvavilla kaloilla ratkaiseva mitta on paino, pikkukaloilla ja ravuilla se on pituus.

Ennätyskalalautakunnan tutkittavaksi hyväksyttävien kalojen ilmoitusrajoja laskettiin kolmipiikin (9 cm > 8,5 cm) ja silakan (0,7 kg > 0,4 kg) kohdalta. Isotuulenkalalle määriteltiin alimmaksi ilmoitusrajaksi 25 cm.

Kaikki lautakunnalle ilmoitetut tiedot talletetaan ennätyskalarekisteriin, joka on netissä osoitteessa http://www.vapaa-ajankalastaja.fi/ennatyskala. Ennätyskalojen ilmoituslomakkeita ja ohjeita löytyy lisäksi osoitteesta: http://www.ahven.net/ennatyskalat

Lisätietoja Suomen ennätyskaloista ja ennätyskalarekisteristä:
Tiedottaja Jaana Vetikko, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, puh. 050 525 7806
Tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5914

Sivun alkuun


Få men ståtliga rekordfiskar

Rekordfisknämnden har endast godkänt fem nya rekord för senaste år. De nya rekorden är dock desto ståtligare, med en 26,09 kilograms torsk som största fisk. På rekordfisknämndens lista över finska rekord från 2000-talet finns nu 79 fiskarter och sex kräftarter.

De nya rekordfiskarna är havsöring 13,115 kg, asp 7,31 kg, färna 3,634 kg och torsk 26,09 kg samt av de små, mindre än hundra gram vägande arterna tobiskung 35,5 cm. Inga för listan helt nya arter tillkom.

Ändringar i anmälningsgränserna

Förutom de finska rekordfiskarna samlar rekordfisknämnden in uppgifter om alla stora fiskar och kräftor. Man har definierat ett undre vikt- eller längdmått för varje fisk- och kräftart. De fiskar som överskrider undre måtten har möjlighet att granskas och godkännas av rekordfisknämnden. För större fiskarter anges undre måttet i kilogram, för småväxta fiskar och kräftor i centimeter.

Anmälningsgränserna för fisk som får inlämnas till rekordfisknämnden sänktes för storspigg (9 cm > 8,5 cm) och strömming (0,7 kg > 0,4 kg). För tobiskungen sänktes anmälningsgränsen till 25 cm.

All information som meddelas till nämnden förs in i rekordfiskregistret. Registret finns på adressen http://www.vapaa-ajankalastaja.fi/ennatyskala. Anmälningsblanketter och anvisningar finns också på adressen: http://www.ahven.net/rekordfiskar.

Tilläggsuppgifter om rekordfiskar och rekordfisknämnden:
Informatör Jaana Vetikko, Finlands Fritidsfiskares Centralorganisation, tel. 050 525 7806
Informatör Tapio Gustafsson, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel. (09) 6844 5914

Sivun alkuun


Uhanalaisen Saimaan järvilohen pelastamiseksi tarvitaan tehokkaampia toimia

Järvilohen pelastamisen käytännön toimia Pohjois-Karjalassa pohtineet kalastuksenvalvojat katsovat, että äärimmäisen uhanalainen järvilohi on vaarassa kadota kokonaan. Järvilohen syönnösalueilla Saimaalla tarvitaan täsmällisempiä kalastusrajoituksia ja kalastuksenvalvontaa on tehostettava.

Äärimmäisen uhanalaisen järvilohen pelastamiseksi on lisättävä luonnonkutuun soveltuvia poikastuotantoalueita ja tuotettava lohenpoikasia viljelemällä. Nykyisin luonnosta pyydetty noin 20 kutuparin määrä ei riitä luonnonpoikastuotantoon eikä viljelyyn. Syönnösalueelta pitää saada palaamaan enemmän emokaloja kutualueelle.

Kalastuksenvalvojat kehittivät tilaisuudessa tulevalle avovesikaudelle uusia tehokkaampia kalastuksenvalvontamenetelmiä. Valvojat saavat käyttöönsä uutta nykyaikaista tekniikka. Valvonnan määrä lisääntyy ja sen kohdentaminen on entistä tarkemmin mietitty.

Kalastuksenvalvojien mielestä salakalastuksen sanktioita tulee kasvattaa. Uhanalaiselle järvilohelle tarvitaan hintalappu luonnonsuojelulakiin. Järvilohen suojeluarvo ja uhanalaisuus on laskettavissa. Yhden salakalastetun kalan hinta on yli 5000 euroa.

