Ammattikalastuksen kehittämisstrategia

Merialue toimintaympäristönä

Kalastajahinnan avulla lasketun merialueen ammattikalastuksen saaliin arvon kehityssuunta on ollut laskeva yli 25 vuotta. Saaliin reaaliarvo, 17 miljoonaa euroa, on nykyisin kolmasosa vuoden 1980 tasosta. Silakkakiintiön suuruus on ollut viime vuosina tärkein saaliin kokonaismäärää säätelevä tekijä.

Ammattikalastajien määrä on viimeisen 25 vuoden aikana pudonnut noin 40 prosenttia. Kehityssuunta on viime vuosina ollut hitaasti laskeva.

Merialueen ammattikalastuksen tärkeimmän saalislajin, silakan, kannat ovat tärkeimmillä pyyntialueilla runsaita. Lohen luonnonlisääntyminen on parantunut meripyynnin voimakkaasta säätelystä ja M74-taudin vähenemisestä johtuen.

Rannikon hyljekantojen voimakas lisääntyminen on rannikkokalastuksen pahin uhkaaja. Hyljeongelmaa on pyritty ratkaisemaan metsästystä ja pyydystekniikkaa kehittämällä. Pitkin rannikkoa ja sisävesille leviävien merimetsoyhdyskuntien kalastukselle aiheuttamat haitat ovat kasvamassa.

Kalastuksen säätelyä Itämerellä hallinnoi nykyään EU. Oma kalataloushallintomme täydentää säätelyä kansallisilla määräyksillä.

Sisävesialue toimintaympäristönä

Saalis kokonaismäärä sisävesialueella vaihtelee huomattavasti valtalajin, muikun, kantavaihteluiden mukana. Siika-, ahven- ja haukisaaliiden alueellinen merkitys voi myös olla huomattava. Saaliin kokonaisarvo on ollut melko vakaalla tasolla viimeiset kymmenen vuotta.

Sisävesikalastajien määrä on vähentynyt 60 % 1980-luvun alun tasosta. Vähennys on tapahtunut nimenomaan osa-aikaisten kalastajien joukossa. Täysammattilaisten määrä on pysynyt pitkään samalla tasolla.

Visio ammattikalastuksen tulevaisuudesta

Kannattavuus ja jatkuvuus
Ammattikalastus on taloudellisesti kannattavaa toimintaa, jota harjoitetaan joko pää- tai sivutoimisesti. Kannattavuuden myötä kalastukseen rekrytoituu myös uusia yrittäjiä.

Ekologinen kestävyys ja järkevyys
Ammattikalastus ei saa merkittävästi uhata kalakantojen luontaista lisääntymistä. Kalastuksen tulee pyrkiä hyödyntämään kalayksilöiden kasvupotentiaali, eli kalastus ei saa kohdistua liian nuoriin yksilöihin. Säätelyn perustana on varovaisuusperiaate yhdessä kalastuslain 1 §:n kanssa.

Alkutuotannon korkea laatu
Käytetään pyyntitekniikkaa, jolla kala saadaan talteen mahdollisimman hyväkuntoisena. Kalan alkukäsittely ja jäähdytys suoritetaan oikein.

Käytännön tavoitteita 2006–2013

• Kalastusvakuutusjärjestelmän jatkaminen ja laajentaminen sisävesille
  
• Vaikuttaminen EU-päätöksentekoon mahdollisimman varhaisessa vaiheessa:
  
• Hylkeiden ja muiden eläinten aiheuttamien vahinkojen vähentäminen ja korvaaminen sekä kalastuskieltojen korvaaminen
  
• Toimiva logistiikka
  
• Kalastajien yhteistyön lisääminen
  
• Koulutuksen ja ammattia palvelevan koulutustason nostaminen, tiedonkulun kehittäminen
  
• Silakan ja lohenkalastuksen jatkuminen
  
• Muiden kalalajien kalastuksen säätely
  
• Ammattikalastukseen soveltuvien vesialueiden käyttöön saaminen kohtuuhinnalla
  
• Tuotannon korkealaatuisuuden varmistaminen, hygieniavaatimusten yhdenmukaistaminen
  
• Kalan arvonlisäveron alentaminen
  
• Tarpeellisten investointien rahoitustuen turvaaminen jatkossa
  
• Alueellisten ammattikalastusstrategioiden tekeminen