Järvilohi on uhanalaisempi kuin saimaannorppa. Norppakanta lisääntyy luonnossa ja kanta vahvistuu. Järvilohen tulevaisuus on täysin ihmisen toimien varassa.

Kalastuksenvalvontaa olivat Pohjois-Karjalassa miettimässä Kalatalouden Keskusliiton, Pohjois-Karjalan Kalatalouskeskuksen, Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen sekä kalastusta valvovien viranomaisten edustajat.

Lisätietoja:
Kalatalousneuvoja Sami Kureniemi, Pohjois-Karjalan Kalatalouskeskus, puh. 050 5500 778.

Sivun alkuun


14.02. Kalastuslaki esillä kalastusaluepäivillä
14.02. Lagen om fiske i fokus på fiskeområdesdagar
09.02. Kalatalouden Keskusliiton uudeksi toiminnanjohtajaksi Vesa Karttunen
09.02. Vesa Karttunen vald till verksamhetsledare för Centralförbundet för Fiskerihushållning


Kalastuslaki esillä kalastusaluepäivillä

Kalatalouden Keskusliiton Helsingissä 14.–15.2. järjestämillä 29. Valtakunnallisilla kalastusaluepäivillä teemoina ovat muun muassa kalastuksenvalvonta ja kalastusalueiden vaihtuminen kalatalousalueiksi.

Valtakunnalliset kalastusaluepäivät avaa Kalatalouden Keskusliiton puheenjohtaja kansanedustaja Eeva-Maria Maijala. Ensimmäisen päivän aikana kuullaan kokemuksia kalastuksenvalvonnasta uhanalaisen järvilohen kotivesillä Pohjois-Karjalassa sekä Rajavartiolaitoksen roolista kalastuksenvalvonnassa. Lisäksi päivän aikana puhutaan paljon keskustelua herättävästä pyydystä ja päästä -kalastuksesta.

Uuden kalastuslain tuomat muutokset

Uuden kalastuslain toimeenpano on vauhdissa. Kalastusaluepäivien osallistujia kiinnostaa erityisesti kalastusalueiden muuttuminen kalatalousalueiksi vuonna 2019. Yhteistyöryhmät ovat laatineet ehdotuksen uusiksi kalatalousalueiksi. Ehdotuksessa alueiden määrä vähenee 220 kalastusalueesta 119 kalatalousalueeksi. Vanhojen kalastusalueiden alasajo ja uusien kalatalousalueiden toiminnan käynnistäminen ovat mittavia muutoksia vesialueillamme.

Valtakunnalliset kalastusaluepäivät ovat suurin vuosittain pidettävä kalatalousalan koulutustilaisuus. Osanottajia tämänvuotisilla kalastusaluepäivillä on 372 henkilöä kaikkialta Suomesta.

Lisätietoja uudesta kalastuslaista ja kalastusaluepäivien ohjelmasta:
toiminnanjohtaja Markku Myllylä, Kalatalouden Keskusliitto puh. 0400 601 965
järjestöjohtaja Risto Vesa, Kalatalouden Keskusliitto, puh. 0400 507 832

Sivun alkuun


Lagen om fiske i fokus på fiskeområdesdagar

Centralförbundet för Fiskerihushållning ordnar de 29:e Nationella fiskeområdesdagarna i Helsingfors den 14–15.2. Teman som behandlas är bland annat fiskeövervakning och övergången från fiskeområden till fiskeriområden.

Fiskeområdesdagarna öppnas av Centralförbundet för Fiskerihushållnings ordförande Eeva-Maria Maijala. Under den första dagen får deltagarna höra om fiskeövervakningen av den utrotningshotade insjölaxen i Norra Karelen samt om Gränsbevakningens roll i fiskeövervakningen. Därtill avhandlas det omdiskuterade catch and release fisket.

Nya lagen om fiske medför förändringar

Implementeringen av den nya lagen om fiske är igång. Fiskeområdesdagarnas deltagare är speciellt intresserade av övergången från fiskeområden till fiskeriområden som ska ske år 2019. Fiskerisamarbetsgrupperna har tagit fram ett förslag till ny indelning i fiskeriområden. Förslaget är att 220 fiskeområden ska bli 119 fiskeriområden. Nedkörningen av de nuvarande fiskeområdena och införandet av nya fiskeriområden medför stora förändringar på de finska fiskevattnen.

De nationella fiskeområdesdagarna är fiskerifältets största utbildningstillfälle som ordnas årligen. I år deltar 372 personer från runt om i Finland.

Tilläggsuppgifter om den nya lagen om fiske samt programmet på fiskeområdesdagarna:
verksamhetsledare Markku Myllylä, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel. 0400 601 965
förbundschef Risto Vesa, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel. 0400 507 832

Sivun alkuun


Kalatalouden Keskusliiton uudeksi toiminnanjohtajaksi Vesa Karttunen

Kalatalouden Keskusliiton johtokunta valitsi 8. helmikuuta liiton uudeksi toiminnanjohtajaksi apulaistoiminnanjohtaja Vesa Karttusen.

Vesa Karttunen on opiskellut Helsingin yliopistossa pääaineenaan kalatalous. Hän valmistui maa- ja metsätaloustieteen maisteriksi vuonna 1991. Ennen Kalatalouden Keskusliittoon tuloaan hän työskenteli tutkijana Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksessa. Keskusliiton palvelukseen kalastusbiologiksi hän tuli vuonna 1995. Karttusen vastuualueena liitossa on ollut elinkeinokalatalous ja siinä erityisesti kaupallinen kalastus ja kansainvälinen kalatalous.

Vesa Karttunen ottaa toiminnanjohtajan tehtävän vastaan 1. kesäkuuta alkaen pitkäaikaisen toiminnanjohtaja Markku Myllylän jäädessä eläkkeelle.

Lisää Kalatalouden Keskusliitosta ja uuden toiminnanjohtajan tehtävistä:
Apulaistoiminnanjohtaja Vesa Karttunen, Kalatalouden Keskusliitto www.ahven.net, puh. 050 3850 875

Sivun alkuun


Vesa Karttunen vald till verksamhetsledare för Centralförbundet för Fiskerihushållning

Centralförbundet för Fiskerihushållnings styrelse valde den 8 februari biträdande verksamhetsledare Vesa Karttunen till förbundets nya verksamhetsledare.

Vesa Karttunen har studerat fiskerihushållningvid Helsingfors universitet. Han blev agroforstmagister år 1991. Innan han började jobba vid Centralförbundet för Fiskerihushållning jobbade hans som forskare vid Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet. Han anställdes som fiskeribiolog vid Centralförbundet för Fiskerihushållning år 1995. Vid Centralförbundet har Karttunen ansvarat för näringslivsfisket, i synnerhet kommersiellt fiske och internationell fiskerihushållning.

Vesa Karttunen inleder sitt jobb som verksamhetsledare den 1.6 då förbundets långvariga verksamhetsledare Markku Myllylä går i pension.

Tilläggsuppgifter om Centralförbundet för Fiskerihushållning och den nya verksamhetsledarens uppgifter:
Biträdande verksamhetsledare Vesa Karttunen, Centralförbundet för Fiskerihushållning www.ahven.net, tel. 050 3850 875

Sivun alkuun


16.01. Madeaika on taas ovella
16.01. Laksäsongen står för dörren
04.01. Kalastusmaksukertymä romahti
04.01. Inflödet av fiskeavgifter rasade


Madeaika on taas ovella

Sydäntalven herkun, mateen, pyyntiaika lähestyy. Made alkaa liikkua kohti kutupaikkoja ja kalastajat ovat valmiina. Kalastajien on syytä muistaa, että kalastuslaki kieltää perinteisen madeharan käytön.

Made kutee keskellä talvea helmikuussa. Mateen pyyntiaika alkaa tammi-helmikuun vaihteessa ja kausi on parhaimmillaan helmikuun puolivälissä, kertoo Kalatalouden Keskusliitto.

Jäätilanne on tällä hetkellä erittäin huono eteläisessä Suomessa. Merialueella kunnon jäätä ei ole kuin pohjoisessa. Kalaan mentäessä on noudatettava erityisen suurta varovaisuutta.

Madetta voi pilkkiä ilmaiseksi. Muut mateen kalastusmuodot vaativat vesialueen omistajan luvan ja 18–64-vuotiailta kalastonhoitomaksun. Maksun voi suorittaa Eräluvat.fi-verkkokaupassa, palvelunumeron 020 69 2424 kautta tai R-Kioskeissa. Kalastonhoitomaksu maksaa vuodeksi 39 euroa, seitsemäksi vuorokaudeksi 12 euroa ja vuorokaudeksi 5 euroa. R-Kioskilla maksuun lisätään palvelumaksu.

Muista, että viime vuonna voimaan tullut uusi kalastuslaki kieltää kalojen tartuttamisen koukkuun ulkoapäin, joten perinteisen madeharan sijaan madetta kannattaa pilkkiä kalasyötillä varustetulla pilkillä.

Mikäli talvinen kalaretki ei houkuttele, mateen voi pyydystää turvallisesti kaupan tiskiltä. Madetta on jo tarjolla kaupoissa. Mateenmäti ja blinit kuuluvat herkkusuiden iltamenuun. Myös madekeiton valmistaminen on helppoa. Lisää vinkkejä madeherkkuihin osoitteesta: http://www.ahven.net/opetusmateriaali/talouskalalajit/kalat/made_2.html

Lisää mateesta ja sen pyynnistä:
Tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto www.ahven.net, puh. (09) 6844 5914

Sivun alkuun


Laksäsongen står för dörren

Högsäsongen för lake, midvinterns delikatess, är snart här. Laken har börjat röra sig mot sina lekplatser. Fiskaren ska komma ihåg att lagen om fiske förbjuder användning av så kallad lakkrona.

Laken leker mitt i vintern, i februari. Säsongen för lakfiske inleds i månadsskiftet januari-februari och den bästa säsongen infaller i mitten av februari, berättar man från Centralförbundet för Fiskerihushållning.

Isförhållandena är dåliga i södra Finland. Till havs finns det ordentliga isar bara i norr. Då man beger sig ut och fiska ska man komma ihåg att vara försiktig.

Man får pilka lake gratis. Andra lakfiskemetoder kräver vattenägarens tillstånd samt den statliga fiskevårdsavgiften om man är 18-64 år. Fiskevårdsavgiften kan betalas i nätbutiken eräluvat.fi, via det avgiftsfria tjänstenumret 020 69 2424 eller i R-kiosken. Fiskevårdsavgiften för ett år kostar 39 euro, för sju dygn 12 euro och för ett dygn 5 euro. R-kioskerna uppbär en serviceavgift.

Kom ihåg att den nya lagen om fiske som trädde i kraft ifjol förbjuder krokfiske där avsikten är att få kroken att fasta i fiskens yttre sida. Det gäller med andra ord att byta ut lakkronan till en betesförsedd pilk.

Om man inte känner sig lockad att själv ge sig ut på isarna kan man införskaffa sin lake från butiken eller saluhallen. Lakrom och blinier hör till läckergommarnas kvällsmeny. Det är inte heller svårt att röra ihop en laksoppa. Fler tips på lakdelikatesser hittar du på adressen: http://www.ahven.net/undervisningsmaterial/fisk/fiskarter/lake.html

Mer information om lake och lakfiske:
Informatör Tapio Gustafsson, Centralförbundet för Fiskerihushållning www.ahven.net, tel. (09) 6844 5914

Sivun alkuun


Kalastusmaksukertymä romahti

Vuosi sitten voimaan tullut uusi kalastuslaki romahdutti kalastusmaksukertymän. Uudesta kalastonhoitomaksusta kertyi vuonna 2016 lähes kaksi miljoonaa euroa vähemmän kuin etukäteen arvioitiin. Vajeen arvioidaan johtuvan 65 vuotta täyttäneiden maksuvapautuksesta.

Kalatalousala rahoittaa kalastusmaksuilla itse itsensä. Alentunut kertymä uhkaa uuden kalastuslain edellyttämien uudistusten toteuttamista. Kalatalouden Keskusliitto esittää maksuvelvollisuuden laajentamista kaikkiin yli 18-vuotiaisiin kalastajiin lukuun ottamatta ongintaa, pilkkimistä ja silakan litkausta.

Vuoden 2016 alussa voimaan tulleessa kalastuslaissa yhdistettiin vanha kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtainen viehelupa yhdeksi valtakunnalliseksi kalastonhoitomaksuksi. Uuden luvan vuosihinnaksi tuli 39 euroa, joka on selvästi vähemmän kuin vanhat maksut yhteensä. Lakia valmistelleen työryhmän esitys oli, että maksun maksaisivat kaikki täysi-ikäiset, jotka kalastavat muuten kuin onkimalla ja pilkkimällä. Valmistelun viime vaiheessa 65 vuotta täyttäneiden maksuvapautus lisättiin kuitenkin lakiin.

Uuden kalastonhoitomaksun kertymäksi arvioitiin etukäteen 10,6 miljoonaa euroa. Vuoden 2016 lopussa todettiin kertymän jääneen 8,7 miljoonaan, eli lähes 2 miljoonaa euroa arvioitua vähemmän. Eduskunnan valtiovarainvaliokunta totesi joulukuussa vuoden 2017 budjettia koskevassa mietinnössään, että kalatalouden edistämisen kannalta on kestämätöntä, ettei kasvava senioriväestö osallistu lainkaan sen rahoitukseen.

Kalastonhoitomaksuvaroja käytetään kalastuslain 82 § mukaisesti muun muassa kalastuksenvalvonnasta, kalatalousalueiden toiminnasta ja kalatalouden neuvonnasta aiheutuviin kustannuksiin. Viime vuoden kokemusten perusteella kalastuksenvalvonta kaipaa kipeästi lisäpanostusta. Nykyisten kalastusalueiden alasajo ja uusien kalatalousalueiden muodostaminen niiden tilalle ei synny talkootyönä vaan vaatii rahoituksen. Uuden kalastuslain sisäänajo vaatii myös neuvonnallisia lisäpanostuksia.

Lisätietoja: Apulaistoiminnanjohtaja Vesa Karttunen, Kalatalouden Keskusliitto, puh. 050 3850 875

<>< <>< <><

Kalatalouden Keskusliitto (www.ahven.net) on valtakunnallinen kaksikielinen kalatalouden kehittämis- ja edistämisjärjestö, joka yhteistyössä viranomaisten ja muiden organisaatioiden kanssa edistää kaikkien kalastajaryhmien ja kuluttajien mahdollisuuksia saada korkealaatuista ja puhdasta kotimaista kalaa sekä kalastukseen liittyviä luontoelämyksiä.

Sivun alkuun


Inflödet av fiskeavgifter rasade

Lagen om fiske som trädde i kraft för ett år sedan har lett till att mängden influtna fiskevårdsavgifter har kraschat. Den nya fiskevårdsavgiften inbringade nästan två miljoner euro mindre än beräknat. Man antar att underskottet beror på att 65 år fyllda fiskare inte behöver avlägga fiskevårdsavgift.

Fiskesektorn finansierar sig själv genom fiskeavgifter. Minskade inkomster hotar genomförandet av reformerna i den nya lagen om fiske. Centralförbundet för Fiskerihushållning föreslår att avgiftsskyldigheten utvidgas att gälla alla fiskare som fyllt 18 år, undantaget mete, pimpelfiske och fiske med strömmingshäckla.

I den nya lagen om fiske som trädde i kraft i början av år 2016 slog man ihop den gamla fiskevårdsavgiften och de länsbaserade spöfiskeavgifterna till en enda ny fiskevårdsavgift. Den nya fiskevårdsavgiften kostar 39 euro per år, vilket är betydligt mindre än de gamla avgifterna sammanlagt. Då den nya lagen förbereddes var arbetsgruppens förslag att alla över 18 år skulle betala avgiften. I det sista skedet av lagförberedelserna befriades ändå över 65-åringar från fiskevårdsavgiften.

I förhand beräknades den nya fiskevårdsavgiften inbringa 10,6 miljoner euro årligen. I slutet av år 2016 kunde man konstatera att summan stannat vid 8,7 miljoner euro, närmare två miljoner lägre än beräknat. Riksdagens finansutskott konstaterade i december i sitt betänkande om budgeten för år 2017, att det för fiskerihushållningens befrämjande är ohållbart att den växande gruppen seniorer inte överhuvudtaget deltar i finansieringen.

De medel som inflyter i form av fiskevårdsavgifter används enligt 82 § i lagen om fiske bland annat för att finansiera fiskeövervakning, fiskeriområdena och fiskerirådgivningen. Med tanke på erfarenheter från förra året behöver fiskeövervakningen desperat extra satsningar. Nedmonteringen av nuvarande fiskeområden och formandet av nya fiskeriområden sker inte på talko utan kräver finansiering. Införandet av den nya lagen om fiske kräver dessutom tilläggssatsningar inom fiskerirådgivningen.

Tilläggsuppgifter: Biträdande verksamhetsledare Vesa Karttunen, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel. 050 3850 875

<>< <>< <><

Centralförbundet för Fiskerihushållning (www.ahven.net) är en riksomfattande tvåspråkig utvecklings- och befrämjandeorganisation, som i samarbete med myndigheter och andra organisationer befrämjar alla fiskargruppers och konsumenters möjlighet till högklassig och ren inhemsk fisk och naturupplevelser i samband med fisket.

Sivun alkuun